Chișinău

Maantiede

Kaupunki sijaitsee keskellä Moldovan keskiosaa. Se on jaettu viiteen hallintoalueeseen. Nämä ovat:

• Centru (Чентру/Центр)
• Rîşcani (Рышкань/Рышкановка)
• Botanica (Ботаника)
• Ciocana (Чокана)
• Buiucani (Буюкань/Боюканы)

Chişinău Alat

Historia

Chișinău perustettiin vuonna 1436 luostarikaupungiksi. Kaupunki oli osa Moldovan ruhtinaskuntaa, joka 1500-luvulta alkaen joutui ottomaanien valtakunnan alaisuuteen. 1800-luvun alussa se oli pieni 7 000 asukkaan kylä. Vuonna 1812 Venäjä miehitti sen ja teki siitä Bessarabian keskuksen. Vuoteen 1862 mennessä siellä oli 92 000 asukasta. Vuonna 1900 heitä oli 125 787.

Ensimmäisen maailmansodan aika

Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen maa julistautui itsenäiseksi kaatuneesta imperiumista ja liittyi Romanian kuningaskuntaan. Koska Moldova oli uudessa valtiossa vain autonominen, Chișinău menetti pääkaupungin asemansa ja siirtyi taka-alalle.

Vuosien 1918 ja 1940 välillä kaupungin keskustassa tehtiin suuria kunnostustöitä. Vuonna 1927 pystytettiin taiteilija Alexandru Plămădealăn suunnittelema muistomerkki kuuluisalle Moldovan ruhtinas Tapan III:lle.

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan kaaoksessa Chișinău tuhoutui lähes täysin. Tämä alkoi puna-armeijan johtaman Neuvostoliiton miehityksestä 28. kesäkuuta 1940 alkaen. Kun kaupunki alkoi toipua valtauksesta, 10. marraskuuta 1940 sattui tuhoisa maanjäristys. Järistyksen, jonka voimakkuus oli 7,3 Richterin asteikolla, epikeskus sijaitsi Itä-Romaniassa, ja se aiheutti huomattavaa tuhoa kaupungissa.

Vajaan vuoden kuluttua alkoi Saksan armeijan hyökkäys nykyiseen Moldovaan. Heinäkuusta 1941 alkaen kaupunki kärsi laajamittaisesta ammuskelusta ja natsien ilmahyökkäysten raskaista pommituksista. Puna-armeijan vastarinta kesti, kunnes Chișinău lopulta kaatui 17. heinäkuuta 1941.

Miehityksen jälkeen kaupunki kärsi pääasiassa juutalaisten asukkaiden joukkomurhasta. Kuten muuallakin Euroopassa oli nähty, vähenevät juutalaisuuden kannattajat kuljetettiin kuorma-autoilla kaupungin laitamille. Siellä heidät ammuttiin osittain kaivettuihin kuoppiin. Kaupungin miehityksen aikana murhattujen juutalaisten määräksi arvioidaan noin 10 000 ihmistä.

Sodan lähestyessä loppuaan entinen pääkaupunki joutui jälleen raskaisiin taisteluihin saksalaisten joukkojen vetäytyessä. Lähes kuusi kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen Chișinău kaatui lopulta 24. elokuuta 1944 puna-armeijalle. Tähän mennessä kaupunki oli menettänyt 70 prosenttia rakennuksistaan ja rakennelmistaan, mistä suurimman osan aiheuttivat vuoden 1940 maanjäristys ja ilmahyökkäykset.

Sodan jälkeen Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin vaati Bessarabienin aluetta oman maansa vaikutuspiiriin kuuluvaksi. Sodan päätyttyä Stalin muutti Itä-Euroopan poliittista maisemaa, antoi nimellisen itsenäisyyden Romanialle ja liitti Moldovan Neuvostoliittoon. Näin Chișinăusta tehtiin jälleen kerran nyt "autonomisen" tasavallan pääkaupunki.

Neuvostoliitto

Vuosina 1947-1949 arkkitehti Aleksei Štšujev laati arkkitehtiryhmän avustuksella suunnitelman kaupungin asteittaiseksi jälleenrakentamiseksi.

1950-luvun alussa väestön määrä kasvoi nopeasti, mihin neuvostoliittolaiset vastasivat rakentamalla suuria asuntoja ja palatseja stalinistisen arkkitehtuurin tyyliin. Tämä prosessi jatkui Nikita Hruštšovin aikana, joka vaati rakentamista iskulauseella "hyvää, halvempaa ja nopeammin rakennettua". Uusi arkkitehtuurityyli aiheutti dramaattisen muutoksen ja synnytti nykyään vallitsevan tyylin, jossa suuret kerrostalot on järjestetty huomattaviin asutuskeskittymiin.

Kaupungin merkittävin kehityskausi alkoi vuonna 1971, jolloin Neuvostoliiton ministerineuvosto teki päätöksen "Kishinevin kaupungin kehittämistoimenpiteistä", joka takasi yli miljardin ruplan investoinnit valtion talousarviosta, ja päättyi vuonna 1991, jolloin Moldova itsenäistyi.

Hallinto

Chișinăun hallintoa hoitavat kaupunginvaltuusto ja kaupunginjohtaja, jotka molemmat valitaan kerran neljässä vuodessa. Nykyinen pormestari on Dorin Chirtoacă. Ursu on entinen varapormestari, elokuusta 1994 huhtikuuhun 2005 oli Serafim Urechean. Moldovan perustuslain mukaan Urechean - joka valittiin parlamenttiin vuonna 2005 - ei saanut toimia kansanedustajan viran lisäksi muussa virassa. Moldovan demokraattisen blokin johtaja hyväksyi mandaattinsa ja erosi huhtikuussa entisestä tehtävästään. Urechean sitoutui 11-vuotisen kautensa aikana Catedrala Naşterea Domnului -kirkon tornin kunnostamiseen sekä julkisen liikenteen parantamiseen. Vuodesta 1994 lähtien Chișinăussa rakennettiin ja käynnistettiin uusia johdinautobussilinjoja.

Talous

Chișinău on Moldovan taloudellisesti kehittynein ja teollistunein kaupunki. Chișinău on merkittävä teollisuus- ja palvelukeskus, jonka tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat kulutus- ja sähkötuotteet, rakennusmateriaalit, koneet, muovit, kumi ja tekstiilit. Tärkeimmät palvelualat ovat pankkitoiminta ja ostokset/kauppa.

Katu ja yritykset kaupungin keskustassa

Koulutus

Kaupungissa on kolmekymmentäkuusi yliopistoa ja Moldovan tiedeakatemia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaupungista on tullut suhteellisen vilkas ja hyvin varustettu pääkaupunki, jonka elintaso on paljon korkeampi kuin useimmilla maaseutualueilla.

Ihmiset

• Moldovalainen - 68,4%
• Venäjä - 13,7%
• Ukrainan kieli - 8,4%
• Romanialainen - 4.4%
• Bulgarian kieli - 1,2%
• Gagauzian - 0.9%
• Muut - 2,9 %

Tunnetut ihmiset

• Avigdor Lieberman (s. 1958), israelilainen poliitikko.