Corvus – etelän pieni tähdistö: korppi, tähdet ja historia
Tutustu Corvukseen: eteläisen taivaan korppitähdistöön, sen 11 näkyvään tähteen, Ptolemaioksen historiaan ja nykyaikaiseen rooliin.
Corvus on pieni tähtikuvio eteläisellä taivaalla. Sen nimi on latinaa ja tarkoittaa korppia tai varista. Siinä on vain 11 tähteä, jotka voi nähdä ilman kaukoputkea. Se oli yksi Ptolemaioksen luetteloimista 48 tähdistöstä; Ptolemaios mainitsi Corvuksen listallaan vain seitsemällä tähdellä. Corvus on myös yksi nykyisen tähtikartan 88 nykyaikaisesta tähdistöstä.
Sijainti ja näkyvyys
Corvus sijaitsee taivaan eteläpuoliskolla, lähellä suurempia kuvioita kuten Hydra ja Crater, ja on näkyvissä molemmissa pallonpuoliskoissa kohtuullisilla leveysasteilla. Pohjoisella pallonpuoliskolla se näkyy parhaiten kevätiltana (maaliskuusta toukokuuhun), kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla se on korkeammalla taivaalla. Corvus on pieni ja helppo tunnistaa neljästä kirkkaammasta tähdestään muodostuvasta timanttimaisesta asterismista, joka erottuu selkeästi pimeällä taivaalla.
Tähdet ja asterismi
Corvuksessa ei ole erityisen kirkkaita tähtiä, mutta sen pääkärki muodostaa tunnistettavan muodon. Tunnetuimpia tähtiä ovat muun muassa:
- Gienah (Gamma Corvi) – constellation kirkkaimpana tunnettu tähti.
- Algorab (Delta Corvi) – yksi neljän tähden asterismin osista.
- Minkar (Beta Corvi) – myös osa timanttia muistuttavaa muodostelmaa.
- Alchiba (Alpha Corvi) – heikompi kuin lukuisissa muissa tähdistöissä oleva "alfatähti", mutta osa tunnistettavaa muotoa.
Asterismi, jonka neljä tähteä muodostavat, on usein se, mikä auttaa harrastajaa löytämään Corvuksen muilta lähellä olevilta tähdistöiltä.
Mythologia ja historiallinen merkitys
Corvuksen sijoittaminen taivaalle liittyy vanhaan kertomukseen, jossa korppi tai varis lähetetään hakemaan vettä jumala Apollon puolesta. Tarinassa lintu lykkää tehtävää ja tuo mukaansa tekosyynä muun muassa ruokaa tai matelijan (Hydra), minkä vuoksi Apollon yrittää rangaista sen epärehellisyyttä. Tarinan kolme tähtikuvioita — Corvus (korppi), Crater (kuppi) ja Hydra (vedensammakko tai vesikäärme) — kuvastavat tätä mytologiaa ja esiintyvät vierekkäin taivaalla.
Antiikin tähtitieteilijät, kuten Ptolemaios, lisäsivät Corvuksen kirjauksiinsa, ja myöhemmin se hyväksyttiin osaksi nykyistä 88 tähdistön luokitusta, jota tähtitieteilijät käyttävät nykyään.
Havaintovinkkejä
Korvuksen tunnistaa parhaiten pimeällä, vähän valosaasteen alueella. Etsi ensin kirkkaampi lähitaivaan kohde, kuten Spica (Neitsyen tähdistössä) ja katso sieltä etelään päin Hydra-alueelle — Corvus näkyy usein Hydran yläpuolella. Pieni kaukoputki tai kiikari paljastaa enemmän Corvuksen tähdistön heikommista tähdistä sekä himmeämmistä kohteista, mutta perusmuodonsa sen voi nähdä paljain silmin.
Erityisominaisuudet
Tähdet
Neljä päätähteä, δ, γ, ε ja β Crv, muodostavat tähtijoukon, jota kutsutaan nimellä "Spica's Spanker" tai "Sail".
31 Crateris (joka alun perin oli numeroitu Crateriksi) on 5,2 magnitudin tähti, jota luultiin aikoinaan Merkuriuksen kuuksi.
Syvän taivaan kohteet
Corvuksella ei ole Messier-kohteita.
Antennigalaksit koostuvat kahdesta törmäävästä galaksista, NGC 4038:sta ja NGC 4039:stä. Maasta katsottuna se on sydämen muotoinen. Nimi tulee valtavista vuorovesihännistä, jotka irtoavat näiden kahden galaksin päistä.
Corvuksen keskellä on planeettasumu NGC 4361. Sumu näyttää pieneltä elliptiseltä galaksilta, mutta se ei ole sitä. Keskustähti on vain magnitudiltaan 13, joten se ei voi olla suuri galaksi.
Mytologia
Corvuksen tarina liittyy kahteen muuhun tähdistöön, Kraatteriin ja Hydraan.
Aikoinaan variksella oli kauniit hopean- tai lumivalkoiset höyhenet, ja se pystyi puhumaan ihmisille. Varis oli Apollon-jumalalle hyvin erityinen lintu. Kun Apollon rakastettu Coronis oli raskaana, Apollo käski korpin vahtia häntä. Coronis menetti vähitellen kiinnostuksensa Apollonia kohtaan ja tunsi vetoa ihmiseen. Varis oli vakoillut häntä salaa. Se kertoi Apollolle, että Coroniksella oli uusi rakastaja. Apollo suuttui niin, että hän muutti uskollisen korpin höyhenet mustiksi ja vei linnulta kyvyn puhua. Apollon kaksoissisar Artemis tappoi Coroniksen. Coroniksen ja Apollon lapsi jäi henkiin. Hänestä tuli Asklepios, lääketieteen ja parantamisen jumala.
Toisessa tarinassa Apollo lähetti korppinsa hakemaan vettä jumalan kraatteriksi kutsuttuun maljaan. Korppi odotti, että viikunat kypsyisivät, ja söi ne. Se palasi hyvin myöhään vesikäärmeen, Hydra-nimisen vesikäärmeen, ja kupissa olevan veden kanssa. Hölmö korppi sanoi, että hän oli myöhässä vesikäärmeen takia. Apollonia ei huijattu. Hän laittoi korpin taivaalle yhdessä vesikäärmeen ja maljan kanssa. Vesikäärme estää janoisen korpin pääsyn kuppiin. Korppi näkee veden, vain ulottumattomissaan.
Origins
Corvus on samankaltainen kuin babylonialainen korppi (MUL.UGA.MUSHEN). Babylonialaiset asettivat myös korpin istumaan käärmeen hännän päälle. Babylonian tähtikuvio oli erityinen Adad-jumalalle. Adad oli sateen ja myrskyjen jumala. Babylonialaisten aikaan tähtikuvio olisi noussut juuri ennen syksyn sadekauden alkua.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Corvus?
V: Corvus on pieni tähtikuvio eteläisellä taivaalla.
K: Mitä Corvus tarkoittaa?
V: Corvus tarkoittaa latinaksi korppia tai varista.
K: Kuinka monta tähteä Corvuksessa voi nähdä ilman kaukoputkea?
V: Vain 11 tähteä voidaan nähdä ilman kaukoputkea Corvuksessa.
K: Kuka listasi Corvuksen yhdeksi tähdistöksi?
V: Ptolemaios listasi Corvuksen yhdeksi 48 tähdistöstä.
K: Kuinka monta tähteä Ptolemaios sisällytti Corvuksen luetteloonsa?
V: Ptolemaios sisällytti Corvuksen luetteloonsa vain 7 tähteä.
K: Onko Corvus yksi nykyaikaisista tähdistöistä?
V: Kyllä, Corvus on yksi 88 nykyaikaisesta tähdistöstä.
K: Voiko Corvuksen nähdä pohjoisella pallonpuoliskolla?
V: Ei, Corvus on eteläisen pallonpuoliskon tähtikuvio, eikä sitä voi nähdä pohjoiselta pallonpuoliskolta.
Etsiä