Kommensalismi: määritelmä, esimerkit ja ekologinen merkitys
Commensalismi on kahden organismin välinen suhde, jossa toinen hyötyy eikä toiselle ole nähtävissä olevia vaikutuksia tai vaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Commensalismissa yhtä osapuolta autetaan, kun taas toiseen ei vaikuta — tosin käytännössä on usein vaikea osoittaa täydellistä haitattomuutta. Esimerkiksi jotkut linnut asuvat puiden koloissa. Vahingoittaako tämä puuta? Punkit, jotka eivät osaa lentää, nousevat usein hyönteisten kyytiin. Vaikuttaako tämä hyönteisen kuntoon? Tällaisiin kysymyksiin ei ole aina varmaa vastausta, koska vaikutukset voivat olla pieniä, epäsuoria tai näkyä vasta pitkällä aikavälillä.
Tyypillisiä esimerkkejä
Commensalismista tunnetaan useita muotoja ja esimerkkejä eri eliöryhmistä:
- Epifyytit: monet kasvit, kuten orkideat, sammalet ja jäkälät, kasvavat muiden kasvien, usein trooppisissa puissa, oksilla ja rungoilla. Ne käyttävät isäntää kasvualustana päästäkseen valoon, mutta eivät yleensä ime ravinteita isännästä.
- Linnunpesät ja kolopesijät: monet lajit käyttävät puiden koloja tai kuoria suojana ilman, että puu näyttäisi vahingoittuvan.
- Phoresy (kuljetus): pienet lajit, kuten eräät akarimadot ja punkit, kiinnittyvät suurempiin hyönteisiin päästäkseen leviämään — itse isäntä saa yleensä vain väliaikaista kantajaetua.
- Metabioosi ja inquilinisimi: esimerkiksi hermit-kilpikonnat käyttävät kuolleiden nilviäisten jättökuoria asumiseen; ensimmäinen laji on hyötyjä ja toinen ei enää käytössä mukana.
- Ruokajälkikommentit: esimerkiksi lehmä- tai villieläinten perässä kulkevat linnut (kuten cattle egret) hyötyvät eläinten jaloittelusta paljastuvista hyönteisistä, kun taas laiduntava eläin ei välttämättä hyödy tai kärsi tästä.
Miten commensalismi eroaa muista suhteista?
Luonto ei aina asetu selkeisiin kategorioihin. Commensalismi sijoittuu usein jatkumolle, jonka ääripäissä ovat mutualismi (molemmat osapuolet hyötyvät) ja parasitismi (toinen hyötyy toisen kustannuksella). Usein pieni haitta tai hyöty jätetään huomaamatta, jolloin suhdetta kutsutaan commensalismiksi.
Ekologinen merkitys
Commensalismilla on useita ekologisia vaikutuksia:
- Se edistää lajien leviämistä ja kolonisaatiota (esim. phoresy).
- Se voi lisätä elinympäristön monimuotoisuutta tarjoamalla alustoja ja pesimispaikkoja lajeille, jotka eivät pysty elämään maassa.
- Commensaalit voivat muuttaa ravintoverkkojen rakennetta tai kilpailutilanteita vähäisin, mutta merkittävin keinoin — esimerkiksi lisäämällä petojen tai kilpailevien lajien houkutinta tietyllä alueella.
- Moni commensaali on riippuvainen isännästään tai isäntäympäristöstään; isännän katoaminen tai elinympäristön muutos voi siis uhata myös commensaaleja.
Tutkimushaasteet ja arviointi
Commensalismin osoittaminen vaatii usein tarkkoja kokeellisia tai pitkäaikaisia havaintoja. Haasteita ovat muun muassa:
- pienten tai pitkäaikaisten vaikutusten havaitseminen;
- ero yksittäisten haittojen ja tilastollisen vaihtelun välillä;
- ympäristötekijöiden yhteisvaikutusten erottaminen (esimerkiksi kun useat lajit vaikuttavat samaan isäntään).
Tutkijat käyttävät sekä luonnossa tehtäviä manipulaatiokokeita että laboratorioseurantoja selvittääkseen, onko suhde todella neutraali yhdelle osapuolelle vai sisältääkö se piilevää hyötyä tai haittaa.
Historia
Pierre-Joseph van Beneden (1809-1894) otti termin käyttöön evoluutiobiologiassa ja ekologiassa 1870-luvulla.
Yhteenvetona: commensalismi kuvaa yleisesti hyötyä yhdelle lajille ilman ilmeistä haittaa toiselle, mutta todellinen suhde voi olla kompleksinen ja riippuvainen kontekstista. Commensaalisia suhteita tutkittaessa on tärkeää huomioida sekä suorat että epäsuorat vaikutukset sekä isännän että commensaalin näkökulmasta.
Punkit saavat kuljetuksen kärpäsellä (Pseudolynchia canariensis).
Amensalismi
Amensalismi on symbioottinen suhde, jossa yksi organismi vahingoittuu tai estyy ja toinen jää ilman vaikutusta. Esimerkkejä amensalismista ovat yhden kasvin varjostaminen korkeammalla ja leveämmällä kasvilla ja yhden kasvin estäminen toisen kasvin eritteillä (ns. allelopatia).
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on kommensalismi?
V: Kommensalismi on kahden eliön välinen suhde, jossa toinen eliö hyötyy ja toinen ei kärsi.
K: Onko helppo osoittaa, että passiivinen eliö ei vahingoitu kommensalismissa?
V: Ei, on vaikeaa osoittaa, että passiivinen organismi ei vahingoitu kommensalismin yhteydessä.
Kysymys: Voivatko puiden koloissa asuvat linnut vahingoittaa puuta?
V: On epävarmaa, vahingoittavatko puiden koloissa elävät linnut puuta.
Kysymys: Vaikuttavatko hyönteisten kyydissä olevat punkit hyönteisen kuntoon?
V: On epävarmaa, vaikuttavatko hyönteisten kyydissä olevat punkit hyönteisen kuntoon.
K: Millaisia kasveja kasvaa trooppisissa puissa?
V: Trooppisilla puilla kasvaa orkideoita, sammalia ja jäkäliä.
K: Vaikuttavatko epifyytit, kuten orkideat, sammalet ja jäkälät, isäntäkasviinsa?
V: Oletetaan, että epifyytit, kuten orkideat, sammalet ja jäkälät, eivät vaikuta isäntäkasviinsa.
K: Kuka otti termin kommensalismi käyttöön evoluutiobiologiassa ja ekologiassa 1870-luvulla?
V: Pierre-Joseph van Beneden (1809-1894) otti termin kommensalismi käyttöön evoluutiobiologiassa ja ekologiassa 1870-luvulla.
