Katariina Aragonialainen (usein kirjoitettuna "Katharine") (16. joulukuuta 1485 - 7. tammikuuta 1536) oli Kastilian Isabella I:n ja Aragonian Ferdinand II:n tytär. Katariina oli Walesin prinssi Arthurin vaimo ja meni myöhemmin naimisiin hänen veljensä Henrik VIII:n kanssa.

 

Varhaiselämä ja ensimmäinen avioliitto

Katariina syntyi kuninkaalliseen perheeseen, jossa hänen kasvatuspainotuksensa oli uskonnollinen ja poliittinen. Hänen syntymänsä yhdisti Kastilian ja Aragonian dynastioita, mikä teki hänestä merkittävän neuvottelupelin katolisten monarkioiden ja muiden Euroopan hallitsijasukujen välillä. 1501 hän meni naimisiin Walesin prinssi Arthurin kanssa, mutta avioliitto jäi lyhyeksi: Arthur kuoli vuonna 1502, ja Katariina jäi leskeksi nuorena.

Avioliitto Henrik VIII:n kanssa ja kuningattarena toimiminen

Katariina avioitui hänen leskensä hyväksyneen sopimuksen pohjalta myöhemmin Arthurin veljen, prinssi Henrik Tudor'n (myöhemmin Henrik VIII) kanssa. Heidät vihittiin virallisesti 1509 pian Henrik VIII:n valtaannousun jälkeen. Katariina toimi Englannin kuningattarena useiden vuosikymmenien ajan, oli näkyvä hovin vaikuttaja ja tunnettu hurskaudestaan, koulutuksestaan ja lojaalisuudestaan. Hän puhui useita kieliä ja oli suojelija uskonnollista elämää sekä humanistista oppineisuutta kohtaan.

Valtiollinen vastuu: vuonna 1513 Henrik lähti sotaretkelle Ranskaan, ja hän nimesi Katariinan kruunun sijaiseksi hallitsemaan maata. Katariina johti hovin ja maan asioita poikkeuksellisen vastuullisesti naiselle tuona aikana ja osallistui maanpuolustuksen järjestämiseen kulttuurisesti ja hallinnollisesti haastavassa tilanteessa.

Lapset ja perhetilanne

  • Katariina oli useaan otteeseen raskaana, mutta perheeseen jäi hengissä vain yksi lapsi: tytär Maria (myöhemmin kuningatar Maria I), joka syntyi vuonna 1516.
  • Monet muut raskaudet päättyivät keskenmenoihin tai kuolleena syntymiin; lisäksi pariskunnan lapsi, piskuinen poika (nimetty usein Henryksi ja saanut Cornwallin herttuan arvonimen), kuoli imeväisenä.

Riita avioliiton laillisuudesta ja Englannin kirkon irtautuminen Roomasta

Koska Katariina ei kyennyt synnyttämään pysyvää miesperillistä, Henrik alkoi etsiä tapaa saada avioliitto mitätöidyksi. Argumenttina käytettiin Raamatun kohtaa, jonka mukaan miehen naiminen veljensä lesken kanssa olisi ongelmallista; toisaalta Katariinalla oli paavin myöntämä dispensaatiokirje, joka oli annettu hänen avioliittoaan Arthurin kanssa varten. 1520–1530-luvuilla Henrik vaati roomalaiskatolisen kirkon kautta avioliiton purkamista. Kun kardinaali Thomas Wolsey ei onnistunut saamaan pysyvää ratkaisua, Henrik muutti taktiikkaa: hän sai myöhemmin arkkipiispa Thomas Cranmerin julistamaan avioliiton mitättömäksi vuonna 1533.

Riita johti laajempiin seurauksiin: Henrik irrotti Englannin kirkon paavin vallasta, hyväksyttiin kuninkaan ylimpänä johtajana (Act of Supremacy 1534) ja aloitettiin Englannin kirkon reformaatiokehitys. Katariina kuitenkin kieltäytyi hyväksymästä mitätöintiä ja piti itseään Henrikin aviopuolisona koko loppuelämänsä ajan.

Viimeiset vuodet, kuolema ja perintö

Kun avioliitto julistettiin mitättömäksi ja Henrik meni naimisiin Anne Boleynin kanssa, Katariina erotettiin kuningattaren asemasta, suljettiin ensin erilleen hovista ja lopulta siirrettiin asumaan Kimboltonin linnaan. Siellä hän eli eristettynä ja huonossa terveydessä. Katariina kuoli 7. tammikuuta 1536.

Hänen kuolemansa jälkeen Katariina haudattiin Englannissa. Hänen aatteellinen ja symbolinen merkityksensä säilyi: katoliset näkivät hänet uskollisena marttyyrimaisena puolustajana paavin ja perinteisen kirkon kannalla, kun taas monet protestanttiset ja hallinnolliset tahot muistivat tilanteen uuden kirkollisen järjestyksen synnynä.

Jälkivaikutus

Katariinan elämä ja taistelu avioliittonsa puolesta ovat jääneet historiaan esimerkkinä henkilökohtaisen uskonnollisuuden, diplomatian ja valtapolitiikan yhteentörmäyksestä 1500-luvun Euroopassa. Hänen ainoa elossa säilynyt lapsensa Maria kruunattiin myöhemmin Englannin kuningattareksi ja pyrki palauttamaan katolisen kirkon asemaa Englannissa. Katariina muistetaan myös hurskaana, koulutusta arvostavana ja vakaana naishahmona, jonka kohtalo vaikutti syvästi Englannin uskonnolliseen ja poliittiseen kehitykseen.