Englannin kreivikunnat: määritelmä, historia ja hallinnolliset erot
Tutustu Englannin kreivikuntiin: niiden määritelmät, historian kehitys ja hallinnolliset sekä seremonialliset erot — selkeä opas eri kreivikuntatyypeistä.
Englannin kreivikunnat ovat Englannin aluejakoja, joita käytetään moniin tarkoituksiin, erityisesti paikallishallinnossa, lieutenancy-tehtävissä ja tilastoinnissa. Suurin osa nykyisistä nimistä ja rajauksista juontaa juurensa anglosaksisista shireistä ja joistakin herttuakunnista, mutta yksityiskohdat ovat muuttuneet vuosisatojen aikana.
Historia lyhyesti
Alkuperäiset shiret tai kreivikunnat syntyivät keskiajalla hallinnollisiksi yksiköiksi, joiden tehtäviin kuului verojen keruu, oikeudenkäynti ja paikallisen järjestyksen ylläpito. Sittemmin rajat, nimet ja tehtävät ovat muuttuneet useaan otteeseen. Erityisesti 1800-luvulta lähtien toteutetut suuriin muutoksiin johtaneet paikallishallinnon uudistukset ovat tehneet termin "kreivikunta" (county) käytöstä monimutkaista ja joskus epäselvää, sillä monilla nimillä voi olla useampia rinnakkaisia määritelmiä.
Tyypit ja käsitteet
Nykyään Englandin kreivikunnista puhuttaessa täytyy erottaa ainakin seuraavat käsitteelliset kategoriat:
- Hallinnolliset kreivikunnat (administrative counties): alueet, joita hoitavat paikalliset viranomaiset, esimerkiksi maakuntavaltuustot (county councils) tai yksikköviranomaiset (unitary authorities).
- Seremonialliset kreivikunnat (ceremonial counties): alueet, joita edustavat lordiluutnantti ja korkein sheriffi; näitä käytetään seremoniallisissa ja lieutenancy-tarkoituksissa. Esimerkiksi osa hallinnollisista yksiköistä voi kuulua samaan seremonialliseen kreivikuntaan.
- Historialliset kreivikunnat: perinteiset alueet, joiden rajat ovat usein vanhoja ja kulttuurillisesti merkityksellisiä; niitä käytetään esimerkiksi perinteisessä paikannimistössä ja genealogisessa tutkimuksessa. Tällaisista alueista puhutaan myös nimellä historiallinen kreivikunta).
- Metropolitan- ja non-metropolitan -piirikunnat: 1970-luvun uudistuksissa syntyneet erot, joiden nojalla suuret kaupunkialueet (metropolitan counties) ja maaseudun sekä pienempien kaupunkien alueet (non-metropolitan counties) määriteltiin eri tavoin.
- Yksikköviranomaiset (unitary authorities): yhdistävät maakunnan ja piirikunnan tehtäviä yhden viranomaisen alaisuuteen; näitä muodostettiin erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvulla osassa maata.
- Rekisteröinti- ja muut erikoiskäytössä olevat alueet: esimerkiksi rekisteröintipiirit (registration counties) ja entiset postikreivikunnat, joita saatetaan edelleen käyttää koodeissa, tilastoissa tai osoitteissa.
Nykyiset uudistukset ja merkittävät muutokset
Keskeisiä uudistuksia ovat olleet muun muassa Local Government Act 1888, joka loi uudenlaisen hallinnollisen rakenteen, sekä Local Government Act 1972, jonka jälkeen vuonna 1974 voimaan tulleet muutokset muokkasivat kreivikuntien rajoja ja tehtäviä laajasti. Myöhemmät muutokset 1990-luvulla ja 2000-luvulla loivat lisää yksikköviranomaisia ja joissain paikoissa palauttivat perinteisempiä nimet tai rajauksia.
Tehtävät ja käytännön merkitys
Kreivikunnilla voi olla useita rooleja:
- Paikallishallinto: palvelut kuten koulutus, sosiaalipalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvonta kuuluvat usein hallinnollisten kreivikuntien tai yksikköviranomaisten vastuulle.
- Seremonialliset tehtävät: lordiluutnantit edustavat tässä yhteydessä kuningasta tai kruunua, ja sheriffeillä on perinteisiä oikeudellisia ja seremoniallisia tehtäviä.
- Tilastointi ja rekisteröinti: eri hallinnolliset ja seremonialliset rajat vaikuttavat, miten tilastoja kerätään ja raportoidaan.
- Kulttuuri ja identiteetti: historialliset kreivikunnat ovat monille paikallisille identiteetin lähde, vaikka hallinnolliset rajat olisivat muuttuneet.
Epäselvyydet ja käytännön vaikutukset
Terminologia ja rajojen päällekkäisyys aiheuttavat usein sekaannusta. Sama nimi voi viitata esimerkiksi historialliseen, seremonialliseen ja hallinnolliseen kokoonpanoon, joiden rajat eivät välttämättä ole samat. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi osoitteisiin, kunnallisveroihin, palvelujen järjestämiseen ja tilastointiin.
Esimerkiksi kaupunki Leicester ei kuulu Leicestershiren hallinnolliseen kreivikuntaan, mutta se kuuluu Leicestershiren seremonialliselle kreivikunnalle — eli kaupungin kunnallishallinto voi olla erillinen, mutta seremonialliset edustushenkilöt palvelevat laajemmalla alueella.
Yhteenvetona: termi "Englannin kreivikunnat" kattaa useita rinnakkaisia käsitteitä ja käytäntöjä. Kun puhutaan kreivikunnista, kannattaa tarkentaa, viitataanko hallinnolliseen, seremonialliseen, historialliseen vai johonkin muuhun määritelmään, sillä niiden rajat ja merkitykset voivat poiketa huomattavasti.
Historialliset maakunnat
39 historiallista, muinaista tai perinteistä kreivikuntaa, jotka kehittyivät 1200-1600-luvuilla, vaikka monet erityisalueet ovat paljon vanhempia. Niitä ei ole käytetty väestönlaskennassa vuodesta 1841 lähtien. Suurin osa historiallisista kreivikunnista on edelleen osa paikallishallintorakennetta, usein uudistetuin rajoin.
Maakunnat vuonna 1851
Rekisteröinti maakunnat
Rekisteröintikäräjiä oli olemassa vuodesta 1851 vuoteen 1930, ja niitä käytettiin väestönlaskennassa vuosina 1851-1911.
1889-1974
Englannissa perustettiin vuonna 1889 vaaleilla valitut piirikuntaneuvostot, jotka ottivat hoitaakseen monia Quarter Sessions -tuomioistuinten hallinnollisia tehtäviä ja joille annettiin vuosien mittaan myös muita valtuuksia. Kentin, Middlesexin ja Surreyn osista luotiin Lontoon kreivikunta. Kreivikunnat jaettiin hallinnollisiin kreivikuntiin (kreivikunnanvaltuuston hallinnassa oleva alue) ja itsenäisiin kreivikuntien piirikuntiin. Jotkin kreivikunnat kuuluivat useiden hallinnollisten kreivikuntien alaisuuteen; näitä olivat Suffolk, Sussex, Northamptonshire, Hampshire, Cambridgeshire, Yorkshire ja Lincolnshire.
Vuonna 1965 tapahtui pieni muutos, kun alkuperäisestä Lontoon kreivikunnasta tuli sen sijaan Suur-Lontoon "hallinnollinen alue".
Vuonna 1974 perustetut maakunnat
Piirikuntatason piirit vuodesta 2009 alkaen
Muutokset vuonna 1974
Vuoden 1972 paikallishallintolaki tuli voimaan 1. huhtikuuta 1974. Sillä kumottiin Englannin ja Walesin nykyinen paikallishallintorakenne (lukuun ottamatta Suur-Lontoa) ja korvattiin se uudella täysin kaksitasoisella järjestelmällä. Sillä lakkautettiin aiemmat hallinnolliset kreivikunnat ja kreivikuntien piirikunnat (mutta ei aiempia ei-hallinnollisia "kreivikuntia"), ja Englannissa luotiin 46 uutta "kreivikuntaa", joista 6 oli suurkaupunkikuntia ja 40 muita kuin suurkaupunkikuntia.
Osa lailla perustetuista kreivikunnista oli täysin uusia, kuten Avon, Cleveland, Cumbria, Hereford ja Worcester ja Humberside, sekä uudet suurkaupunkikreivikunnat Greater Manchester, Merseyside, South Yorkshire, Tyne and Wear, West Midlands ja West Yorkshire. Cumberlandin, Herefordshiren, Rutlandin, Westmorlandin ja Worcestershiren kreivikunnat lakkautettiin, samoin kreivikuntien piirikunnat.
1990-luvulla toteutetussa uudessa paikallishallintouudistuksessa kreivikunnat ryhmiteltiin alueiksi, luotiin monia pieniä yhtenäisviranomaisia, joilla oli kreivikunnan tason asema (vanhat kreivikunnan piirikunnat palautettiin tosiasiallisesti, joskaan ei nimellisesti), ja Herefordshire, Rutland ja Worcestershire palautettiin hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi.
Suur-Lontoon ulkopuolella on nyt 81 piirikuntatason yksikköä. Näistä 34 on niin sanottuja "shire-kreivikuntia", joissa on sekä kreivikunnanvaltuustoja että piirikunnanvaltuustoja, ja 40 on yhtenäisviranomaisia. Kuusi on suurkaupunkimaakuntia. Jäljelle jää Berkshire, jonka kreivikunnanvaltuusto on lakkautettu ja sen piirikunnista on tullut yhtenäisviranomaisia.
Vuoden 1996 jälkeiset seremonialliset piirikunnat
1990-luvun kuntauudistusten myötä vuonna 1974 lakkautettu ero paikallishallintoon ja lääninhallitukseen käytettävien läänien välillä otettiin uudelleen käyttöön ja keksittiin uusi termi "seremoniallinen lääni". Useimmat alueelliset yksiköt pysyivät edelleen samassa läänissä, ja muutamilla alueilla vanhat seremonialliset läänit palautettiin (Bristol, East Riding of Yorkshire, Herefordshire, Rutland, Worcestershire).
Näitä kutsutaan myös maantieteellisiksi kreivikunniksi, ja niitä käytetään yleensä kuvaamaan paikan sijaintia Englannissa. Myös rajakomissio ottaa ne huomioon, kun se laatii esimerkiksi vaalipiirien rajoja.
Postipiirikunnat
Entisiä postitoimiston käyttämiä postin piirikuntia ei enää vaadita osoitteisiin. Ne sisälsivät suurimman osan vuoden 1974 muutoksista, mutta niissä ei tunnustettu Greater Manchesteria tai Greater Londonia postipiirikunniksi. Ne poistettiin virallisesta käytöstä vuonna 1996.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kotimaan maakunnat
- Shiren piirikunnat
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä ovat Englannin kreivikunnat?
V: Englannin kreivikunnat ovat aluejakoja, jotka palvelevat monia eri tarkoituksia, kuten paikallishallintoa.
K: Mistä useimmat Englannin kreivikunnat ovat peräisin?
V: Useimmat Englannin kreivikunnat saivat alkunsa anglosaksisista shireistä ja herttuakunnista.
K: Ovatko kreivikuntien nimet, rajat ja tehtävät pysyneet samoina ajan myötä?
V: Ei, Englannin kreivikuntien nimet, rajat ja tehtävät ovat muuttuneet useita kertoja historian aikana.
K: Miksi termin "kreivikunta" tarkka määritelmä on epäselvä?
A: Useat paikallishallinnon uudistukset 1800-luvulta lähtien ovat jättäneet termin "kreivikunta" tarkan määritelmän epäselväksi, ja monilla kreivikunnilla on laissa useampi kuin yksi määritelmä.
K: Miten Englannin kreivikunnat voidaan luokitella?
V: Englannin kreivikunnat voidaan luokitella ryhmiin, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusta hallinnossa, kuten hallinnollisiin ja seremoniallisiin kreivikuntiin, tai löyhästi määriteltyihin kulttuurialueisiin, kuten historiallisiin kreivikuntiin.
K: Mikä on hallinnollisten kreivikuntien tarkoitus nykyisessä hallinnossa?
V: Hallinnolliset kreivikunnat ovat alueita, joita hallinnoi kreivikunnanvaltuusto.
K: Mikä on seremoniakreivikuntien tarkoitus nykyisessä hallinnossa?
V: Seremonialliset kreivikunnat ovat alueita, joita edustavat lordiluutnantti ja korkein sheriffi ja joita käytetään seremoniallisiin tarkoituksiin.
Etsiä