Corroboree-sammakoita on kahta lajia:
- Etelän korroboree-sammakko, Pseudophryne corroboree
- Pohjoinen korroboree-sammakko, Pseudophryne pengilleyi
Yleiskuvaus
Korroboree-sammakot ovat pieniä, maassa eläviä sammakoita, jotka tunnetaan hyvin kirkkaista raitakuvioistaan: mustan ja keltaisen tai valkoisen vuorottelevista raidoista. Ne ovat erittäin tunnistettavia ja erottuvat useimmista muista eteläisen pallonpuoliskon sammakoista selkeästä värityksestään. Lajeilla on samanlaisia elintapoja, mutta geneettiset ja morfologiset erot erottavat ne toisistaan.
Ulkonäkö ja myrkyllisyys
Korroboree-sammakot ovat pienikokoisia (yleensä vain muutamia senttimetrejä ruumiin pituudelta). Niiden kirkas väritys toimii varoitusväreinä: lajit erittävät ihostaan myrkyllisiä yhdisteitä, jotka suojaavat niitä petoeläimiltä. Tämä myrkyllisyys tekee niistä epämiellyttäviä syötäviksi useille mahdollisille saalistajille.
Esiintyminen ja elinympäristö
Molemmat lajit ovat endeemisiä Kaakkois-Australian vuoristoalueille ja elävät pääosin korkealla sijaitsevissa kylmissä, kosteissa elinympäristöissä, kuten subalpiinisissa soissa, rämemaisissa niityissä ja kosteikoissa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan maanpinnalla suojaisissa paikoissa, kuten sammalmatoissa ja ruohokasoissa.
Lisääntyminen
Korroboree-sammakoiden lisääntymiskäyttäytyminen on erikoistunutta: naaras munii munat maalle suojaisaan koloa muistuttavaan pesään ja koiras usein vartioi pesää. Alkio kehittyy osittain maalla ja munista kuoriutuvat nuoret saattavat odottaa sateita, jotka huuhtoivat ne kuopasta lähiympäristön lätäköihin tai puroihin jatkamaan kehitystään nuijataimiksi.
Uhanalaisuus ja uhkatekijät
Korroboree-sammakot ovat herkästi uhanalaisia. Tärkeimmät uhkatekijät ovat:
- Chytridsieni (Batrachochytrium dendrobatidis), joka on aiheuttanut voimakkaita populaatiolaskuja monilla alueilla.
- elinympäristön pirstoutuminen ja muuttuminen esimerkiksi maankäytön, laidunnuksen tai ilmastonmuutoksen seurauksena;
- suuret metsäpalot, jotka voivat tuhota lajin harvinaiset ja paikalliset elinalueet.
Eteläinen korroboree-sammakko on arvioitu erittäin uhanalaiseksi, ja pohjoinen laji on myös uhanalainen tai uhattuna paikallisesti. Molempia lajeja koskevat suojelu- ja elvytysprojektit ovat aktiivisia.
Suojelu ja toimenpiteet
Suojelutoimet sisältävät tautitutkimusta ja taudin hallintaa, elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista, sekä sukupuuton vaaran vuoksi toimivia kasvatusta ja uudelleenistutuksia kontrolloiduissa oloissa. Kansainväliset ja paikalliset suojeluprojektit pyrkivät myös seurantaan ja yleisön tiedottamiseen, jotta lajien selviytyminen luonnossa voitaisiin turvata.
Nimi ja kulttuurinen merkitys
Nimi "corroboree" juontaa juurensa aboriginaalisiin kokoontumisiin ja seremonioihin, ja virallisen nimen käyttö liittyy lajin värikkääseen, seremoniamaiselta vaikuttavaan ulkomuotoon. Korroboree-sammakoilla on paikallista ja tieteellistä kiinnostusta sekä symboliarvoa uhanalaisten vuoristosammakkojen suojelussa.
Lisätietoja lajeista löytyvät yllä olevista linkeistä: alkuperäisen tekstin linkit on säilytetty.