Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti – historia ja perinne
Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti — historia ja perinne: tutustu ikoniseen Wiener Musikvereinissa soivaan Strauss-klassikkoon, sen perinteisiin ja maailmanlaajuiseen tv-ilmiöön.
Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti on klassisen musiikin konsertti, joka järjestetään joka vuosi 1. tammikuuta Wienissä Itävallassa. Konserttisali, jossa ne järjestetään, on nimeltään Wiener Musikverein. Musiikki koostuu perinteisesti Straussin valsseista, marsseista ja polkista. Konsertti näytetään televisiossa noin miljardille ihmiselle 44 maassa.
Lyhyt historia
Konsertin juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle ja Straussien musiikin vahvaan asemaan Wienin musiikkielämässä. Ensimmäinen varsinaiseksi uudenvuodenkonsertiksi luettava esitys järjestettiin vuonna 1939, ja tilaisuudesta muodostui vakituinen perinne toisen maailmansodan jälkeen vuosikymmenien kuluessa. Konsertista tuli kansainvälinen ilmiö, kun sen televisiolähetykset alkoivat tavoittaa katsojia ympäri maailmaa.
Perinteet ja ohjelmisto
Ohjelmisto rakentuu pääosin Itävallan viennäkseen liittyvien säveltäjien, erityisesti Johann Straussin suvun teoksille. Konsertin tunnusomaisimpiin elementteihin kuuluvat:
- Valssit — esimerkiksi "An der schönen blauen Donau" (Sininen Tonava) on konserttien vakiokamaa.
- Marsseja ja polkkoja — energisiä ja juhlavasti esitettyjä kappaleita.
- Radetzky-marsi — usein konsertin loppukappale, jonka aikana yleisö taputtaa säestykseksi kapellimestarin tahtiin.
Konsertin tyyli on perinteisesti vienyt kuulijaa 1800-luvun myöhäisromanttiseen tanssimusiikkiin, mutta ohjelmistoon on ajoittain sisällytetty myös vähemmän tunnettua materiaalia ja eri sovituksia, kun taiteellinen johto haluaa tuoda vaihtelua.
Kapellimestarit ja tulkinnat
Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konserteissa ovat johtaneet monet maailman tunnetuimmista kapellimestareista. Erityisesti pitkään konserttisarjan tyyliä muovannut kapellimestari Willi Boskovsky (mm. 1950–1970‑luvulla) on jäänyt historian kirjoihin. Myöhemmät johtajat ovat tuoneet omat tulkinnalliset leimansa, mikä on pitänyt perinteen elävänä ja kiinnostavana myös kansainväliselle yleisölle.
Wiener Musikverein ja konserttisali
Konsertin kotina toimiva Wiener Musikverein on kuuluisa akustiikastaan ja "Golden Hall" -nimellä tunnetusta salista. Salin intiimi koko ja kaunis arkkitehtuuri luovat tilaisuuteen erityisen juhlatunnelman, joka poikkeaa monien moderneiden konserttikeskusten ilmapiiristä.
Yleisö, liput ja etiketti
Liput konsertteihin ovat erittäin haluttuja. Niitä jaetaan monin eri tavoin: osa myydään yleisölle, osa menee hyväntekeväisyyteen tai sponsoreille, ja perinteisesti osa lipuista on arvottu. Paikkoja on rajoitetusti, minkä vuoksi lippujen saanti on kilpailtua ja hinnat usein korkeat.
Tilaisuuteen pukeudutaan yleensä juhlavasti: iltapuku tai tumma puku on tavallinen valinta. Konsertin tunnelma on virallinen mutta lämmin — yleisö osallistuu esimerkiksi Radetzky-marsin aikana taputtamalla.
Maailmanlaajuinen näkyvyys
Uudenvuoden konsertti on yksi maailman seuratuimmista klassisen musiikin tapahtumista. Sen televisiointi ja radio‑ tai suoratoistolähetykset saavuttavat joka vuosi suuren kansainvälisen yleisön, ja konsertilla on vahva symbolinen merkitys uuden vuoden aloittamisessa monissa maissa.
Kulttuurinen merkitys
Konsertti ei ole pelkästään musiikillinen tapahtuma vaan myös osa Itävallan ja erityisesti Wienin kulttuuriperintöä. Se esittelee laajalle yleisölle klassisen musiikin virtausta ja säilyttää elossa Viennalle ominaisia tanssi- ja orkesteriperinteitä. Samalla tapahtuma toimii usein myös esteettisen elämyksen ja kansainvälisen yhteistyön symbolina.
Lisätietoja
Jos haluat seurata tulevia konsertteja, hankkia tietoa lipunmyynnistä tai katsoa aiempien vuosien ohjelmistoja ja tallenteita, kannattaa seurata Wienin filharmonikkojen sekä Wiener Musikvereinin virallisia tiedotuskanavia.
Musiikki ja lavastus
Musiikki sisältää aina Straussin perheen (Johann Strauss I, Johann Strauss II, Josef Strauss ja Eduard Strauss) kappaleita. Musiikki koostuu pääasiassa valsseista, polkista, masurkista ja marsseista. Joskus mukana on myös muita itävaltalaisia säveltäjiä. Vuonna 2009 soitettiin ensimmäistä kertaa Josef Haydnin musiikkia. Kyseessä oli Haydnin sinfonian nro 45 neljäs osa, joka tunnetaan nimellä "jäähyväissinfonia". Se esitettiin, koska vuonna 2009 on Haydnin kuoleman 200-vuotispäivä.
Nämä konsertit on järjestetty Wiener Musikvereinin suuressa salissa vuodesta 1939 lähtien. Vuodesta 1980 lähtien konserttisalia koristavat kukat ovat vuosittain olleet lahja Sanremon kaupungilta Liguriasta Italiasta. Televisiossa katsojat näkevät myös balettitanssijoita, jotka tanssivat musiikin tahtiin. Nämä tanssijat tanssivat usein Schönbrunnin palatsissa, Schloss Esterházyssa, Wienin valtionoopperassa tai itse Wiener Musikvereinissa.
Konsertti päättyy aina kolmeen encorekonserttiin pääohjelman jälkeen. Ensimmäinen encore on nopea polkka. Toinen encore on Johann Strauss II:n Sininen tanskalainen valssi. Yleisö alkaa taputtaa heti, kun tämän kuuluisan valssin musiikki alkaa. Viimeinen encore on Radetzkyn marssi. Yleisö taputtaa mielellään musiikin mukana.
Konsertti esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1939.
Johtimet
- Clemens Krauss, 1939, 1941-1945, 1948-1954.
- Josef Krips, 1946-1947
- Willi Boskovsky, 1955-1979
- Lorin Maazel, 1980-1986, 1994, 1996, 1999, 2005.
- Herbert von Karajan, 1987
- Claudio Abbado, 1988, 1991
- Carlos Kleiber, 1989, 1992
- Zubin Mehta, 1990, 1995, 1998, 2007.
- Riccardo Muti, 1993, 1997, 2000, 2004.
- Nikolaus Harnoncourt, 2001, 2003.
- Seiji Ozawa, 2002
- Mariss Jansons, 2006, 2012
- Georges Prêtre, 2008, 2010
- Daniel Barenboim, 2009
- Franz Welser-Möst, 2011
Etsiä