Al Anbar (arabia: الأنبار; al-'Anbār tai Anbar) on läntinen alue Irakissa. Se on pinta-alaltaan Irakin suurin maakunta, ja se rajoittuu Syyriaan, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Al Anbar on ylivoimaisesti sunnimuslimien arabi. Sen pääkaupunki on Ar Ramadi.

Provinssin nimi on peräisin arabian انبار, 'Anbār, ja se tarkoittaa "viljavarastoja", sillä tämä alue oli Lakhmidien kuningaskunnan länsirajojen ensisijainen keskus. Kuuluisa sunniteologi Abu Hanifa an-Nu'man, joka kehitti Hanafin, yhden sunnien madh'habeista (koulukunnista), liittyy tähän alueeseen.

Ennen vuotta 1976 maakunta tunnettiin nimellä Ramadi ja ennen vuotta 1962 nimellä Dulaim.

Sijainti, pinta-ala ja väestö

Al Anbar kattaa suuren osan Länsi-Irakista; sen pinta-ala on suurin piirtein noin 138 000–140 000 km², mikä tekee siitä maan laajimman maakunnan. Väestö on harvaan asuttua verrattuna Irakin itäosiin ja suurimpaan osaan etelää. Väestönlaskennat ja arviot ovat vaihdelleet konfliktien seurauksena, mutta ennen laajamittaisia sisäisiä pakolaisuuksia alueella asui usein yli miljoona ihmistä. Väestörakenne on pääosin soturaiheiden, heimajärjestelyjen ja siirtymien vuoksi muuttuva.

Kaupungit ja asutuskeskittymät

Maakunnan merkittävimpiä kaupunkeja ovat:

  • Ar Ramadi – maakunnan pääkaupunki ja hallinnollinen keskus.
  • Fallujah – sodan ja kapinan keskeinen kaupunki, jolla on historiallista merkitystä ja suuri vaikutus alueen politiikkaan.
  • Al Qa'im, Haditha, Hit ja Al Rutbah – tärkeitä kaupunkeja, jotka sijaitsevat Eufrat-joen tai tärkeiden tieyhteyksien varrella.

Luonto, ilmasto ja maankäyttö

Al Anbarin maisemat vaihtelevat laajoista autiomaisemista Eufrat-joen rehevimpiin laaksoihin. Suurin osa maakunnasta on aavikkoa tai puolikuivaa aluetta, mutta Eufratin varrella on viljeltyä maata ja oivallisia paikkoja esimerkiksi viljan, taateleiden ja muiden kuivempaan ilmastoon soveltuvien kasvien tuotantoon. Ilmasto on kuuma ja kuiva, talvet ovat yleensä viileitä ja sateet vähäisiä.

Historiallinen ja kulttuurinen tausta

Al Anbarilla on pitkä historia, joka ulottuu antiikin aikoihin ja islamin varhaisiin vuosiin. Sen läpi kulkeneet kauppareitit ja rajapaikat ovat tehneet alueesta sekä strategisen että kulttuurisesti merkittävän. Alueen asukkaat kuuluvat pitkälti arabiheimoihin, joista yksi merkittävimmistä on Dulaim-heimo, jonka nimi näkyy myös maakunnan vanhassa nimityksessä.

Politiikka, heimajärjestelyt ja uskonto

Al Anbarin sosiaalinen rakenne perustuu pitkälti heimivetoiseen järjestelmään. Heimojen välinen vaikuttavuus on ollut keskeinen tekijä paikallisessa hallinnossa ja turvallisuustilanteessa. Maakunnan väestö on pääosin sunnialainen, mikä heijastuu sekä uskonnollisessa elämässä että paikallisessa oikeuskulttuurissa, kuten alueeseen liitetyn Hanafin koulukunnan vaikutuksessa.

Taloudet ja infrastruktuuri

Al Anbarin talous perustuu perinteisesti karjankasvatukseen, viljelyyn Eufratin rannoilla, sekä rajakauppaan. Alueella on myös jonkin verran öljy- ja kaasuvaroja, mutta suurimmat hydrocarbontuotannot sijaitsivat Irakissa etelämpänä. Tärkeitä tulonlähteitä ovat lisäksi kauppa ja rajanylitykset Syyriaan ja Jordaniaan. Konfliktit ovat kuitenkin vahingoittaneet infrastruktuuria, teitä ja julkisia palveluja, mikä on vaikeuttanut normaalia talouselämää ja investointeja.

Viimeaikainen historia ja turvallisuus

Al Anbar on ollut 2000-luvulla keskeinen taistelukenttä. Se nousi maailmanlaajuiseen näkyvyyteen Yhdysvaltojen miehityksen aikana ja myöhemmin pääsi otsikoihin toistuvien taistelujen ja kapinaliikkeiden vuoksi. Suuria kaupunkeja, kuten Fallujahia ja Ar Ramadia, kohtasi vakavia tuhoja niin taisteluissa kuin miehityksen jälkeisissä levottomuuksissa. Vuonna 2014 alue joutui osittain tai kokonaan äärijärjestöjen, erityisesti ISISin, hallintaan, mutta vuosina 2015–2017 useat sotilaalliset operaatioiden tulokset palauttivat hallinnon monissa osissa maakuntaa. Nämä konfliktit johtivat laajoihin asukassiirtymiin, tuhottuun infrastruktuuriin ja pitkittyneeseen jälleenrakennustarpeeseen.

Jälleenrakennus ja kehitysnäkymät

Vapauttamisen jälkeen käynnissä on ollut sekä kansallista että kansainvälistä apua vaativia jälleenrakennushankkeita: asuntojen, koulujen, sairaaloiden ja peruspalveluiden korjausta. Palautuminen on hidasta ja riippuu sekä turvallisuustilanteesta että rahoituksesta. Alueen elpymiseen vaikuttavat myös heimien väliset suhteet, paikallinen hallinto ja investoinnit maatalouteen ja infrastruktuuriin.

Kulttuuri ja merkittävät henkilöt

Al Anbarin kulttuuri heijastaa perinteisiä arabialaisia tapoja, heimoperinteitä ja islamilaista uskonnollisuutta. Maakunta on antanut vaikutteita islamilaiseen ajatteluun; esimerkkinä mainittava alueeseen liitetty teologi Abu Hanifa an-Nu'man. Paikallinen musiikki, käsityöt ja arktitehtoniset piirteet ovat osa alueen kulttuuriperintöä.

Nähtävyydet ja strateginen merkitys

Al Anbarin nähtävyyksiä eivät useinkaan korosteta perinteisessä matkailussa, mutta historialliset kohteet, Eufrat-joen rantamaisemat ja vanhat kauppareitit kiinnostavat historiallisesta näkökulmasta. Maakunnan strateginen sijainti, raja-alueet ja tärkeät liikenneväylät tekevät siitä edelleen keskeisen alueen Irakin turvallisuus- ja kehityspolitiikassa.

Yhteenvetona Al Anbar on laaja, historiallisesti tärkeä ja kulttuurisesti yhtenäinen, mutta konfliktien vuoksi haavoittunut maakunta, jonka tulevaisuus riippuu pitkälti turvallisuuden palautumisesta, paikallisista yhteisörakenteista ja ulkoisesta tuesta jälleenrakennukseen.