Chișinău (Kišinau) – Moldovan pääkaupunki: historia ja nähtävyydet
Chișinău (Kišinau) — Moldovan eloisa pääkaupunki: rikas historia, kauniit puistot, arkkitehtuuri ja kaupungin parhaat nähtävyydet matkavinkeillä.


Chișinău (IPA /ki. ʃi.'nəu/), aiemmin tunnettu nimellä Kishinev, on Moldovan pääkaupunki sekä teollisuus- ja kauppakeskus. Se on myös Moldovan suurin kaupunki. Se sijaitsee maan keskiosassa, Bîc-joen varrella.
Historia lyhyesti
Chișinăun ympäristö on ollut asutettu jo keskiajalta saakka, ja kaupunkia mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1400-luvun jälkipuoliskolla. Alkujaan se oli osa Moldovan ruhtinaskuntaa. Vuonna 1812 alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan ja kaupunki kasvoi merkittäväksi hallinnolliseksi ja kauppakeskukseksi. 1800–1900-lukujen vaihteessa Chișinăusta tuli monikansallinen kaupunki, jossa asui moldovalaisia, venäläisiä, juutalaisia ja muita etnisiä ryhmiä.
1900-luvulla kaupunki koki raskaita vaiheita: tunnetuimpia ovat Kishinevin juutalaisiin kohdistuneet väkivaltaisuudet 1903 ja 1905. Toinen maailmansota ja sen jälkeinen Neuvostoliiton aika muovasivat kaupunkikuvaa voimakkaasti: vanhoja rakennuksia tuhoutui ja tilalle rakennettiin usein neuvostotyylisiä julkisia rakennuksia ja kerrostaloalueita. Moldova itsenäistyi vuonna 1991, ja Chișinăusta on sittemmin kehitetty itsenäisen valtion hallinnollisena ja kulttuurisena keskuksena.
Nähtävyydet ja vierailukohteet
Chișinău tarjoaa sekä historiallista että nykyaikaista nähtävää. Tärkeitä kohteita ovat:
- Nativity Cathedral (Catedrala Nașterea Domnului) ja sen ympäröivä puisto: kirkko on yksi kaupungin tunnuskuvista, ja puiston laidalla on usein patsaita ja tapahtumia.
- Triumphal Arch lähellä pääaukioita — monumentti, joka muistuttaa kaupungin neuvostoajasta ja historiaan liittyvistä tapahtumista.
- Stefan cel Mare Park (Puisto Stephen the Great): keskeinen viheralue, jossa on patsas muistoksi Moldovan keskiaikaisesta hallitsijasta.
- Kansallismuseo ja historialliset museot: niissä voi perehtyä Moldovan menneisyyteen, kulttuuriin ja kansanperinteisiin.
- National Opera and Ballet Theatre: arkkitehtonisesti huomionarvoinen kulttuurilaitos, jossa järjestetään ooppera- ja balettiesityksiä.
- Keskeiset kirjastot, galleriat ja modernit ostoskeskukset: kaupunkielämää, ostosmahdollisuuksia ja näyttelyitä kaikille maun ja iän mukaan.
- Piața Centrală (keskustori): vilkas kauppapaikka, jossa myydään paikallisia elintarvikkeita, käsitöitä ja muita tuotteita.
- Botaaninen puutarha: rentouttava vihreä keidas, jossa on laaja kasvilajisto.
Lähiseudun kohteet: viini- ja luolakellarit
Chișinău on erinomainen tukikohta tutustua Moldovan kuuluisaan viinikulttuuriin. Kaupungin lähistöllä sijaitsevat kuuluisat viinikellarit, kuten Cricova ja Mileștii Mici, tarjoavat opastettuja kierroksia ja maisteluja. Mileștii Mici on erityisen tunnettu maailman pisimpänä viinikellarina (kymmeniä kilometrejä käytäviä), ja Cricova taas yhdistää viiniperinnettä ja näyttäviä kellarirakenteita.
Kulttuuri ja tapahtumat
Chișinăussa järjestetään ympäri vuoden erilaisia kulttuuritapahtumia: teatteriesityksiä, konsertteja, kansanjuhlia ja festivaaleja, joissa esitellään moldovalaista musiikkia, tanssia ja ruokakulttuuria. Kaupungissa on myös elävä kahvilakulttuuri ja pieniä käsityö- ja design-putiikkeja.
Liikkuminen ja käytännön tiedot
- Kieli: Virallinen kieli on romanian (moldovan) muoto, mutta venäjää puhutaan laajasti. Englantiakin ymmärretään etenkin nuoremman väestön ja matkailualan parissa.
- Liikenne: Chișinăulla on kansainvälinen lentoasema (Air Moldova ja muut yhteydet), junayhteyksiä sekä bussiyhteyksiä naapurimaihin ja kotimaassa. Kaupungin sisällä liikkuu busseja, troleibusseja, takseja ja pikkubusseja (maršrutkat).
- Valuutta: Moldova käyttää leuta (MDL). Kortit käyvät monissa paikoissa, mutta käteistä kannattaa pitää mukana pienten ostosten ja torikaupan vuoksi.
- Vuodenaika: Paras aika vierailla on kevät–syksy (touko–syyskuu), jolloin sää on leuto ja ulkoilma-aktiviteetit miellyttäviä. Talvet voivat olla kylmiä ja lumisia.
- Turvallisuus: Chișinău on yleisesti turvallinen matkailijoille, mutta kuten kaikissa kaupungeissa, taskuvarkaudet ja huijat voivat esiintyä. Perusturvallisuus- ja varovaisuusperiaatteet pitävät paikkansa.
Miksi vierailla Chișinăussa?
Chișinău tarjoaa yhdistelmän itäeurooppalaista historiaa, viinikulttuuria ja neuvostoaikaista arkkitehtuuria sekä modernia kaupunkielämää. Se on hyvä kohde niille, jotka haluavat tutustua Moldovaan kulttuurin, historian ja gastronomian kautta — ja käyttää kaupunkia tukikohtana tutkia myös maan kuuluisia viinikellareita ja maalaismaisemia.
Maantiede
Kaupunki sijaitsee keskellä Moldovan keskiosaa. Se on jaettu viiteen hallintoalueeseen. Nämä ovat:
- Centru (Чентру/Центр)
- Rîşcani (Рышкань/Рышкановка)
- Botanica (Ботаника)
- Ciocana (Чокана)
- Buiucani (Буюкань/Боюканы)

Chişinău Alat
Historia
Chișinău perustettiin vuonna 1436 luostarikaupungiksi. Kaupunki oli osa Moldovan ruhtinaskuntaa, joka 1500-luvulta alkaen joutui ottomaanien valtakunnan alaisuuteen. 1800-luvun alussa se oli pieni 7 000 asukkaan kylä. Vuonna 1812 Venäjä miehitti sen ja teki siitä Bessarabian keskuksen. Vuoteen 1862 mennessä siellä oli 92 000 asukasta. Vuonna 1900 heitä oli 125 787.
Ensimmäisen maailmansodan aika
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen maa julistautui itsenäiseksi kaatuneesta imperiumista ja liittyi Romanian kuningaskuntaan. Koska Moldova oli uudessa valtiossa vain autonominen, Chișinău menetti pääkaupungin asemansa ja siirtyi taka-alalle.
Vuosien 1918 ja 1940 välillä kaupungin keskustassa tehtiin suuria kunnostustöitä. Vuonna 1927 pystytettiin taiteilija Alexandru Plămădealăn suunnittelema muistomerkki kuuluisalle Moldovan ruhtinas Tapan III:lle.
Toinen maailmansota
Toisen maailmansodan kaaoksessa Chișinău tuhoutui lähes täysin. Tämä alkoi puna-armeijan johtaman Neuvostoliiton miehityksestä 28. kesäkuuta 1940 alkaen. Kun kaupunki alkoi toipua valtauksesta, 10. marraskuuta 1940 sattui tuhoisa maanjäristys. Järistyksen, jonka voimakkuus oli 7,3 Richterin asteikolla, epikeskus sijaitsi Itä-Romaniassa, ja se aiheutti huomattavaa tuhoa kaupungissa.
Vajaan vuoden kuluttua alkoi Saksan armeijan hyökkäys nykyiseen Moldovaan. Heinäkuusta 1941 alkaen kaupunki kärsi laajamittaisesta ammuskelusta ja natsien ilmahyökkäysten raskaista pommituksista. Puna-armeijan vastarinta kesti, kunnes Chișinău lopulta kaatui 17. heinäkuuta 1941.
Miehityksen jälkeen kaupunki kärsi pääasiassa juutalaisten asukkaiden joukkomurhasta. Kuten muuallakin Euroopassa oli nähty, vähenevät juutalaisuuden kannattajat kuljetettiin kuorma-autoilla kaupungin laitamille. Siellä heidät ammuttiin osittain kaivettuihin kuoppiin. Kaupungin miehityksen aikana murhattujen juutalaisten määräksi arvioidaan noin 10 000 ihmistä.
Sodan lähestyessä loppuaan entinen pääkaupunki joutui jälleen raskaisiin taisteluihin saksalaisten joukkojen vetäytyessä. Lähes kuusi kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen Chișinău kaatui lopulta 24. elokuuta 1944 puna-armeijalle. Tähän mennessä kaupunki oli menettänyt 70 prosenttia rakennuksistaan ja rakennelmistaan, mistä suurimman osan aiheuttivat vuoden 1940 maanjäristys ja ilmahyökkäykset.
Sodan jälkeen Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin vaati Bessarabienin aluetta oman maansa vaikutuspiiriin kuuluvaksi. Sodan päätyttyä Stalin muutti Itä-Euroopan poliittista maisemaa, antoi nimellisen itsenäisyyden Romanialle ja liitti Moldovan Neuvostoliittoon. Näin Chișinăusta tehtiin jälleen kerran nyt "autonomisen" tasavallan pääkaupunki.
Neuvostoliitto
Vuosina 1947-1949 arkkitehti Aleksei Štšujev laati arkkitehtiryhmän avustuksella suunnitelman kaupungin asteittaiseksi jälleenrakentamiseksi.
1950-luvun alussa väestön määrä kasvoi nopeasti, mihin neuvostoliittolaiset vastasivat rakentamalla suuria asuntoja ja palatseja stalinistisen arkkitehtuurin tyyliin. Tämä prosessi jatkui Nikita Hruštšovin aikana, joka vaati rakentamista iskulauseella "hyvää, halvempaa ja nopeammin rakennettua". Uusi arkkitehtuurityyli aiheutti dramaattisen muutoksen ja synnytti nykyään vallitsevan tyylin, jossa suuret kerrostalot on järjestetty huomattaviin asutuskeskittymiin.
Kaupungin merkittävin kehityskausi alkoi vuonna 1971, jolloin Neuvostoliiton ministerineuvosto teki päätöksen "Kishinevin kaupungin kehittämistoimenpiteistä", joka takasi yli miljardin ruplan investoinnit valtion talousarviosta, ja päättyi vuonna 1991, jolloin Moldova itsenäistyi.
Hallinto
Chișinăun hallintoa hoitavat kaupunginvaltuusto ja kaupunginjohtaja, jotka molemmat valitaan kerran neljässä vuodessa. Nykyinen pormestari on Dorin Chirtoacă. Ursu on entinen varapormestari, elokuusta 1994 huhtikuuhun 2005 oli Serafim Urechean. Moldovan perustuslain mukaan Urechean - joka valittiin parlamenttiin vuonna 2005 - ei saanut toimia kansanedustajan viran lisäksi muussa virassa. Moldovan demokraattisen blokin johtaja hyväksyi mandaattinsa ja erosi huhtikuussa entisestä tehtävästään. Urechean sitoutui 11-vuotisen kautensa aikana Catedrala Naşterea Domnului -kirkon tornin kunnostamiseen sekä julkisen liikenteen parantamiseen. Vuodesta 1994 lähtien Chișinăussa rakennettiin ja käynnistettiin uusia johdinautobussilinjoja.
Talous
Chișinău on Moldovan taloudellisesti kehittynein ja teollistunein kaupunki. Chișinău on merkittävä teollisuus- ja palvelukeskus, jonka tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat kulutus- ja sähkötuotteet, rakennusmateriaalit, koneet, muovit, kumi ja tekstiilit. Tärkeimmät palvelualat ovat pankkitoiminta ja ostokset/kauppa.

Katu ja yritykset kaupungin keskustassa
Koulutus
Kaupungissa on kolmekymmentäkuusi yliopistoa ja Moldovan tiedeakatemia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaupungista on tullut suhteellisen vilkas ja hyvin varustettu pääkaupunki, jonka elintaso on paljon korkeampi kuin useimmilla maaseutualueilla.
Ihmiset
- Moldovalainen - 68,4%
- Venäjä - 13,7%
- Ukrainan kieli - 8,4%
- Romanialainen - 4.4%
- Bulgarian kieli - 1,2%
- Gagauzian - 0.9%
- Muut - 2,9 %
Tunnetut ihmiset
- Avigdor Lieberman (s. 1958), israelilainen poliitikko.
Etsiä