YK:n yleissopimus siirtotyöläisten ja perheenjäsenten oikeuksista (1990)

YK:n siirtotyöläisten ja perheenjäsenten oikeuksista (1990): kattava katsaus suojasta, ratifiointitilanteesta ja haasteista siirtotyöläinten ja perheiden oikeuksille.

Kansainvälinen yleissopimus kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta on Yhdistyneiden Kansakuntien sopimus kaikkien siirtotyöläisten oikeuksista. Se suojelee myös heidän perheitään. Se hyväksyttiin 18. joulukuuta 1990. Se tuli voimaan vuonna 2003.

Yleissopimus on osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä, ja sen johdanto-osassa muistutetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) siirtotyöläisiä ja vapaata työvoimaa koskevista yleissopimuksista. Yleissopimuksen tarkoituksena on suojella niiden siirtotyöläisten oikeuksia, joilla ei ole oleskelumaan kansalaisuutta ja jotka voivat usein joutua huonompiin työolosuhteisiin tai jopa ihmiskaupan uhreiksi.

Joulukuuhun 2019 mennessä vain 55 maata on kuitenkin ratifioinut eli hyväksynyt yleissopimuksen virallisesti. Suurin osa näistä maista on Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Yksikään maahanmuuttajia vastaanottava valtio Länsi-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa ei ole ratifioinut yleissopimusta. Myöskään muut tärkeät vastaanottajamaat, kuten Australia, Persianlahden arabivaltiot, Intia ja Etelä-Afrikka, eivät ole ratifioineet yleissopimusta.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen johdanto-osassa kuitenkin muistutetaan tästä yleissopimuksesta.

Mihin yleissopimus pyrkii ja keitä se koskee? Yleissopimus suojaa kaikkia siirtotyöläisiä ja heidän perheenjäseniään riippumatta heidän maassaolostaan (säännöllinen tai epäsäännöllinen asema). Siirtotyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka siirtyy tai on siirtynyt maasta toiseen työtä varten. Sopimus kattaa laajan joukon oikeuksia, joita ovat muun muassa siviili- ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet.

• Perusoikeudet ja syrjinnän kielto: sopimus edellyttää, että osapuolet takaavat siirtotyöläisille tasa-arvon lain edessä ja suojan syrjintää vastaan.
• Työoikeudet: oikeus kohtuulliseen palkkaan, turvallisiin työoloihin, liitto-oikeuteen ja sosiaaliturvaan kohtalaisen laajuuden puitteissa.
• Perheen yhtenäisyys: säännökset tukevat perheenjäsenten yhdistämistä ja suojaa perheen romahtamiselta maahanmuuton takia.
• Oikeus terveyteen, koulutukseen ja oikeudelliseen suojeluun: siirtotyöläisillä on oikeus perusterveydenhuoltoon, lasten koulutukseen ja oikeudelliseen suojeluun, vaikka joidenkin palveluiden käyttö saattaa olla rajattua kansallisen sääntelyn mukaisesti.
• Palautus ja paluuoikeudet: sopimus sisältää määräyksiä paluuta ja oikeutta palata kotimaahan koskevista kysymyksistä.

Valvonta ja täytäntöönpano: yleissopimusta valvoo YK:n elin, johon sopimus velvoittaa osavaltiot toimittamaan määräaikaisia raportteja. Komitea tarkastelee raportteja ja antaa suosituksia. Komitean tehtävänä on seurata voimassa olevien sopimusvelvoitteiden toteutumista ja tarvittaessa huomauttaa puutteista.

Miksi ratifiointiaste on ollut alhainen? Useat vastaanottajamaat eivät ole ratifioineet sopimusta muun muassa poliittisista ja hallinnollisista syistä: pelko siitä, että sitoumus rajoittaisi kansallista maahanmuutto- ja työvoimapolitiikkaa, huoli taloudellisista vaikutuksista tai oikeudellisista ristiriidoista kansallisen lainsäädännön kanssa ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Lisäksi jotkut valtiot katsovat, että ILO:n konventiot ja muut alueelliset sopimukset käsittelevät paremmin työntekijöiden oikeuksia.

Roolinsa ihmisoikeusjärjestelmässä: Yleissopimus linkittyy laajempaan kansainväliseen ihmisoikeus- ja työoikeusjärjestelmään. Se täydentää muun muassa ILO:n normeja ja YK:n muita ihmisoikeussopimuksia tarjoamalla erityisiä suojakeinoja siirtotyöläisille ja heidän perheilleen.

Käytännön merkitys: vaikka ratifiointimäärä on ollut rajallinen, sopimus toimii tärkeänä viitekehyksenä kansalaisjärjestöille, tutkijoille ja toimivalle sektorille. Sen normit voivat vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja politiikkakeskusteluun sekä tarjota suojan heikossa asemassa oleville siirtotyöläisille.

Yhteenveto: YK:n yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista on laaja ja kattava sopimus, jonka tavoitteena on suojella haavoittuvassa asemassa olevia työntekijöitä ja turvata perheidensä oikeudet. Ratifiointien puute monissa vastaanottavissa maissa on rajoittanut sen yleistä vaikutusta, mutta sopimus säilyy keskeisenä normilähteenä siirtotyöläisten oikeuksien edistämisessä.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on kansainvälinen yleissopimus kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelemisesta?

K: Mitä tällä yleissopimuksella tavoitellaan?

Kysymys: Kuinka moni maa on ratifioinut tämän yleissopimuksen?

Kysymys: Viitataanko tähän yleissopimukseen muualla?

Kysymys: Milloin tämä yleissopimus tuli voimaan?

Hae kirjaimella