Kallisto (kuu)
Kallisto on Jupiter-planeetan kuu, jonka Galileo Galilei löysi vuonna 1610 ja joka sai nimensä Kalliston mukaan. Se on Ganymeduksen jälkeen toiseksi suurin Jupiteria kiertävä kuu ja aurinkokunnan kolmanneksi suurin kuu. Kallisto on lähes samankokoinen kuin Merkurius, sillä sen halkaisija on 99 prosenttia planeetan halkaisijasta, mutta sen massa on paljon pienempi. Jupiterin neljästä Galilein kuusta Callisto on kauimpana, ja sen kiertosäde on noin 1 880 000 kilometriä. Se ei kuulu kiertoradan resonanssiin, joka vaikuttaa kolmeen sisempään Galilein satelliittiin, Ioon, Europaan ja Ganymedekseen. Maan kuun tavoin Callisto pyörii synkronisesti kiertoratansa kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen puoli on aina kääntynyt kohti Jupiteria, kun taas toinen puoli ei koskaan näe planeetan kasvoja. Jupiterin magnetosfääri vaikuttaa Calliston pintaan vähemmän kuin seitsemään lähempänä planeettaa sijaitsevaan kuuhun.
Callistolla on suunnilleen yhtä paljon kalliota ja jäätä, ja sen keskimääräinen tiheys on noin 1,83 g/cm³. Pinnalla olevia kemiallisia yhdisteitä ovat vesijää, hiilidioksidi, silikaatit ja orgaaniset aineet. Galileo-avaruusalus tutki kuuta ja paljasti, että Callistolla saattaa olla pieni silikaattiydin ja mahdollisesti yli 100 kilometrin syvyinen nestemäistä vettä sisältävä maanalainen valtameri.
Calliston pinta on voimakkaasti rapautunut ja erittäin vanha. Pinnalla ei ole merkkejä pinnan alla tapahtuvista prosesseista, kuten laattatektoniikasta, maanjäristyksistä tai tulivuorista, ja sen uskotaan kehittyneen pääasiassa meteoriitin iskujen vaikutuksesta. Merkittäviä pinnanpiirteitä ovat monirengasrakenteet, erimuotoiset törmäyskraatterit ja kraatteriketjut (ns. catenae) sekä niihin liittyvät jyrkänteet, harjut ja kerrostumat. Pienemmässä mittakaavassa pinta on vaihteleva. Se koostuu kukkuloiden huipuilla olevasta huurteesta, jota ympäröi laaksoissa oleva sileä tumman materiaalin peitto. Tämän uskotaan johtuvan pienten maastonmuotojen hajoamisesta, joka johtuu sublimoitumisesta. Tätä tukevat muutamat pienet törmäyskraatterit ja lukuisat pienet kumpareet, joiden uskotaan olevan niiden jäänteitä. Maanpinnan muotojen absoluuttista ikää ei tiedetä.
Callistoa ympäröi erittäin ohut ilmakehä, joka koostuu hiilidioksidi- ja todennäköisesti happimolekyyleistä. Siellä on myös melko voimakas ionosfääri. Calliston sisällä uskotaan olevan valtameri. Tämä saattaa tarkoittaa, että siellä saattaa olla elämää. Se on kuitenkin epätodennäköisempää kuin läheisellä Europalla. Kuuta on tutkittu useilla avaruusluotaimilla Pioneers 10-11:stä Galileoon ja Cassini-Huygensiin. Callistoa pidetään sopivimpana paikkana, johon ihminen voisi asettua Jovian-järjestelmän tulevaa tutkimusta varten.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Callisto?
A: Callisto on Jupiter-planeetan kuu, jonka Galileo Galilei löysi vuonna 1610 ja nimesi Kalliston mukaan. Se on Ganymedeksen jälkeen toiseksi suurin Jupiteria kiertävä kuu ja aurinkokunnan kolmanneksi suurin kuu.
Kysymys: Kuinka suuri Kallisto on Merkuriukseen verrattuna?
V: Callisto on lähes yhtä suuri kuin Merkurius, sillä se on 99 prosenttia planeetan halkaisijasta, mutta se on paljon vähemmän massiivinen.
K: Missä kohtaa Callisto kiertää Jupiteria?
V: Jupiterin neljästä Galilein kuusta Callisto kiertää kauimpana, ja sen kiertosäde on noin 1 880 000 kilometriä.
Kysymys: Mitä merkittäviä piirteitä sen pinnalla on?
V: Merkittäviä pinnanpiirteitä ovat monirengasrakenteet, erimuotoiset törmäyskraatterit ja kraatteriketjut (ns. catenae) sekä niihin liittyvät jyrkänteet, harjut ja kerrostumat. Pienemmässä mittakaavassa laaksoissa on huurteisia kukkuloiden huippuja, joita ympäröi sileä tumman materiaalin peitto.
Kysymys: Minkälainen ilmakehä ympäröi Callistoa?
V: Callistoa ympäröi erittäin ohut ilmakehä, joka koostuu hiilidioksidi- ja todennäköisesti happimolekyyleistä. Siellä on myös melko voimakas ionosfääri.
K: Onko tällä kuulla mahdollista elää? V: Calliston sisällä saattaa olla valtameri, mikä voisi tarkoittaa, että siellä voisi olla elämää; tämä mahdollisuus on kuitenkin epätodennäköisempi kuin läheisellä Europalla.
