Songtsen Gampo

Lapsena

Songtsen Gampo syntyi Gyamassa Meldrossa, nykyisen Lhasan koillispuolella. Hänen isänsä oli Yarlungin kuningas Namri Songtsen. Kirjassa The Holder of the White Lotus (Valkoisen lootuksen haltija) sanotaan, että Gampo oli Avalokiteśvaran ihmismuoto (inkarnaatio). Dalai-lamojen ajatellaan myös olevan Avalokitesvaran ihmismuotoja. 1100-luvulla buddhalaiset alkoivat kutsua häntä cakravartiniksi ja Avalokiteśvaran inkarnaatioksi.

Kuningas Songtsen Gampon patsas hevosen selässä Songtsenin kirjaston edessä Dehradunissa Intiassa.

Perhe

Joissakin Dunhuangin asiakirjoissa kerrotaan, että Gampolla oli sisar Sad-mar-kar ja nuorempi veli. Hänen nuorempi veljensä petettiin ja hän kuoli tulipalossa vuoden 641 jälkeen. Hänen sisarensa ja veljensä välillä on saattanut olla riitaa.

Songtsen Gampon äiti kuului Tsépongin klaaniin (Tiibetin aikakirjat). Hän auttoi Tiibetin yhdistämisessä. Hänen nimensä on Driza Tökarma ("Bri-vaimo [nimeltään] Valkokalloinen nainen", Tiibetin aikakirjat).

Tiibetiläisen perinteen mukaan Songtsen Gamposta tuli kuningas 13-vuotiaana sen jälkeen, kun hänen isänsä myrkytettiin noin vuonna 618. Hän oli Yarlung-dynastian 33. kuningas. Hän syntyi härän vuonna. Yarlungin kuninkaat nousivat valtaistuimelle yleensä 13-vuotiaina. Tämä vastaa perinnettä, jonka mukaan Yarlung-kuninkaat nousivat valtaistuimelle 13-vuotiaina, jolloin he olivat tarpeeksi vanhoja ratsastaakseen hevosella. Jos tämä pitää paikkansa, Gampo on saattanut syntyä härän vuonna 605 jKr. Tangin vanha kirja vahvistaa, että hän "oli vielä alaikäinen noustessaan valtaistuimelle".

Gampon vaimot ja lapset

Gampolla oli kuusi vaimoa. Luettelossa on viisi:

• Pogong Mongza Tricham (Mongza, "Mong-klaanin vaimo") oli Gungsong Gungtsenin äiti.
• Länsi-Hsian aatelisnainen, joka tunnettiin nimellä Minyakza ("Länsi-Hsian vaimo"),
• jalo nainen Zhangzhungista.
• Nepalin prinsessa Bhrikuti ("suuri nainen, nepalilainen vaimo").
• Tang-prinsessa Wencheng (文成)

Tiibetiläisen perinteen mukaan nämä kaksi viimeistä vaimoa auttoivat tuomaan buddhalaisuuden Tiibetiin. Kaksi suurta vaikutusta tiibetiläiseen buddhalaisuuteen ovat indo-nepalilainen ja han-buddhalaisuus.

Gampon poika, Gungsong Gungtsen, kuoli ennen isäänsä. Niinpä Gampon poika, Mangsong Mangtsen, nousi valtaistuimelle. Hänen äitinsä saattoi olla Wencheng tai Mangmoje Trikar. Trikar mainitaan sukututkimuksessa, Dunhuangin luolien kätketyssä kirjastossa ja Tiibetin vuosiluvuissa, joissa luetellaan Tiibetin keisareiden, heidän äitiensä ja klaaniensa nimet.

Jotkin lähteet kertovat toista tarinaa. Kun Gungsong Gungtsen täytti 13 vuotta (nykyään 12, koska Tiibetissä käytettiin eri kalenteria), hänen isänsä Gampo jäi eläkkeelle, joten Gungsong hallitsi viisi vuotta. Kerrotaan, että Gungsong meni naimisiin 'A-zha Mang-mo-rjen kanssa ollessaan kolmetoistavuotias, ja heille syntyi poika, Mangsong Mangtsen (r. 650-676 jKr.). Gungsong kuoli 18-vuotiaana. Hänen isänsä Gampo nousi sitten uudelleen valtaistuimelle. Gungsong Gungtsen on ehkä haudattu Donkhordaan, kuninkaallisten hautojen paikalle, isoisänsä Namri Songtsenin (gNam-ri Srong-btsan) vasemmalle puolelle. Näiden tapahtumien päivämäärät ovat hyvin epäselviä.

Songtsen Gampo (keskellä), prinsessa Wencheng (oikealla) ja Nepalin Bhrikuti Devi (vasemmalla).

Mitä hän teki Tiibetin hyväksi?

Hän teki aakkoset

Songtsen Gampo lähetti Thonmi Sambhotan Intiaan luomaan uudet aakkoset klassiselle tiibetille. Tämä johti ensimmäisiin kirjallisiin teoksiin, kirjallisuuteen ja perustuslakiin.

Hän toi uutta kulttuuria

Hän toi Tiibetiin uutta kulttuuria ja teknologiaa.

Tangin vanhassa kirjassa (Jiu Tangshu 旧唐书) kerrotaan, että vuonna 648 pohjoisen Intian armeija hyökkäsi joidenkin Tang-kiinalaisten (mukaan lukien Wang Xuanze) kimppuun. Niinpä Gampo auttoi Nepalin ja Tangin kanssa armeijan kukistamisessa ja kiinalaisten suojelemisessa. Vuonna 649 Tang-keisari Gaozong, joka oli buddhalainen ystävä, antoi hänelle arvonimen Binwang, "vieraskuningas", tai Zongwang, "kangaspalkkiokuningas", ja 3 000 rullaa värikästä silkkiä. Gaozong antoi Gampolle myös "silkkiäistoukkien munia, laastareita ja puristimia viinin valmistusta varten sekä työmiehiä paperin ja musteen valmistusta varten".

Työkalut ja astrologia tuotiin Tangista ja läntisestä Xia-maasta; dharma ja kirjoitustaito tulivat Intiasta; aarteet nepalilaisilta ja mongoleilta; lait turkkilaisen khaganaatin uiguureilta pohjoisessa.

Hän esitteli buddhalaisuuden

Gampo toi buddhalaisuuden Tiibetin kansalle. Hän rakennutti monia buddhalaistemppeleitä Hänen valtakaudellaan buddhalaistekstejä alettiin kääntää sanskritista tiibetiksi.

Songtsen Gampon patsas hänen perinteisessä meditaatioluolassaan Yerpassa.

Hän loi suuren imperiumin

Hän kukisti sumpan Koillis-Tiibetissä noin vuonna 627 (Tiibetin aikakirjat [OTA] l. 2).

Hän on saattanut valloittaa Zhangzhungin (Pohjois-Intian ja Länsi-Tiibetin ympärillä), tai se on voinut tapahtua hänen kuolemansa jälkeen. Tangin vanhassa kirjassa sanotaan, että vuonna 634 jangtongit (zhangzhungit) ja eri qiang-kansat "alistuivat hänelle kokonaan".

Sen jälkeen hän yhdisti Yangtongin, kukisti 'Azhan (Tuyuhun) ja valloitti kaksi muuta Qiang-heimoa ennen kuin uhkasi Songzhouta yli 200 000 miehen armeijalla.

Hän valloitti tangutit (jotka myöhemmin muodostivat Länsi-Sian vuonna 942), bailangit ja qiang-heimot. Bailangit olivat tanguttien länsipuolella ja domien itäpuolella. Tangit olivat hallinneet heitä vuodesta 624 lähtien.

Nepalin prinsessa Bhrikuti

Vanha Tangin kirja sanoo: Naling Devan isä oli kuningas 泥婆羅 Nepal (Licchavi valtakunta) kuoli. Kuningas kuoli, ja sitten Naling Devan setä otti vallan. "Tiibetiläiset antoivat [Naling Devalle] turvapaikan ja palauttivat hänet valtaistuimelle [vuonna 641]; näin hänestä tuli Tiibetin alainen."

Tiibetiläiset matkustivat Nepaliin, ja Naling Deva oli onnellinen. Sitten Pohjois-Intian kuningas Harsha hyökkäsi tiibetiläisten kimppuun. Niinpä Naling Deva auttoi tiibetiläisiä voittamaan Harshan armeijan. Gampo meni sitten naimisiin prinsessa Bhrikutin, Naling Devan tyttären, kanssa.

Tang-prinsessa Wencheng

Jiu Tangshun mukaan Gampo lähetti ensimmäisen lähetystön Tiibetistä Tangille vuonna 634 jKr. Se oli "kunnianosoituslähetys", jossa Tiibet antoi lahjoja Tangille. Hän antoi Tang-keisarille kulta- ja silkkilahjoja ja pyysi vastineeksi Tang-prinsessaa avioliittoon (heqin). Tang kieltäytyi. Niinpä hän hyökkäsi Songzhoun (osa Tangia) kimppuun vuosina 637 ja 638. Sitten hän kuitenkin luovutti ja pyysi anteeksi. Hän pyysi taas vaimoa, ja tällä kertaa Tang suostui. Niinpä hän meni naimisiin Wenchengin kanssa, joka oli Tang-keisari Taizongin veljentytär. Näin Kiinan Tang- ja Tiibetin valtakuntien välillä vallitsi rauha.

Molempien vaimojen Wenchengin ja Bhrikutin katsotaan olevan Tara, myötätunnon jumalatar ja naispuolinen Chenrezig:

"Dolma tai Drolma (sanskritiksi Tara). Keisari Srong-btsan gambon kahta vaimoa kunnioitetaan tällä nimellä. Kiinalaista prinsessaa kutsutaan Dol-kariksi eli 'valkoiseksi Dolmaksi' ja nepalilaista prinsessaa Dol-jangiksi eli 'vihreäksi Dolmaksi'. Jälkimmäistä naiset rukoilevat hedelmällisyyden puolesta."

Gampo rakensi Wenchengille kaupungin ja palatsin juuri häntä varten.

"Koska prinsessa ei pitänyt heidän tavastaan maalata kasvonsa punaisiksi, Lungstan (Songtsen Gampo) määräsi väkensä lopettamaan tämän tavan, eikä sitä enää tehty. Hän myös hylkäsi huovan ja nahat, pukeutui brokadiin ja silkkiin ja kopioi vähitellen kiinalaista sivistystä. Hän lähetti myös päällikköjensä ja rikkaiden miesten lapset pyytämään pääsyä kansalliseen kouluun, jotta heille opetettaisiin klassikoita, ja kutsui Kiinasta oppineita oppineita tutkijoita laatimaan virallisia raporttejaan keisarille."

Puolusti Xuanzea Kiinan puolesta

Kiinalainen munkki Xuanzang vieraili Harshassa. Harsha lähetti sitten joitakin ihmisiä Kiinaan. Kiina lähetti sitten Wang Xuanzen ja joitakin muita takaisin. He matkustivat Tiibetin kautta. Heidän matkansa on kirjoitettu Pohjois-Intiassa (Rajgir ja Bodhgaya).

Sitten Arjuna kukisti Harshan. Vuonna 648 Wang Xuanze teki toisen matkan, mutta Arjuna kohteli häntä huonosti. Niinpä tiibetiläiset ja nepalilaiset kukistivat Arjunan.

Vuonna 649 Kiinan keisari Tang Gaozong palkitsi Gampon Xinhai Junin (Himalajan ylätasanko, Kiina) kuninkaan tittelillä.

Gampo kuoli vuonna 649. Vuonna 650 Tang-keisari lähetti lähettilään "suru- ja osanottokirjeen". Gampon hauta on Chongyas-laaksossa lähellä Yalungia, 13 metriä korkea ja 130 metriä pitkä.

Keisari Songtsen Gampo ja prinsessat Wencheng ja Bhrikuti


Jokhangin temppeli, Tiibetin kunnioitetuimman patsaan koti, alkuperäinen tämän keisarin rakentama kompleksi