Englannin kreivikunnat
Englannin kreivikunnat ovat Englannin aluejakoja, joilla on monia eri tarkoituksia, kuten paikallishallinto. Useimmat kreivikunnat ovat saaneet alkunsa anglosaksisista shireistä ja herttuakunnista.
Näiden osastojen nimet, rajat ja tehtävät ovat muuttuneet useita kertoja. Useat 1800-luvulta lähtien toteutetut paikallishallinnon uudistukset ovat jättäneet epäselväksi termin "maakunta" tarkan määritelmän, ja monilla maakunnilla on laissa useampi kuin yksi määritelmä.
Näin ollen termi "Englannin kreivikunnat" ei viittaa ainutlaatuiseen joukkoon nimiä tai rajoja. On olemassa erityisiä kreivikuntakokonaisuuksia, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusta hallinnossa (esim. seremoniallinen kreivikunta, rekisteröintikreivikunta tai entinen postikreivikunta) tai ovat kulttuurialueita, jotka on toisinaan määritelty väljästi (esim. historiallinen kreivikunta).
Kahdella määritelmällä on tarkoituksensa nykyisessä hallituksessa:
- Hallinnolliset piirikunnat: Nämä ovat alueita, joita hallinnoi maakuntavaltuusto.
- Seremonialliset piirikunnat: Nämä ovat alueita, joita edustavat lordiluutnantti ja korkein sheriffi.
Esimerkiksi Leicester ei sijaitse Leicestershiren hallinnollisessa kreivikunnassa, vaan Leicestershiren seremoniallisessa kreivikunnassa.
Historialliset maakunnat
39 historiallista, muinaista tai perinteistä kreivikuntaa, jotka kehittyivät 1200-1600-luvuilla, vaikka monet erityisalueet ovat paljon vanhempia. Niitä ei ole käytetty väestönlaskennassa vuodesta 1841 lähtien. Suurin osa historiallisista kreivikunnista on edelleen osa paikallishallintorakennetta, usein uudistetuin rajoin.
Maakunnat vuonna 1851
Rekisteröinti maakunnat
Rekisteröintikäräjiä oli olemassa vuodesta 1851 vuoteen 1930, ja niitä käytettiin väestönlaskennassa vuosina 1851-1911.
1889-1974
Englannissa perustettiin vuonna 1889 vaaleilla valitut piirikuntaneuvostot, jotka ottivat hoitaakseen monia Quarter Sessions -tuomioistuinten hallinnollisia tehtäviä ja joille annettiin vuosien mittaan myös muita valtuuksia. Kentin, Middlesexin ja Surreyn osista luotiin Lontoon kreivikunta. Kreivikunnat jaettiin hallinnollisiin kreivikuntiin (kreivikunnanvaltuuston hallinnassa oleva alue) ja itsenäisiin kreivikuntien piirikuntiin. Jotkin kreivikunnat kuuluivat useiden hallinnollisten kreivikuntien alaisuuteen; näitä olivat Suffolk, Sussex, Northamptonshire, Hampshire, Cambridgeshire, Yorkshire ja Lincolnshire.
Vuonna 1965 tapahtui pieni muutos, kun alkuperäisestä Lontoon kreivikunnasta tuli sen sijaan Suur-Lontoon "hallinnollinen alue".
Vuonna 1974 perustetut maakunnat
Piirikuntatason piirit vuodesta 2009 alkaen
Muutokset vuonna 1974
Vuoden 1972 paikallishallintolaki tuli voimaan 1. huhtikuuta 1974. Sillä kumottiin Englannin ja Walesin nykyinen paikallishallintorakenne (lukuun ottamatta Suur-Lontoa) ja korvattiin se uudella täysin kaksitasoisella järjestelmällä. Sillä lakkautettiin aiemmat hallinnolliset kreivikunnat ja kreivikuntien piirikunnat (mutta ei aiempia ei-hallinnollisia "kreivikuntia"), ja Englannissa luotiin 46 uutta "kreivikuntaa", joista 6 oli suurkaupunkikuntia ja 40 muita kuin suurkaupunkikuntia.
Osa lailla perustetuista kreivikunnista oli täysin uusia, kuten Avon, Cleveland, Cumbria, Hereford ja Worcester ja Humberside, sekä uudet suurkaupunkikreivikunnat Greater Manchester, Merseyside, South Yorkshire, Tyne and Wear, West Midlands ja West Yorkshire. Cumberlandin, Herefordshiren, Rutlandin, Westmorlandin ja Worcestershiren kreivikunnat lakkautettiin, samoin kreivikuntien piirikunnat.
1990-luvulla toteutetussa uudessa paikallishallintouudistuksessa kreivikunnat ryhmiteltiin alueiksi, luotiin monia pieniä yhtenäisviranomaisia, joilla oli kreivikunnan tason asema (vanhat kreivikunnan piirikunnat palautettiin tosiasiallisesti, joskaan ei nimellisesti), ja Herefordshire, Rutland ja Worcestershire palautettiin hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi.
Suur-Lontoon ulkopuolella on nyt 81 piirikuntatason yksikköä. Näistä 34 on niin sanottuja "shire-kreivikuntia", joissa on sekä kreivikunnanvaltuustoja että piirikunnanvaltuustoja, ja 40 on yhtenäisviranomaisia. Kuusi on suurkaupunkimaakuntia. Jäljelle jää Berkshire, jonka kreivikunnanvaltuusto on lakkautettu ja sen piirikunnista on tullut yhtenäisviranomaisia.
Vuoden 1996 jälkeiset seremonialliset piirikunnat
1990-luvun kuntauudistusten myötä vuonna 1974 lakkautettu ero paikallishallintoon ja lääninhallitukseen käytettävien läänien välillä otettiin uudelleen käyttöön ja keksittiin uusi termi "seremoniallinen lääni". Useimmat alueelliset yksiköt pysyivät edelleen samassa läänissä, ja muutamilla alueilla vanhat seremonialliset läänit palautettiin (Bristol, East Riding of Yorkshire, Herefordshire, Rutland, Worcestershire).
Näitä kutsutaan myös maantieteellisiksi kreivikunniksi, ja niitä käytetään yleensä kuvaamaan paikan sijaintia Englannissa. Myös rajakomissio ottaa ne huomioon, kun se laatii esimerkiksi vaalipiirien rajoja.
Postipiirikunnat
Entisiä postitoimiston käyttämiä postin piirikuntia ei enää vaadita osoitteisiin. Ne sisälsivät suurimman osan vuoden 1974 muutoksista, mutta niissä ei tunnustettu Greater Manchesteria tai Greater Londonia postipiirikunniksi. Ne poistettiin virallisesta käytöstä vuonna 1996.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kotimaan maakunnat
- Shiren piirikunnat
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä ovat Englannin kreivikunnat?
V: Englannin kreivikunnat ovat aluejakoja, jotka palvelevat monia eri tarkoituksia, kuten paikallishallintoa.
K: Mistä useimmat Englannin kreivikunnat ovat peräisin?
V: Useimmat Englannin kreivikunnat saivat alkunsa anglosaksisista shireistä ja herttuakunnista.
K: Ovatko kreivikuntien nimet, rajat ja tehtävät pysyneet samoina ajan myötä?
V: Ei, Englannin kreivikuntien nimet, rajat ja tehtävät ovat muuttuneet useita kertoja historian aikana.
K: Miksi termin "kreivikunta" tarkka määritelmä on epäselvä?
A: Useat paikallishallinnon uudistukset 1800-luvulta lähtien ovat jättäneet termin "kreivikunta" tarkan määritelmän epäselväksi, ja monilla kreivikunnilla on laissa useampi kuin yksi määritelmä.
K: Miten Englannin kreivikunnat voidaan luokitella?
V: Englannin kreivikunnat voidaan luokitella ryhmiin, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusta hallinnossa, kuten hallinnollisiin ja seremoniallisiin kreivikuntiin, tai löyhästi määriteltyihin kulttuurialueisiin, kuten historiallisiin kreivikuntiin.
K: Mikä on hallinnollisten kreivikuntien tarkoitus nykyisessä hallinnossa?
V: Hallinnolliset kreivikunnat ovat alueita, joita hallinnoi kreivikunnanvaltuusto.
K: Mikä on seremoniakreivikuntien tarkoitus nykyisessä hallinnossa?
V: Seremonialliset kreivikunnat ovat alueita, joita edustavat lordiluutnantti ja korkein sheriffi ja joita käytetään seremoniallisiin tarkoituksiin.
