Kastanjetit – espanjalainen lyömäsoitin, flamenco, soitto ja käyttö
Kastanjetit ovat Espanjasta peräisin olevia lyömäsoittimia. Niitä käytetään usein orkesterissa, kansanmusiikissa ja erityisesti flamencossa. Kastanjetit ovat onttoja puisia kuoria, jotka on muotoiltu siten, että ne ”napsahtavat” toisiaan vasten tuottaen kirkkaan, rytmisen äänen. Soittimissa käytetään kovaa puuta, kuten eebenpuuta tai ruusupuuta.
Rakenne ja pariopetus
Kastanjetteja käytetään pareittain. Perinteisesti soitetaan kahta paria yhtä aikaa, yksi pari kummassakin kädessä. Naru kulkee kuorissa olevien pienten reikien läpi, ja soittaja kietoo jousen peukalon ja sormen ympärille niin, että kuoret voivat lyödä toisiaan vasten. Käytetyt kaksi kastanjettiparia ovat yleensä erikokoisia, joten niiden ääni on hieman erilainen: pienempi, korkeampiäänisempi pari tunnetaan nimellä hembra (”naispuolinen”) ja se pidetään yleensä oikeassa kädessä, kun taas suurempi, matalampiääniinen pari tunnetaan nimellä macho (”miespuolinen”) ja se pidetään vasemmassa kädessä.
Soittotekniikka ja tyylit
Kastanjetit voivat olla soitettavana sormissa pidettävinä pareina tai orkesterikäyttöön kiinnitettävinä laitteina. Flamencossa soittotekniikka on hyvin kehittynyttä: soittaja käyttää nopeita peukalo- ja sormiliikkeitä luodakseen monimutkaisia rytmikuvioita (compás), dynaamisia korostuksia ja koristeellisia vivahteita. Kastanjetit toimivat niin säestyksenä tanssille ja lauluosuudelle kuin itsenäisenä rytmisenä soolosoittimena.
Orkesterikäytössä kastanjetit kiinnitetään usein jalustaan tai pidikkeeseen, jolloin soittotekniikka eroaa sormissa pidettävästä tavasta: soitosta tulee vakiintuneempi ja se voidaan sovittaa täsmällisemmin orkesterin rytmiin. Näin soittaja voi naputella kuoria sekä sormilla että kämmenellä.
Käyttö klassisessa musiikissa ja esitystaiteissa
Kastanjetit liitetään usein espanjalaistyyppiseen sävyyn, ja niitä käytetään usein musiikissa, jonka tarkoitus on kuulostaa espanjalaiselta. Baletissa ja oopperassa niitä käytetään espanjalaisten tanssien säestämiseen. Bizet'n oopperan Carmen hahmo Carmen laulaa laulun ja säestää itseään kastaneteilla. Tavallisesti oopperalaulajalla ei ole taitoa soittaa kastanjetteja, joten orkesterin lyömäsoittaja usein soittaa kastanjetteja lavalla esitettävän teeskentelyn aikana.
Historia ja variaatiot
Kastanjetit juontavat juurensa antiikin ajan soittimiin; nimitys viittaa alkujaan kastanjan (espanjaksi castaña) kuoriin, joita on käytetty alkeellisempiin kastanetteihin. Nykyiset ammattimaiset kastanjetit valmistetaan yleensä kestävistä ja soinnikkaista puulaaduista, mutta on olemassa myös muovisia ja metallisia variaatioita sekä eri kokoisia ja sävelkorkeudeltaan säädettyjä malleja. Lisäksi on kehitetty erikoisvalmisteisia pidikkeitä ja koneistoja orkesterikäyttöön.
Hoito ja valinta
Hyvin tehtyjä kastanetteja huolletaan samoilla periaatteilla kuin muita puu- ja soittimia: ne on pidettävä kuivina ja suojattuina äärilämpötiloilta ja kosteudelta, jotta puu ei halkeile. Soittajan kannattaa valita kastanjetit omiin käsiinsä sopivina ja juuri halutun sävyn tuottavina; aloittelevat soittajat usein harjoittelevat edullisemmilla malleilla ennen ammattiluokan instrumentin hankintaa.
Kastanjetit ovat yksinkertaisuudestaan huolimatta ilmeikäs ja monipuolinen soitin, jolla on vahva kulttuurinen yhteys Espanjan musiikkiin ja tanssiin, mutta joka löytää paikkansa myös laajemmassa orkesteri- ja näyttämökäytössä.
pari kastanjetteja
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mitä ovat kastanjetit?
V: Kastanjetit ovat Espanjasta peräisin olevia lyömäsoittimia, joita käytetään usein orkesterissa. Ne koostuvat onttoiksi muotoilluista puisista kuorista, jotka on yleensä valmistettu kovapuusta, kuten eeben- tai ruusupuusta.
K: Miten kastanettia soitetaan?
V: Kastanjetteja soitetaan perinteisesti pareittain siten, että kumpikin käsi pitää yhtä paria. Kuorissa olevien pienten reikien läpi kulkee jousi, jonka soittaja kiertää peukalonsa ja sormensa ympärille niin, että kaksi kuorta napsahtaa yhteen. Käytetyt kaksi kastanjettiparia ovat hieman erikokoisia, joten niiden ääni on hieman erilainen. Suurempaa paria pidetään yleensä oikeassa kädessä ja suurempaa paria vasemmassa kädessä.
K: Kuka soittaa kastanjetteja?
V: Kastanjetteja soittavat perinteisesti laulajat ja tanssijat, erityisesti espanjalaiset kansantanssijat, jotka käyttävät niitä usein flamencotanssissa. Kun niitä soitetaan orkesterissa, ne voidaan kiinnittää jalustaan ja niitä voidaan naputella sormilla ja kämmenellä. Niitä voidaan käyttää myös espanjalaisten tanssien säestämiseen baletti- tai oopperaesityksissä.
K: Millaista musiikkia kastaneteilla soitetaan?
V: Kastenateilla soitetaan yleensä musiikkia, jonka on tarkoitus kuulostaa espanjalaiselta tai latinalaisamerikkalaiselta. On myös tavallista, että niitä käytetään baletti- tai oopperaesityksissä esitettävien espanjalaisten tanssien säestämiseen.
K: Voiko joku muu kuin laulaja tai tanssija soittaa kastenatteja?
V: Kyllä, orkesterissa soitettaessa on tavallista, että joku muu kuin laulaja tai tanssija voi soittaa niitä, koska ne voidaan kiinnittää jalustaan ja niitä voidaan naputella sormilla ja kämmenellä sen sijaan, että niitä pidettäisiin kädessä, kuten perinteiset soittajat tekisivät pelkillä käsillään.
Kysymys: Soittaako Bizet'n oopperan Carmen itse asiassa omia castenattejaan?
V: Ei, yleensä Carmenilla ei ole tarpeeksi taitoa soittaa omia castenattejaan, joten hän teeskentelee, että joku muu muusikko soittaa niitä orkesterin sisällä.
