Thilo Sarrazin (syntynyt 12. helmikuuta 1945) on saksalainen taloustieteilijä ja entinen SPD-poliitikko. Vuosina 2000 ja 2001 Sarrazin työskenteli Deutsche Bahnin palveluksessa. Vuonna 2002 hänestä tuli Berliinin osavaltion valtiovarainministeriön senaattori. Toukokuussa 2009 hänestä tuli Deutsche Bundesbankin johtokunnan jäsen. Hänellä on pitkä ura julkisen sektorin ja taloushallinnon tehtävissä, ja hän on toiminut myös akateemisissa ja neuvonantotehtävissä.

Kirja ja kiista

Sarrazin julkaisi kirjan Deutschland schafft sich ab ("Saksa hävittää itsensä"), jossa hän esitti kiistanalaisia kommentteja Saksan maahanmuuttojärjestelmästä, integroitumisesta, koulutuksesta ja väestörakenteesta. Kirja julkaistiin 30. elokuuta 2010 ja se nousi nopeasti laajaksi keskustelun aiheeksi ja bestselleriksi, minkä seurauksena Sarrazinia kritisoitiin ankarasti mutta hänelle myös annettiin laaja näkyvyys julkisessa keskustelussa. Kirjassa esitettiin väitteitä muun muassa siirtolaisten sekä erityisesti muslimitaustaisten maahanmuuttajien integroitumisen ongelmista ja heidän oletetuista vaikutuksistaan Saksan talouteen ja yhteiskuntaan.

Kirjan julkaisun jälkeen Bundesbankin johtokunnan jäsenet pyysivät Thilo Sarrazinin erottamista virastaan. Mainitun tehtävän virallinen päätösvallan muodollisena hoitajana mainittiin Saksan liittopresidentti Christian Wulffin. Lopulta Bundesbank ja Sarrazin sopivat asiasta siten, että hän jätti tehtävänsä syyskuun lopussa 2010.

Reaktiot ja seuraukset

Sarrazinin väitteet herättivät voimakkaita vastareaktioita poliitikoilta, tutkijoilta ja maahanmuuttajajärjestöiltä. Hänelle esitettiin syytöksiä rasismista ja yleistyksistä sekä tilastojen vääristelystä. Toisaalta jotkut kannattajat katsoivat, että Sarrazin toi esille vaikeita aiheita, joista yhteiskunnan täytyy keskustella, kuten koulutuserot, kielitaidon merkitys ja työllistymisen haasteet.

Poliittisina seurauksina Sarrazinin suhde SPD:hen kiristyi vuosien varrella. Pitkän sisäisen käsittelyn jälkeen hänet erotettiin SPD:stä vuoden 2020 aikana, koska puolue katsoi hänen lausuntonsa vahingollisiksi ja puolueen arvojen vastaisiksi. Sarrazin jatkoi aktiivisena julkisena keskustelijana ja kirjoittajana myös Bundesbank-uransa jälkeen.

Sisältö ja vaikutus

Kirjan ja Sarrazinin lausuntojen vaikutus näkyi laajempana yhteiskunnallisena keskusteluna maahanmuutosta, integraatiosta, hyvinvointivaltion kestävyydestä ja kansallisesta identiteetistä. Niiden seurauksena syntyi laaja mediahuomio, useita vastakirjoituksia sekä akateemista kritiikkiä väitteiden empiirisestä perustasta. Keskustelu vaikutti myös poliittiseen ilmapiiriin Saksassa 2010-luvulla.

Sarrazin on julkaissut myöhemmin myös muita kirjoja ja osallistunut tapahtumiin, joissa hän on jatkanut maahanmuuttoa, koulutusta ja taloutta koskevaa keskustelua. Hänen kannattajansa pitävät häntä rehellisenä keskustelunavaajana, kun taas kriitikot korostavat, että hänen kielenkäyttönsä ja yleistyksensä ovat lisänneet polarisaatiota ja leimaamista.

Sarrazin tunnetaan myös muun muassa seuraavista lausunnoista:

  • Sitä, että maahanmuuttajien ja erityisesti muslimitaustaisten perheiden integroituminen Saksaan on monin paikoin epäonnistunut ja että tämä heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä.
  • Väitteitä, joiden mukaan joidenkin maahanmuuttajaryhmien koulutustaso ja työllisyystilanne selittävät osan sosiaalisista ongelmista ja talouden rasituksista.
  • Korostuksia demografian ja syntyvyyden merkityksestä talouden ja hyvinvointivaltion tulevaisuudelle sekä huoli siitä, että Saksan nykyiset maahanmuutto- ja sosiaalipolitiikat eivät vastaa näihin haasteisiin.
  • Usein provosoivaa kieltä ja tilastojen tulkintoja, joita monet asiantuntijat ja poliitikot ovat kritisoineet yleistämisiksi ja yksinkertaistuksiksi.

Thilo Sarrazinin toiminta ja kirjoitukset ovat jatkaneet keskustelun herättämistä Saksan poliittisessa ja julkisessa kentässä, ja ne toimivat esimerkkinä siitä, miten akateeminen ja julkinen puhe voivat nivoutua keskenään ja aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista reagointia.