1660-luku – tapahtumat, merkittävät syntymät, kuolemat ja maailman johtajat

1660-luku: kattava kronikka vuosikymmenen merkittävistä tapahtumista, syntymistä, kuolemista ja maailman johtajista — historiaa selkeänä katsauksena.

Tapahtumat

1660-luku (1660–1669) oli Euroopassa ja sen siirtomaissa merkittävien poliittisten muutosten, sotien, tieteellisten edistysaskelten ja kulttuuriteosten vuosikymmen. Alla on kronologinen tiivistelmä keskeisistä tapahtumista:

• 1660 – Englannin kuninkaaksi palautetaan Charles II (Restauratio). Parlamentti antaa Indemnity and Oblivion Act -lain, joka armahtaa monia sisällissodan ja välivallan ajan rikkomuksia. Samana vuonna solmitaan Rauha Olivassa (Treaty of Oliva), joka päättää Pohjois-Sodan laajemman vaiheen ja vahvistaa Ruotsin asemaa Itämeren alueella.
• 1661 – Cardinal Mazarinin kuolema ja Ranskan kuninkaan Louis XIV:n siirtyminen hallitsemaan itse (hallitsevan kuninkaan henkilökohtainen valta kasvaa). Charles II kruunataan Englannissa vuonna 1661.
• 1662 – Royal Society saa kuninkaallisen rauhoituksen ja vakiintuu merkittäväksi tieteelliseksi seuraksi Englannissa.
• 1663–1664 – Eurooppalaiset siirtomaavaltiot laajentavat toimintaansa: Englanti perustaa tai vahvistaa siirtokuntia Pohjois-Amerikassa; New Amsterdam vallataan ja nimitetään New Yorkiksi (1664).
• 1665 – Lontoota ravistelee suuri rutto (Great Plague of London). Samana vuonna alkaa toinen anglo-hollantilainen sota (1665–1667). Tieteellisessä kirjallisuudessa ilmestyvät mm. Philosophical Transactions -lehden varhaiset numerot ja Robert Hooken teos Micrographia.
• 1666 – Lontoon Suuri tulipalo syttyy syyskuussa ja tuhoaa laajoja osia kaupungista. Anglo-hollantilaisen sodan aikana käydään suuria meritaisteluita (Four Days' Battle, St. James's Day Battle). Isaac Newtonin usein mainittava "annus mirabilis" ajoittuu vuosille 1665–1666, jolloin hän teki merkittäviä oivalluksia matematiikassa ja fysiikassa.
• 1667 – Hollantilaiset tekevät legendaarisen kalasataman ryöstön (Raid on the Medway) Englannin laivastotelakoilla; sotaa siirretään rauhanneuvotteluihin ja solmitaan Breda’n rauha (Treaty of Breda), joka päättää toisen anglo-hollantilaisen sodan. John Miltonin Paradise Lost julkaistaan ensimmäisen kerran.
• 1667–1668 – Ranska ja Espanja käyvät niin sanotun Devoluution sodan (War of Devolution, 1667–1668); se päättyy Aachenin (Aix-la-Chapelle) rauhaan 1668, jossa Ranska säilyttää joitakin alueellisia etuja, mutta Eurooppa pyrkii tasapainottamaan Ranskan kasvavaa valtaa.
• 1669 – Pitkä Kandian piiritys (Heraklion, Kreeta) päättyy ottomaanien voittoon ja Venäjän, Habsburgien ja muiden voimien toiminnassa näkyy jatkuvaa valtatasapainon muuttumista.

Lisäksi vuosikymmenellä kiihtyivät siirtomaiden kolonisaatio, kaupan ja merivaltojen kilpailu sekä valtiokeskeisen absolutismin vahvistuminen useissa Euroopan maissa. Tiede eteni olennaisesti: luonnontieteellinen asenteen ja akateemisten julkaisujen vakiinnuttua tiede alkoi muuttaa käsityksiä luonnosta ja yhteiskunnasta.

Merkittävät syntymät (valikoima)

• noin 1660 – Daniel Defoe (arviolta 1660), englantilainen kirjailija ja sanomalehtimies, tunnettu mm. teoksesta Robinson Crusoe.
• 27.2.1667 – Johann Bernoulli, sveitsiläinen matemaatikko, joka vaikutti analyysin ja differentiaaliyhtälöiden kehitykseen.
• 26.5.1667 – Abraham de Moivre, ranskalais-englantilainen matemaatikko, todennäköisyyslaskennan ja matemaattisen analyysin merkittävä kehittäjä.
• 23.6.1668 – Giambattista Vico, italialainen filosofi ja historioitsija, jonka työt vaikuttivat myöhempään filosofiseen ja humanistiseen ajatteluun.
• noin 1664 – Thomas Newcomen (n.1664–1729), englantilainen keksijä, jolle myönnetään varhaisen höyrykoneen kehittäjän mainetta (syntymävuosi ei ole täysin varma).

Merkittävät kuolemat (valikoima)

• 13.2.1660 – Kaarle X Kustaa (Charles X Gustav), Ruotsin kuningas, jonka kuolema johti kruununperimyksellisiin muutoksiin ja hallinnon regenssiin nuoren Kaarle XI:n aikana.
• 6.6.1660 – Diego Velázquez, espanjalainen barokkimaalari ja yksi aikansa merkittävimmistä taiteilijoista.
• 9.3.1661 – Cardinal Mazarin (Jules Mazarin), Ranskan vaikutusvaltainen valtapoliitikko ja ministeri, jonka kuolema avasi Louis XIV:lle mahdollisuuden vahvistaa henkilökohtaista valtaansa.
• 19.8.1662 – Blaise Pascal, ranskalainen matemaatikko, filosofi ja tieteenajattelija, tunnettu muun muassa Pascalin lauseista ja filosofisesta kirjoitustyöstään.
• 20.1.1666 – Anna Itävaltalainen (Anne of Austria), Ranskan kuningatar ja entinen regentti, jonka vaikutuskausi liittyy Ludvig XIV:n nuoruuteen ja politiikkaan.

Maailman johtajat (keskeiset hallitsijat ja valtiomiehet vuosikymmenellä)

Seuraavat valta-apparaatin henkilöt olivat 1660-luvulla merkittäviä kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa:

• Englanti – Kuningas Charles II (Restauratio 1660; hallitsi 1660–1685). Parlamentin ja kuninkaan suhteet sekä merellinen kilpailu Hollannin kanssa määrittivät politiikkaa.
• Ranska – Kuningas Louis XIV (hallitsi pitkään; otti henkilökohtaisen vallan 1661). Ranska laajensi vaikutusvaltaansa ja muokkasi Euroopan politiikkaa.
• Espanja – Kuningas Philip IV kuoli 1665 ja hänet seurasi lapsi Charles II. Espanjan asema oli heikentymässä suhteessa Ranskaan ja muihin valtoihin.
• Ruotsi – Charles X:n kuoleman jälkeen valtaan tuli nuori Charles XI, joka aluksi hallitsi regentin ja neuvoston avulla (realisesti vallan käyttö later vuosikymmenien aikana).
• Nederländerna / Hollannin tasavalta – Johan de Witt toimi Grand Pensionarina ja oli käytännössä poliittinen johtaja (kaksiinkertaisen merenkulku- ja kauppapolitiikan johtoasema).
• Pyhä Roomalainen Keisarikunta – Keisari Leopold I, joka hallitsi laajaa Habsburgien valtapiiriä ja oli mukana Euroopan dynastisissa liittoumissuhteissa.
• Ottomaanien imperiumi – Sultan Mehmed IV jatkoi hallintoa, ja imperiumi pysyi merkittävänä voimana Välimerellä ja itäisellä Euroopassa.
• Venäjä – Tsaarina Aleksei Mihailovitš (Alexis I), jonka valtakaudella Venäjä osallistui alueellisiin konflikteihin ja kehitti sisäistä hallintoaan.

1660-luku oli siirtymäkausi, jossa absolutistiset hallintomuodot vahvistuivat monessa maassa, merivaltiot kilpailivat kauppa- ja siirtomaamarkkinoista, ja tieteellinen vallankumous alkoi vaikuttaa yhteiskunnallisiin käsityksiin. Sodat ja diplomatia muokkasivat kansallisvaltioiden rajoja ja vaikutuspiirejä, ja kulttuurinen tuottavuus — kuten Miltonin ja Hooken teokset — jättivät pysyvän jäljen.

Hae kirjaimella