Oratorio
Oratorio on musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja yksinlaulajille. Se kertoo yleensä tarinan Vanhasta testamentista. Oratorio voi olla noin kahden tunnin mittainen: kokonainen konsertti. Se muistuttaa oopperaa, mutta ooppera esitetään puvuissa näyttämöllä, kun taas oratorio lauletaan ja soitetaan konserttisalissa tai kirkossa. Oratorio sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi 1700-luvulla. Sanat olivat yleensä säveltäjän omalla kielellä, eivät italiaksi, kuten useimmat oopperat tuohon aikaan.
Sanaa "oratorio" käytettiin vuosisatoja sitten Länsi-Euroopan kirkoissa esitetyistä musiikkidraamoista. Italiassa sävellettiin 1600-luvulla sekä oratorioita että oopperoita. Saksassa säveltäjät, kuten Heinrich Schutz ja myöhemmin Johann Sebastian Bach, kirjoittivat ristiinnaulitsemisesta kertovia passioita. Näitä ei yleensä kutsuta "oratorioiksi", mutta ne ovat samankaltaisia.
Ensimmäinen merkittävä oratorioiden säveltäjä oli Yrjö Frideric Händel. Saksassa syntyneestä Händelistä oli tullut englantilainen. Händel oli kirjoittanut paljon oopperoita, mutta vuonna 1732 hän alkoi sen sijaan kirjoittaa oratorioita, ja yhtäkkiä ihmiset alkoivat kiinnostua oratorioista. Händel käytti samantyyppistä musiikkia kuin oopperoissaan: teos alkoi alkusoitolla (orkesterin esittely), jonka jälkeen kuultiin resitatiiveja (tarinaa kertovia osia), aarioita (lauluja yksinlaulajille) ja kuoroille tarkoitettuja kuoroja. Kuoro oli hyvin tärkeä oratorioissa: se sai laulaa enemmän kuin useimmissa oopperoissa. Tämä merkitsi sitä, että kuoroyhdistyksistä tuli hyvin suosittuja, ja tämä perinne levisi Englannista (jossa Händel asui) muihin Euroopan maihin. Händelin kuuluisin oratorio on Messias. Toisin kuin useimmissa muissa oratorioissa, sen tarina ei ole Vanhasta testamentista. Se kertoo Jeesuksen syntymästä, elämästä ja kuolemasta. Britanniassa Händelin Messias esitetään perinteisesti joulun aikaan. Muita Händelin oratorioita ovat mm: Debora, Saul, Simson, Juudas Makkabaios ja Salomo. Händel sävelsi kaikki nämä oratoriot englanninkielisiin teksteihin.
1800-luvulla oratorio oli hyvin suosittu. Vuosisadan vaihteessa Joseph Haydn kirjoitti parhaan musiikkinsa kahteen oratorioonsa: Die Schöpfung (Luominen) (1798) ja Die Jahreszeiten (Vuodenajat) (1801). Mendelssohn kirjoitti Pyhän Paavalin, Elian ja Ylistysvirren. Dvořák, Berlioz ja Gounod ovat merkittävimpiä romanttisen oratorion säveltäjiä, ja 1900-luvulla kuuluisia oratorioita ovat Elgarin Dream of Gerontius (1900), Waltonin Belshazzar's Feast (1931) ja Tippettin Child of our Time (1941).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on oratorio?
V: Oratorio on orkesterille, kuorolle ja yksinlaulajille tarkoitettu musiikkikappale, joka yleensä kertoo tarinan Vanhasta testamentista. Se muistuttaa oopperaa, mutta se esitetään konserttisalissa tai kirkossa eikä lavalla puvustettuna.
K: Milloin oratorio luotiin?
V: Oratorio, sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi 1700-luvulla.
K: Millä kielellä useimmat oopperat sävellettiin tänä aikana?
V: Useimmat oopperat sävellettiin tänä aikana italiaksi.
K: Kuka oli ensimmäinen merkittävä oratorioiden säveltäjä?
V: Yrjö Frideric Händel oli ensimmäinen merkittävä oratorioiden säveltäjä.
K: Mikä on Händelin kuuluisin teos?
V: Händelin kuuluisin teos on Messias, joka kertoo Jeesuksen syntymästä, elämästä ja kuolemasta.
K: Keitä muita säveltäjiä on 1800-luvulla kirjoittanut suosittuja teoksia?
V: Joseph Haydn kirjoitti teokset Die Schöpfung (1798) ja Die Jahreszeiten (1801), Mendelssohn kirjoitti teokset Pyhä Paavali, Elias ja Ylistysvirsi, Dvořák, Berlioz ja Gounod kuuluvat merkittävimpiin romanttisiin oratoriosäveltäjiin, Elgar kirjoitti teoksen Dream of Gerontius (1900), Walton kirjoitti teoksen Belshazzar's Feast (1931) ja Tippett kirjoitti teoksen Child of our Time (1941).
