Joosuan kirja: Vanhan testamentin kuvaus, sisältö ja historiallinen merkitys
Joosuan kirja: kattava kuvaus Vanhan testamentin sisällöstä, historiallisesta merkityksestä ja ajoituksesta — tutkimus Israelin vaelluksesta Luvattuun maahan ja sen seurauksista.
Joosuan kirja on kristillisen Raamatun kuudes kirja ja myös heprealaisen Tanakhin kuudes kirja. On selvää, kuka kirjan kirjoitti, sillä suurin osa juutalaisesta perinteestä uskoo, että se oli Joosua, Nuunin poika. Se on ensimmäinen Tanakhin (Vanhan testamentin) kirjoista, joka kattaa Israelin historian Luvattuun maahan saapumisesta Babylonian vankeuteen.
Kirjan uskotaan kirjoitetun noin 1400-luvulla eKr.
Kirjan perussisältö kuvaa Israelin vaelluksen jatkumoa Mooseksen kuoleman jälkeen: Joosua johtaa kansaa yli Jordan-joen, valloittaa osia Kanaanin maasta, jakaa maat Israelin sukukunnille ja vahvistaa liiton Jumalan kanssa. Teksti sisältää sekä kertomusta sotatoimista ja alueiden haltuunotosta että lakia, liittoa ja uskonnollista ohjeistusta, kuten liiton uusimisen tapahtumat ja seuraukset liiton rikkomisesta.
Rakenne ja keskeiset kohdat
- Joosuan nimenvaihto ja johtajuuden siirtyminen: kirja alkaa Joosuan nimittämisellä johtajaksi Mooseksen jälkeen ja valmistelulla ylitykseen.
- Jordanin ylitys ja Jerikon valloitus: merkittäviä kertomuksia ihmeistä, erityisesti veden ylityksestä ja Jerikon muurinluhistumisesta.
- Varsinaiset valloitukset: joukot valloittavat useita kaupunkeja ja alueita; joissain jaksoissa korostetaan jumalallista ohjausta ja käskyä.
- Alueiden jako: Maa jaetaan Israelin kahdentoista sukujen kesken, kuvaten maan sosiaalista- ja hallinnollista järjestystä.
- Joosuan jäähyväispuheet: kirja päättyy Joosuan kehotuksiin pysyä uskollisina liitolle ja kertomukseen Joosuan ja Eleasaarin kuolemista.
Teemat ja teologia
Joosuan kirja korostaa erityisesti liiton uskollisuutta, Jumalan lupausten täyttymistä ja kasteenomaista yhteisön asettumista luvattuun maahan. Teemoja ovat myös herem (uhraaminen tai pyhittäminen sodassa), Jumalan suora toiminta historiassa ja vaditus siitä, että menestys liittyy moraaliseen ja uskonnolliseen kuuliaisuuteen. Kirja toimii yhteenoton ja oikeutuksen teologisena kertomuksena, jossa historialliset tapahtumat tulkitaan Jumalan tahdon ja liiton valossa.
Kirjoitusaika ja tekijyys — perinne ja nykyinen tutkimus
Perinteisesti Joosuaa pidetään kirjan kirjoittajana. Moderni raamatuntutkimus kuitenkin usein sijoittaa Joosuan osaksi laajempaa deuteronomistista historiaa (5.–2. Mooseksen kirja, Joosua, Tuomarien kirja, Samuelin ja Kuningasten kirjat), ja katsoo tekstin muotoutuneen pääosin myöhäisemmän Israelin kuningaskunnan tai eksilin aikoina (noin 7.–6. vuosisata eKr.). Näin ollen alkuperäiset suulliset ja kirjalliset aineistot voivat olla vanhempia, mutta nykyinen muoto on mahdollisesti koottu ja muokattu myöhemmin. Mainitut perinteinen ajoitus (noin 1400 eKr.) perustuu kirjan sisäiseen kronologiaan ja perinteisiin tulkintoihin.
Tekstimuodot ja lähteet
Joosuan kirjan tunnetuimmat tekstiversiot ovat masoreettinen teksti, Septuaginta-käännös ja fragmentit Kuolleenmeren kääröissä. Tekstissä näkyy erilaisten lähteiden ja muokkausten kerrostumia, mikä on tyypillistä muillekin Vanhan testamentin historiallisille kirjoille.
Historiallinen ja arkeologinen merkitys
Joosuan kirja on tärkeä lähde Israelin varhaisvaiheiden ymmärtämisessä, mutta sen historiallista tarkkuutta tutkitaan kriittisesti. Arkeologinen tutkimus on tuottanut monipuolisia tulkintoja: jotkut tutkijat pitävät valloituskertomuksia muistojen ja myyttien kerrostumana, toiset näkevät niissä heijastuksia oikeasta väestönliikkeestä ja konfliktista pronssikauden päättymisen ja varhaisen rautakauden kuluessa. Nykyinen konsensus on usein varovainen: Joosua tarjoaa arvokasta tietoa kulttuurisista ja ideologisista käsityksistä, mutta ei yksiselitteisesti toimi tarkan historiallisena kronologiana ilman tukea arkeologisilta todisteilta.
Vastaanotto ja vaikutus
Joosuan kirja on ollut keskeinen sekä juutalaisessa että kristillisessä perinteessä. Se on vaikuttanut käsityksiin jumalallisesta oikeutuksesta maan omistamiseen, pyhityksen käsitteisiin ja sotatoimien oikeuttamiseen uskonnollisista syistä. Kirja näkyy liturgiassa, teologiassa ja kulttuurisissa tulkinnoissa läpi vuosisatojen, ja sen tekstejä on käytetty niin uskontojen sisäiseen ohjaukseen kuin poliittisten aatteiden oikeuttamiseen.
Yhteenveto
Joosuan kirja on monitasoinen teos: se on sekä uskonnollinen kertomus, liiton ja lupauksen teologinen tulkinta että osa laajempaa historiallista narratiivia Vanhan testamentin sisällä. Perinteinen näkemys pitää Joosuaa kirjoittajana, mutta tutkimus on osoittanut kirjassa olevan useita kerrostumia ja myöhempiä toimittajia. Kirjan arvo on sekä uskonnollisena tekstinä että kulttuurihistoriallisena lähteenä, ja sen tulkinta vaatii huomion antamista sekä tekstin uskonnollisille tarkoituksille että historiallisille ja arkeologisille näkökulmille.
Yhteenveto
Mooseksen kuoleman jälkeen Jumala asetti Joosuan kansan johtoon. Joosua lähetti kaksi vakoojaa vakoilemaan Jerikon kaupunkia. Eräs nainen piilotti nämä kaksi miestä ja sanoi, että he olivat jo lähteneet. Hän piilotti heidät katolleen pellavanvarsien alle. Myöhemmin vakoojat lupasivat, että he pitäisivät valan, jonka Joosua oli tehnyt heidän kanssaan.
Jeriko kaatui, kun Israelin kansa kiersi Jumalan käskystä Jerikon muurin ympäri seitsemän kertaa ja puhalsi oinaan sarviin, ja seitsemännen kerran he kaikki huusivat suurella huudolla, jolloin muuri kaatui.
Joosua käski vakoojia menemään Raahabin taloon ja tuomaan esiin hänen perheensä ja tavaransa. Vakoojat tekivät niin kuin heille oli käsketty, sillä he pitivät valan. Joosua pelasti Raahabin hengen, ja hän pääsi asumaan Israeliin.
Myöhemmin Jumala käski Joosuan valloittaa Ain kaupungin. Kun he olivat tehneet tämän, Gibeonin asukkaat huijasivat Joosuan tekemään sopimuksen.
Kolme päivää myöhemmin israelilaiset kuitenkin tajusivat, että he olivat todella tehneet sopimuksen Gibeonin naapureiden, hiviläisten, kanssa. Hiviläisistä tuli kirottuja, mutta Gibeonin asukkaat lupasivat, että he tekisivät mitä tahansa israelilaiset sanovat.
Kun he olivat tehneet rauhan heviiläisten kanssa, he lähtivät piirittämään Gibeonia. Gibeonilaiset lähettivät Joosualle viestin, jossa sanottiin, että hänen on pelastettava Gibeonin kansa. Niinpä Jumala tappoi monia amorilaisia tekemällä suuria rakeita. Sitten Joosua pani auringon pysymään Gibeonin yllä ja kuun Ajalonin yllä. Joosua tuli myöhemmin hyvin vanhaksi ja kuoli.
Lainaukset
Päättäkää tänään, kumpaa palvelette, esi-isienne Mesopotamiassa palvomia jumalia vai amorilaisten jumalia, joiden maalla nyt asutte. Minun perheeni ja minä palvelemme Herraa." (24:15.)
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Joosuan kirja ja mihin se sijoittuu kristillisessä Raamatussa ja heprealaisessa Tanakhissa?
V: Joosuan kirja on kristillisen Raamatun ja heprealaisen Tanakhin kuudes kirja.
K: Kenen uskotaan kirjoittaneen Joosuan kirjan?
V: Vaikka ei olekaan selvää, kuka kirjan kirjoitti, suurin osa juutalaisesta perinteestä uskoo, että se oli Joosua, Nunin poika.
K: Mitä Joosuan kirja kattaa Israelin historiasta?
V: Joosuan kirja kattaa Israelin historian heidän saapumisestaan luvattuun maahan aina Babylonian vankeuteen saakka.
K: Milloin Joosuan kirjassa kuvattujen tapahtumien uskotaan tapahtuneen?
V: Joosuan kirjassa kuvattujen tapahtumien uskotaan tapahtuneen noin vuonna 1200 eaa., joten kirjaa ei ole voitu kirjoittaa ennen tätä aikaa.
K: Milloin Joosuan kirjan uskotaan joidenkin tutkijoiden mukaan kirjoitetun?
V: Jotkut tutkijat uskovat, että Joosuan kirja on kirjoitettu paljon myöhemmin, ehkä vuonna 550 eaa., Babylonian maanpakolaisuuden aikaan, jolloin haluttiin muistaa ja kertoa uudelleen oma historia.
K: Tiedetäänkö, kuka kirjoitti Joosuan kirjan?
V: Ei ole selvää, kuka kirjan kirjoitti.
K: Mikä on Joosuan kirjan merkitys Tanakhissa?
V: Joosuan kirja on ensimmäinen Tanakhin (Vanhan testamentin) kirjoista, joka käsittelee Israelin historiaa.
Etsiä