Dalai Lama /ˈdɑːlaɪ ˈlɑːmə/ on tiibetiläisen buddhalaisuuden uskonnollinen hahmo ja erityisesti Gelugpa-koulukunnan korkein hengellinen opettaja. Dalai-laman nimitys tarkoittaa kirjaimellisesti ”valtameri”-otsikon (mongolin “Dalai”) ja tiibetin kielen “Lama” eli henkisen opettajan yhdistelmää. Perinne dalai-laman uudestisyntymien linjasta alkaa 1300–1400-luvuilta, ja nykyinen (neljästoista) dalai-lama on Tenzin Gyatso.
Historia ja rooli
Dalai-lama -instituutio on yhdistänyt hengellisen ja poliittisen vallan Tiibetissä vuosisatojen ajan. Dalai-lamat ovat toimineet sekä buddhalaisina opettajina että, monina ajanjaksoina, Tiibetin maallisen hallinnon johtajina. Arvonimen käyttö vakiintui ja sai suuren kansainvälisen huomion 1600–1700-luvuilla; esimerkiksi Qing-dynastian aikana Kiinan keisari antoi vuonna 1653 ensimmäisen kerran luvan käyttää tätä arvonimeä Dalai Lama V:lle.
Nykyinen dalai-lama – Tenzin Gyatso
Neljästoista dalai-lama, Hänen Pyhyytensä Tenzin Gyatso, syntyi vuonna 1935. Hänet tunnistettiin uudestisyntyneeksi dalai-lamaksi lapsena ja hänet kuljetettiin Lhasaaan kruunattavaksi. Nuorena hän sai perinteisen buddhalaisen koulutuksen, opiskeli filosofiaa, meditaatiota ja hengellisiä käytäntöjä sekä toimi sekä hengellisenä johtajana että 1950-luvun alussa myös Tiibetin maallisen hallinnon toimeenpanevana johtajana.
Poliittinen historia ja maanpakoon joutuminen
Dalai Lama oli 1600-luvulta vuoteen 1959 Tiibetin hallituksen johtaja. Talvikaudella dalai-lamat asuivat Potalan palatsissa ja kesäisin Norbulingkan palatsissa, jotka molemmat sijaitsevat Lhasassa, Tiibetissä. Vuonna 1950 Kiinan keskushallinto laajensi valtaansa Tiibetiin ja jännitteet kasvoivat. Vuonna 1959 Tiibetissä puhkesi kansannousu ja dalai-laman oli pakko paeta Tiibetistä Dharamsalaan, Intiaan, jossa hän perusti pakolaishallinnon ja asettui pysyvästi. Dharamsala on edelleen hänen tukikohtansa.
Poliittinen muutos ja hallinnon uudistus
Vuosien mittaan dalai-lama on vähentänyt tai luopunut suorasta poliittisesta vallankäytöstä. 2000-luvun alussa ja etenkin vuosina 2011–2012 hän ilmoitti asteittaisesta poliittisten tehtäviensä siirtämisestä valitulle tibettiläiselle hallinnolle (sikyong/vaalitun hallituksen johtaja), ja näin poliittinen johto siirtyi yhä enemmän diasporassa toimivalle Kansan hallitukselle eli Keskeiselle Tiibetin hallitukselle (Central Tibetan Administration).
Kansainvälinen työ ja arvostus
Tenzin Gyatso on tunnettu rauhan, myötätunnon ja väkivallattomuuden puolestapuhujana. Hän on kiertänyt maailmaa pitämässä luentoja, tapaamassa johtajia ja edistämässä uskonnollista vuoropuhelua sekä ihmisarvoa ja inhimillisiä arvoja. Dalai-lama sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989 tunnustuksena hänen pitkäaikaiselle väkivallattomuuteen perustuneelle työlleen Tiibetin oikeuksien puolesta ja globaalin myötätunnon edistämisestä. Hän on myös tehnyt yhteistyötä tieteilijöiden kanssa, esimerkiksi Mind & Life -säätiön kautta, tutkien mielen, meditaation ja aivotutkimuksen yhteyksiä.
Kiista Kiinan kanssa ja Panchen-laman ongelma
Kiina pitää dalai-lamaa usein poliittisena uhkana ja on syyttänyt häntä separaattisista pyrkimyksistä, kun taas dalai-lama itse on avoimesti esittänyt niin sanotun "keskimmäisrasitteen" eli rauhanomaisen ratkaisun, joka hakee laajaa itsehallintoa Tiibetille Kiinan suvereniteetin alla (ns. "aito autonomia" tai "Middle Way -lähestymistapa").
Yksi keskeinen kiistan aihe on panchen-laman valinta: vuonna 1995 dalai-lama nimesi Gedhun Choekyi Nyima Panchen-lamaksi, mutta tämän jälkeen Kiinan viranomaiset pidättivät pojan ja hänestä ei ole julkista tietoa. Kiina nimitti myöhemmin toisen henkilön, mikä on johtanut kansainväliseen tuomitsemiseen ja ihmisoikeuskeskusteluun.
Tulevaisuus ja perintö
Dalai-lama on esittänyt useita ajatuksia tulevasta dalai-laman instituutiosta: hän on ehdottanut, että seuraava dalai-lama voitaisiin etsiä Tiibetin ulkopuolelta tai että hän voi päättää olla syntymättä uudelleen. Hän on myös sanonut, että tuleva dalai-lama voisi olla nainen, jos se olisi yhteiskunnalle eduksi. Nämä lausunnot heijastavat pyrkimystä sovittaa perinteitä nykyaikaan ja suojella hengellistä perintöä poliittisten manipulointiyritysten estämiseksi.
Merkitys
Dalai-lama on sekä tiibettiläisen kulttuurin ja uskonnon symboli että maailmanlaajuinen moraalinen ääni, joka on tuonut tiibettiläisen asian kansainväliseen tietoisuuteen, edistänyt uskonnollista tasa-arvoa ja inhimillisiä arvoja sekä vaikuttanut dialogiin uskonnon ja tieteen välillä. Hänen elämäntyönsä kattaa opetuksen, kirjallisuuden, diplomatian ja humanitaarisen toiminnan.
Nykyinen Dalai Lama on edelleen aktiivinen opettaja ja julkinen vaikuttaja: Hänen Pyhyytensä Tenzin Gyatso jatkaa opettamista, matkoja ja kirjallista tuotantoa, ja hän toimii edelleen henkisenä ohjaajana miljoonille seuraajille ympäri maailmaa.
