Zhong Zhong (kiinaksi 中中, pinyin:Zhōng Zhōng, syntynyt 27. marraskuuta 2017) ja Hua Hua (kiinaksi 华华, pinyin:Huá Huá, syntynyt 5. joulukuuta 2017) ovat identtisiä makakkeja, jotka on luotu somaattisen solujen ydinsiirron (SCNT) avulla, eli samalla kloonaustekniikalla, jolla luotiin Dolly-lammas vuonna 1996.

Zhong Zhong ja Hua Hua ovat ensimmäiset tällä tekniikalla kloonatut kädelliset. Kun muut tutkijat yrittivät kloonata apinoita tätä ennen, he käyttivät lahjoitettuja alkion kantasoluja, mutta Zhong Zhong ja Hua Hua ovat peräisin sikiösoluista peräisin olevista lahjoitetuista ytimistä, mikä on vaikeampaa. Molemmat apinanpoikaset syntyivät Kiinan tiedeakatemian neurotieteen instituutissa Shanghaissa.

Tekniikka lyhyesti

Somaattinen solujen ydinsiirto (SCNT) tarkoittaa käytännössä sitä, että tutkija poistaa munasolusta sen oman tuman (enukleoi) ja korvaa sen toisen solun tumalla, esimerkiksi sydänlihassolun tai ihosolun tumalla. Tämän jälkeen solua stimuloidaan jakautumaan ja kehittymään alkion tavoin. Menetelmä vaatii tarkkaa solujen käsittelyä ja onnistunutta uudelleenohjelmointia, jotta siirretty tumallisolun perintöaines käyttäytyy kuten alkion alkuperäinen tuma.

Miksi kloonaaminen kädellisillä on vaikeampaa?

  • Uudelleenohjelmointi: aikuisen tai sikiösolun tuman pitää "unohtaa" solukohtaiset erikoistumisten merkkinsä ja palata alkionomaiseen tilaan. Tämä on biologisesti haastavaa ja harvoin täydellistä.
  • Epigenetiikka: geenien säätelyyn liittyvät kemialliset merkit on poistettava tai muokattava tarkasti. Puutteelliset epigenetiikan muutokset voivat johtaa kehityshäiriöihin.
  • Tehokkuus: SCNT:n toteutuminen johtaa yleensä hyvin pieneen elinkelpoisten poikasten osuuteen. Useita koehedelmiä ja -siirtoja tarvitaan, ja monissa tapauksissa raskaudet keskeytyvät tai syntyneillä yksilöillä on terveysongelmia.

Tieteellinen merkitys ja käyttötarkoitukset

Tapaus on merkittävä, koska kädelliset ovat lähimpiä ihmisen evolutiivisia sukulaisia. Kloonaamalla makakkeja tutkijat saavat mahdollisuuden luoda geneettisesti identtisiä eläimiä, joita voidaan käyttää tutkimusmalleina esimerkiksi neurologisissa sairauksissa, perinnöllisissä häiriöissä ja lääke- sekä terapiatutkimuksessa. Identtinen geeniperimä vähentää biologista vaihtelua tutkimuksissa ja voi parantaa toistettavuutta.

Eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset

Tapaus herätti laajaa keskustelua. Monet arvioivat, että edistys lisää huolia eläinten hyvinvoinnista, mahdollisesta hyväksikäytöstä tutkimustarkoituksiin ja pitkän aikavälin terveydellisistä seurauksista kloonatuille eläimille. Lisäksi keskustelu koski myös sitä, voisiko sama tekniikka joskus siirtyä ihmisiin ja mitä moraalisia ja lainsäädännöllisiä seurauksia sillä olisi. Useissa maissa ja tieteellisissä yhteisöissä korostettiin tarvetta tiukalle sääntelylle ja eettiselle valvonnalle.

Tutkimuksen tulokset ja seuranta

Tutkijat raportoivat syntymien jälkeen, että Zhong Zhong ja Hua Hua näyttivät aluksi terveiltä ja niitä seurattiin tarkasti. Kloonauksen jälkeen on käynnissä pitkäaikaista seurantatutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää kloonaamisen vaikutuksia terveyteen, käyttäytymiseen ja lisääntymiskykyyn. Yleistyvä teknologia ja lisätutkimukset ovat kuitenkin edelleen tarpeen, jotta ymmärretään täsmällisesti SCNT:n riskit ja mahdollisuudet kädellisillä.

Yhteenveto

Zhong Zhong ja Hua Hua edustavat läpimurtoa kloonauksen tekniikassa, koska ne olivat ensimmäiset SCNT-menetelmällä kloonatut kädelliset. Tulokset osoittavat, että menetelmä on periaatteessa toteutettavissa myös lähellä ihmistä olevilla lajeilla, mutta samalla ne tuovat esiin merkittävät tekniset, eettiset ja lääketieteelliset haasteet, joita on käsiteltävä huolellisesti ennen kuin tekniikkaa voidaan soveltaa laajemmin.