Corvus on pieni tähtikuvio eteläisellä taivaalla. Sen nimi on latinaa ja tarkoittaa korppia tai varista. Siinä on vain 11 tähteä, jotka voi nähdä ilman kaukoputkea. Se oli yksi Ptolemaioksen luetteloimista 48 tähdistöstä; Ptolemaios mainitsi Corvuksen listallaan vain seitsemällä tähdellä. Corvus on myös yksi nykyisen tähtikartan 88 nykyaikaisesta tähdistöstä.

Sijainti ja näkyvyys

Corvus sijaitsee taivaan eteläpuoliskolla, lähellä suurempia kuvioita kuten Hydra ja Crater, ja on näkyvissä molemmissa pallonpuoliskoissa kohtuullisilla leveysasteilla. Pohjoisella pallonpuoliskolla se näkyy parhaiten kevätiltana (maaliskuusta toukokuuhun), kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla se on korkeammalla taivaalla. Corvus on pieni ja helppo tunnistaa neljästä kirkkaammasta tähdestään muodostuvasta timanttimaisesta asterismista, joka erottuu selkeästi pimeällä taivaalla.

Tähdet ja asterismi

Corvuksessa ei ole erityisen kirkkaita tähtiä, mutta sen pääkärki muodostaa tunnistettavan muodon. Tunnetuimpia tähtiä ovat muun muassa:

  • Gienah (Gamma Corvi) – constellation kirkkaimpana tunnettu tähti.
  • Algorab (Delta Corvi) – yksi neljän tähden asterismin osista.
  • Minkar (Beta Corvi) – myös osa timanttia muistuttavaa muodostelmaa.
  • Alchiba (Alpha Corvi) – heikompi kuin lukuisissa muissa tähdistöissä oleva "alfatähti", mutta osa tunnistettavaa muotoa.

Asterismi, jonka neljä tähteä muodostavat, on usein se, mikä auttaa harrastajaa löytämään Corvuksen muilta lähellä olevilta tähdistöiltä.

Mythologia ja historiallinen merkitys

Corvuksen sijoittaminen taivaalle liittyy vanhaan kertomukseen, jossa korppi tai varis lähetetään hakemaan vettä jumala Apollon puolesta. Tarinassa lintu lykkää tehtävää ja tuo mukaansa tekosyynä muun muassa ruokaa tai matelijan (Hydra), minkä vuoksi Apollon yrittää rangaista sen epärehellisyyttä. Tarinan kolme tähtikuvioita — Corvus (korppi), Crater (kuppi) ja Hydra (vedensammakko tai vesikäärme) — kuvastavat tätä mytologiaa ja esiintyvät vierekkäin taivaalla.

Antiikin tähtitieteilijät, kuten Ptolemaios, lisäsivät Corvuksen kirjauksiinsa, ja myöhemmin se hyväksyttiin osaksi nykyistä 88 tähdistön luokitusta, jota tähtitieteilijät käyttävät nykyään.

Havaintovinkkejä

Korvuksen tunnistaa parhaiten pimeällä, vähän valosaasteen alueella. Etsi ensin kirkkaampi lähitaivaan kohde, kuten Spica (Neitsyen tähdistössä) ja katso sieltä etelään päin Hydra-alueelle — Corvus näkyy usein Hydran yläpuolella. Pieni kaukoputki tai kiikari paljastaa enemmän Corvuksen tähdistön heikommista tähdistä sekä himmeämmistä kohteista, mutta perusmuodonsa sen voi nähdä paljain silmin.