Orgaaninen yhdiste
Orgaaniset yhdisteet ovat hiilipohjaisia yhdisteitä. Orgaaniset yhdisteet sisältävät hiilisidoksia, joissa vähintään yksi hiiliatomi on kovalenttisesti sidoksissa toisenlaiseen atomiin (yleensä vety, happi tai typpi). Useimmat polymeerit ovat orgaanisia yhdisteitä.
Metaani on yksi yksinkertaisimmista orgaanisista yhdisteistä.
Historia
Nimi "luomu" on historiallinen nimi 1800-luvulta.
Ihmiset uskoivat, että vain elävät olennot voivat valmistaa orgaanisia yhdisteitä ja "kuolleet" olennot (kuten mineraalit) voivat valmistaa epäorgaanisia yhdisteitä. Friedrich Wöhler kuitenkin osoitti tämän vääräksi syntetisoimalla ureaa, joka on tunnettu orgaaninen yhdiste.
Toisenlainen malli eri yhdisteestä
Orgaanisten yhdisteiden lajit
On olemassa luonnollisia orgaanisia yhdisteitä ja synteettisiä yhdisteitä. Niiden rakennetta voidaan kuvata käyttämällä nimiä ja laatimalla kaavioita.
Yksi tapa esittää molekyyli on piirtää sen rakennekaava. Koska molekyylit voivat olla rakenteeltaan monimutkaisia, ihmiset ovat keksineet keinoja esittää ne yksinkertaisella kielellä. Yksi tapa on käyttää viivakaavioita. Jokainen atomi esitetään kirjaimella, ja se yhdistetään viivalla jokaiseen atomiin, jonka kanssa sillä on kovalenttinen sidos. Yksi viiva tarkoittaa yksinkertaista sidosta, kaksi viivaa tarkoittaa kaksoissidosta ja niin edelleen.
Koska mahdollisia orgaanisia yhdisteitä on ääretön määrä, jokaiselle yhdisteelle tarvitaan kieli, joka antaa sille yksilöllisen nimen. Kansainvälinen puhtaan ja soveltavan kemian liitto IUPAC loi tätä varten järjestelmän. Vaikka IUPAC-nimi tekee jokaisesta mahdollisesta molekyylistä yksilöllisen, nimet ovat usein pitkiä ja monimutkaisia, joten jokapäiväisessä elämässä käytetään triviaaleja nimiä - epävirallisia mutta laajalti ymmärrettyjä nimiä - kuten triviaaleja nimiä Paracetamol, Tylenol ja Acetaminophen, joita käytetään yhdisteestä, jonka IUPAC-nimi on N-(4-hydroksifenyyli)asetamidi. Jotkin näistä triviaalinimistä ovat tavaramerkkejä.
Luonnolliset yhdisteet
Luonnolliset yhdisteet ovat kasvien tai eläinten tuottamia yhdisteitä. Niitä voidaan valmistaa myös laboratoriossa, mutta monet näistä yhdisteistä otetaan luonnosta, koska se on helpompaa ja edullisempaa tehdä niin. Yleisimpiä luonnollisia yhdisteitä ovat aminohapot, proteiinit, hiilihydraatit ja monet antibiootit, kuten penisilliini ja amoksisilliini.
Synteettiset yhdisteet
Synteettiset yhdisteet ovat ihmisten valmistamia. Joskus tämä tapahtuu ottamalla jotain luonnollista ainetta ja muuttamalla molekyyliä pienellä tavalla, kuten valmistamalla glyseriiniä kasviöljyistä. Toiset yhdisteet syntetisoidaan pitkissä, monimutkaisissa ja monivaiheisissa reaktioissa. Muovit ovat joskus enimmäkseen luonnollisia, ja toiset taas valmistetaan.
Rakenne
Koska yhdiste löydetään usein ensin luonnosta sen sijaan, että se valmistettaisiin tarkoituksella laboratoriossa, ihmiset saattavat tietää, että yhdiste on olemassa, ja joskus jopa tietää, mitä se tekee, mutta eivät tiedä tarkalleen, mistä atomeista se on tehty ja miten se on järjestetty. Tuntemattoman yhdisteen rakenteen selvittämiseen on useita tapoja:
- Massaspektrometria
- Röntgendiffraktio
- Ydinmagneettisen resonanssin spektroskopia
- Infrapunaspektroskopia
