Rapusumu
Rapusumu (luettelomerkinnät M1, NGC 1952, Taurus A) on supernovan jäännös ja "pulsarituulen sumu" Härkätaivaan tähdistössä. John Bevis havaitsi sumun vuonna 1731; se vastaa kirkasta supernovaa, jonka kiinalaiset ja islamilaiset tähtitieteilijät ovat kirjanneet vuonna 1054. Vuonna 1840 tähtitieteilijä William Parsons antoi sille nykyisen nimensä.
Sumu on noin 6 500 valovuoden (2 kpc) päässä Maasta. Sen halkaisija on 11 ly (3,4 kpl) ja se laajenee noin 1 500 kilometriä sekunnissa. Se on osa Linnunradan Perseus-haaraa.
Nebulan keskellä sijaitsee Crab-pulsari, 28-30 km läpimitaltaan oleva neutronitähti (tai pyörivä neutronipallo), joka lähettää säteilypulsseja gammasäteilypurkauksista radioaaltoihin pyörimisnopeudella 30,2 kertaa sekunnissa. Sumu oli ensimmäinen tähtitieteellinen kohde, joka tunnistettiin historiallisen supernovan räjähdyksen yhteydessä.
Sumu toimii säteilylähteenä, jonka avulla voidaan tutkia sen ja meidän välissä olevia taivaankappaleita. Auringon koronaa kartoitettiin 1950- ja 1960-luvuilla havaintojen perusteella, jotka tehtiin Ravun sen läpi kulkevista radioaalloista, ja vuonna 2003 mitattiin Saturnuksen Titan-kuun ilmakehän paksuus, kun se esti tähtisumun röntgensäteilyä.
SN 1054:n pilviset jäänteet tunnetaan nykyään nimellä Rapusumu. Sumua kutsutaan myös Messier 1:ksi tai M1:ksi, sillä se oli ensimmäinen Messierin luetteloima kohde vuonna 1758.
Energiatasot
Aiemmat analyysit osoittivat, että yli 30 keV:n röntgen- ja gammasäteilyn energioilla Rapu on voimakkain pysyvä lähde taivaalla. Sen vuon (energiaemissioiden) tiedettiin olevan yli 1012 eV.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että energiatasot ovat paljon korkeammat kuin aiemmin on luultu. Tutkijat löysivät yli 100 GeV:n (gigaelektronivoltin) säteilyä, joka on 100 miljardia kertaa näkyvää valoa energisempi.
Alkuperä
Rapusumun synty vastaa kirkasta supernovaa SN 1054, jonka kiinalaiset tähtitieteilijät havaitsivat vuonna 1054 jKr. Itse Rapusumun havaitsi ensimmäisen kerran John Bevis vuonna 1731. Charles Messier löysi sumun itsenäisesti uudelleen vuonna 1758, kun hän tarkkaili kirkasta komeettaa. Messier luetteloi sen ensimmäisenä merkintänä komeettojen kaltaisten kohteiden luettelossaan. Rossen jaarli havainnoi sumua Birrin linnassa vuonna 1848 ja kutsui kohdetta Rapusumuksi, koska hänen tekemänsä piirros siitä näytti ravulta.
1900-luvun alkupuolella sumusta useiden vuosien välein otettujen valokuvien analyysi paljasti, että se laajeni. Laajenemisen jäljittäminen taaksepäin osoitti, että tähtisumun on täytynyt näkyä Maassa noin 900 vuotta sitten. Historialliset tiedot paljastivat, että kiinalaiset tähtitieteilijät olivat vuonna 1054 havainneet samassa taivaanosassa uuden tähden, joka oli riittävän kirkas, jotta se voitiin nähdä päivällä. Suuren etäisyytensä vuoksi kiinalaisten päivällä havaitsema "vieraileva tähti" saattoi olla vain supernova - massiivinen, räjähtävä tähti, joka oli kuluttanut loppuun ydinfuusiosta saamansa energiavaraston ja romahtanut itseensä.
Historiallisten tietojen viimeaikaisen analyysin mukaan Rapusumun synnyttänyt supernova ilmestyi todennäköisesti huhti- tai toukokuun alussa ja saavutti heinäkuuhun mennessä suurimman kirkkautensa, joka oli -7-4,5 magnitudin välillä (kirkkaampi kuin kaikki muu yötaivaalla oleva paitsi Kuu). Supernova näkyi paljain silmin noin kaksi vuotta ensimmäisen havaintonsa jälkeen. Kaukoidän ja Lähi-idän tähtitieteilijöiden vuonna 1054 tallentamien havaintojen ansiosta Rapusumusta tuli ensimmäinen tähtitieteellinen kohde, jonka tunnustettiin liittyvän supernovaräjähdykseen.
Toista mediaa NASA:n video Rapusumusta
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Rapusumu?
V: Rapusumu on supernovan jäänne ja "pulsarituulen sumu" Härkä- tähdistössä. John Bevis havaitsi sen ensimmäisen kerran vuonna 1731, ja se vastaa kirkasta supernovaa, jonka kiinalaiset ja islamilaiset tähtitieteilijät havaitsivat vuonna 1054.
K: Kuinka kaukana Maasta Rapusumu on?
V: Rapusumu on noin 6 500 valovuoden (2 kpc) päässä Maasta.
K: Mikä sijaitsee tähtisumun keskellä?
V: Nebulan keskellä sijaitsee Ravun pulsari, joka on neutronitähti, joka lähettää säteilypulsseja gammasäteilypurkauksista radioaaltoihin 30,2 kertaa sekunnissa tapahtuvalla pyörimisnopeudella.
K: Kuka antoi sille sen nimen?
V: Tähtitieteilijä William Parsons antoi sille sen nykyisen nimen vuonna 1840.
K: Mihin galaksimme osaan se kuuluu?
V: Rapusumu kuuluu Linnunratagalaksimme Perseus-haaraan.
K: Kuinka nopeasti se laajenee?
V: Sumu laajenee noin 1 500 kilometriä sekunnissa.
K: Millä tavoin tiedemiehet ovat käyttäneet tästä kohteesta tehtyjä havaintoja tutkimustarkoituksiin?
V: Tutkijat ovat käyttäneet tämän kohteen havaintoja Auringon koronan kartoittamiseen, Saturnuksen kuun Titanin ilmakehän paksuuden mittaamiseen ja sen ja meidän välissä olevien taivaankappaleiden tutkimiseen.
