Julma ja epätavallinen rangaistus
Julma ja epätavallinen rangaistus on rangaistus, joka aiheuttaa vakavaa kärsimystä, kipua tai nöyryytystä. Monissa maissa on lakeja julmia ja epätavallisia rangaistuksia vastaan. Myös kansainväliset lait ja sopimukset vastustavat tämäntyyppisiä rangaistuksia.
Historia
Suurimman osan kirjatusta historiasta kuolemanrangaistus oli usein tarkoituksella kivulias. Vakaviin historiallisiin rangaistuksiin kuului muun muassa polttaminen tai keittäminen kuoliaaksi, viiltäminen tai repiminen kappaleiksi, kivillä murskaaminen, kahtia sahaaminen, ristiinnaulitseminen ja monet muut äärimmäisen kivuliaat teloitusmenetelmät. Myös rangaistukset, joiden tarkoituksena ei ollut aiheuttaa kuolemaa, olivat usein tarkoituksella kivuliaita.
Lait
Sanoja "julma ja epätavallinen rangaistus" käytettiin ensimmäisen kerran Englannin Bill of Rights -asiakirjassa vuonna 1689. Vuonna 1791 Yhdysvaltojen perustuslain kahdeksannessa lisäyksessä tehtiin "julma ja epätavallinen rangaistus" laittomaksi Yhdysvalloissa. Seitsemän vuotta myöhemmin Britannian Leewardsaaret käytti samoja sanoja Slavery Amelioration Act -laissaan.
Seuraavassa on joitakin esimerkkejä muista laeista, jotka sisältävät suojaa julmia ja epätavallisia rangaistuksia vastaan.
- Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 10. joulukuuta 1948 hyväksymä ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.
- 5 artiklassa sanotaan: "Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla".
- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla (1950).
- Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artikla (1966).
- Marshallinsaarten perustuslaki (1979)
- Perustuslain 2 artiklan 6 kohdassa kielletään "julma ja epätavallinen rangaistus", joka määritellään kuolemanrangaistukseksi, kidutukseksi, "epäinhimilliseksi ja halventavaksi kohteluksi" ja "kohtuuttomiksi sakoksi tai rangaistusten riistoksi".
- Kanadan oikeuksien ja vapauksien peruskirja, 12 § (1982).
- Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus, 16 artikla (1984).
- Puolan perustuslaki, 40 artikla (1997).
- Euroopan unionin perusoikeuskirjan 4 artikla (2000).
Yhdysvallat
Yhdysvaltojen perustuslain kahdeksannen lisäyksen mukaan "julmia ja epätavallisia rangaistuksia ei saa määrätä". Perustuslaissa ei kuitenkaan määritellä tarkasti, mitä julmat ja epätavalliset rangaistukset ovat.
Tapauksessa Furman v. Georgia (408 U.S. 238 (1972)) Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, mitä kysymyksiä se käyttäisi selvittääkseen, oliko rangaistus julma ja epätavallinen. Tuomari William Brennan kirjoitti asiassa lausunnon. Hän esitti neljä sääntöä rangaistuksista:
- Ne eivät saa olla "ihmisarvoa alentavia" (nöyryyttäviä). Erityisesti kidutus ei ole sallittua.
- Ne eivät voi olla "ankaraa rangaistusta, joka on ilmeisesti määrätty täysin mielivaltaisesti"."
- Ne eivät voi olla "ankara rangaistus, joka on selvästi ja täysin hylätty koko yhteiskunnassa"."
- Ne eivät saa olla "vakavia [ja ilmeisen] tarpeettomia".
Tässä päätöksessä korkein oikeus loi ennakkotapauksen, jonka mukaan jos rangaistus rikkoo jotakin näistä neljästä säännöstä, sitä pidetään "julmana ja epätavallisena" ja se on perustuslain mukaan laiton.
