Damokloidi – lepotilainen komeetta vai asteroidiluokka?

Damokloidi on asteroidi, jolla kestää kauan kiertää Aurinkoa. Ne ovat hyvin samankaltaisia kuin jaksoittaiset komeetat, kuten Halleyn komeetta, mutta damokloidilla ei ole pyrstöä kuten komeetalla. Niiden uskotaan olevan komeettoja, jotka ovat menettäneet haihtuvaa ainettaan ja ovat lepotilassa. Tutkijat uskovat, että ne ovat peräisin Oortin pilvestä. Tämä johtuu siitä, että jotkut damokloidit, kuten C/2001 OG₁₀₈ (LONEOS), kehittivät myöhemmin hännän ja muuttuivat komeetoiksi. Jotkin damokloidit kiertävät myös samaan suuntaan kuin komeetat, eli päinvastaiseen suuntaan kuin asteroidit. Tammikuuhun 2010 mennessä tutkijat olivat löytäneet 41 damokloidia.

Mikä damokloidi tarkemmin ottaen on?

Damokloidi on pieni Aurinkoa kiertävä taivaankappale, jonka kiertorata on erittäin eksentrinen ja usein hyvin vino tai jopa retrogradinen (kiertää vastakkaiseen suuntaan kuin useimmat planeetat ja asteroidit). Termi tuli käyttöön, kun havaittiin asteroideiksi luokiteltuja kappaleita, joiden radat muistuttavat enemmän komeettojen ratoja kuin tavallisten asteroidien ratoja. Nimi on peräisin asteroidista (5335) Damocles, jonka kaltaiset radat määrittävät ryhmän.

Ominaisuuksia ja luokittelua

• Kiertoradat: Damokloidien radat ovat usein pitkän periodin tai suurien eksentrisyyksien omaavia; monilla on myös korkea inklinaatio ja joukossa on retrogradisia ratoja.
• Dynaaminen kriteeri: Tutkijat käyttävät usein Jupiterin Tisserand-parametriä (T_J) erottamaan damokloidit muista kohteista. Damokloideille tyypillinen arvo on T_J < 2, mikä yhdistää ne Halley-tyyppisiin komeettoihin.
• Pinta ja koostumus: Havainnot osoittavat, että monet damokloidit ovat tummia ja niiden spektreissä on samankaltaisuuksia D- ja P-tyypin asteroidien sekä komeettojen kanssa. Tämä viittaa siihen, että ne voivat koostua orgaanisista yhdisteistä ja jäästä, joista haihtuvat komponentit voivat ajan myötä poistua.
• Komeettainen aktiivisuus: Osa damokloideista on osoittanut myöhemmin aktiivisuutta eli kehittänyt hännän tai kaasupilven, mikä tukee käsitystä niiden olevan lepotilaisia komeettoja.

Alkuperä ja evoluutio

Tällä hetkellä vallitseva näkemys on, että damokloidit ovat peräisin kaukaisista reservuaareista, kuten Oortin pilvestä, josta gravitaatiovaikutukset voivat siirtää kappaleita sisemmälle aurinkokuntaan. Kun kappale saapuu aurinkoa lähemmäs, lämpö voi aiheuttaa haihtuvien aineiden sublimoitumista ja komeettamaista aktiivisuutta. Jos haihtuvat aineet kuluvat loppuun tai jäävät piileviksi pinnan alle, kappale voi näyttäytyä damokloidina — komeetan "kuivuneena" tai lepotilaisena ytimenä.

Havaintoesimerkit ja merkitys

Esimerkiksi mainittu C/2001 OG₁₀₈ (LONEOS) oli alun perin luokiteltu damokloidiksi, mutta myöhemmin havaittiin aktiivisuutta jolloin se sai komeetan luokituksen. Tällaiset tapaukset ovat tärkeitä, koska ne osoittavat evoluutioradan komeetan ja damokloidin välillä ja auttavat ymmärtämään, kuinka komeetat vanhenevat tai muuttuvat näkyvällisessä muodossaan.

Miksi damokloidit kiinnostavat tutkijoita?

Damokloidit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia alkuperäistä materiaalia aurinkokunnan ulkopäisiltä alueilta ilman näkyvää pöly- ja kaasupilveä, joka peittäisi ytimen. Ne auttavat selvittämään komeettojen ja asteroidien välistä yhteyttä, aurinkokunnan muodostumista sekä dynaamisia prosesseja, jotka tuovat objekteja Oortin pilvestä tai Kuiperin vyöhykkeeltä sisemmälle aurinkokuntaan.

Huomattavaa on, että tunnettu määrä damokloideja on kasvanut jatkuvasti havaintojen ja etäpäähän suuntautuvien etsintöjen myötä, joten käsityksemme heidän määrästä ja ominaisuuksistaan tarkentuu ajan myötä.