Kazimierz Michał Władysław Wiktor Pułaski (Pułaski of Ślepowronin, englanniksi Casimir Pulaski; 6. maaliskuuta 1745 – 11. lokakuuta 1779) oli puolalainen aatelismies, upseeri ja sotilasjohtaja, jota kutsutaan usein "amerikkalaisen ratsuväen isäksi". Hän nousi tunnetuksi sekä kotimaassaan Puolassa tapahtuneessa vastarinnassa että Yhdysvaltojen itsenäisyystaistelussa.
Varhaiselämä ja Bar-konfederatio
Pułaski syntyi aatelissukua olevaan perheeseen ja sai sotilaallista koulutusta nuorena. Hän nousi esiin 1760–1770-lukujen poliittisesti myrskyisässä Puolassa ja liittyi vastarintaan Venäjän kasvavaa vaikutusvaltaa vastaan. Pulaski oli yksi Bar Confederationin johtavista sotilaskomentajista ja taisteli Venäjän ylivaltaa sekä kuningas Stanisław August Poniatowskin tukijoita vastaan. Kun kansannousu epäonnistui, hänet ajettiin maanpakoon.
Siirtyminen Amerikkaan
Vuonna 1777, Benjamin Franklinin suosituksesta ja yhteyksien kautta Pułaski matkusti Pohjois-Amerikkaan auttamaan Amerikan vapaussodan kapinallisia. Hän liittyi nopeasti vallankumouksellisten joukkoihin ja toi mukanaan eurooppalaista sotilaskokemusta, erityisesti ratsuväen käytössä.
Toimet Amerikan vapaussodassa
Pulaski erottui rohkeasta ja päättäväisestä toiminnastaan. Yksi hänen tunnetuimmista teoistaan oli osallistuminen Brandywinen taisteluun, jossa hänen johdollaan tapahtunut ratsuväen vastatoimi auttoi pelastamaan George Washingtonin ja maan armeijan kärsimältä laajemmalta tappiolta. Continental Congress myönsi hänelle arvonimen ja vastuutehtäviä: Pulaskista tuli Manner-Euroopan armeijan kenraali, ja hän perusti oman ratsuväkikokoonpanonsa, joka tunnettiin nimellä Pulaski's Legion. Tämän yksikön tarkoituksena oli yhdistää kevyttä ratsuväkeä ja tiedusteluosastoja tehokkaaseen käyttöön.
Haavoittuminen ja kuolema
Syys–lokakuun 1779 piirityksessä Savannassa (Georgia) Pulaski johti hyökkäystä brittilinjoja vastaan. Hyökkäyksen aikana hän haavoittui vakavasti; haavan syy on osin kiistanalainen (luoti, kranaatin sirpale tai iskusana), mutta vamman seurauksena hän kuoli pian taistelun jälkeen 11. lokakuuta 1779. Hänen kuolemansa teki hänestä nopeasti sankarillisen hahmon sekä puolalaisessa että amerikkalaisessa muistissa.
Perintö ja muistaminen
Pulaskin perintö näkyy monin tavoin:
- Hänet tunnetaan laajalti nimellä amerikkalaisen ratsuväen perustaja ja sankari, ja hänen nimensä on monissa paikoissa Yhdysvalloissa paikkojen, siltojen, koulujen ja joukko-osastojen niminä.
- Useita muistomerkkejä ja patsaita pystytettiin hänen kunniakseen sekä Puolassa että Yhdysvalloissa; esimerkiksi Savannahissa ja Washingtonissa on muistomerkkinsä.
- Yhdysvalloissa vietetään useissa kaupungeissa Pulaski Day -muistopäiviä, ja hänen sankaruutensa on osa molempien maiden historiallista kertomusta.
- Vuonna 2009 hänelle myönnettiin poikkeuksellinen kunnianosoitus, kun hänestä tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.
Tutkimukset ja kiistat
Pulaskin kuolemaan ja mahdolliseen hautaan liittyy myöhempiä tutkimuksia ja kiistoja. 2000-luvulla tehtiin arkeologisia ja DNA-tutkimuksia, jotka pyrkivät varmentamaan hänen jäännöksensä ja selvittämään kuoleman tarkempaa luonnetta; tulokset ovat herättäneet sekä vahvistuksia että uusia kysymyksiä. Tällaiset tutkimukset korostavat, kuinka merkittävä hahmo Pulaski on sekä historiallisesti että kansallisessa muistissa.
Pułaski on esimerkki sotilaallisesta urasta, jossa eurooppalainen kapinallinen tuli myös uudessa kotimaassa merkittäväksi vapaustaistelijaksi. Hänen toimintansa yhdistää puolalaisen vapaustaistelun perinteen ja Amerikan itsenäisyystaistelun muiston.