Kuolemanrangaistus: määritelmä, käyttö ja maailman tilanne

Kuolemanrangaistus on rangaistusmuoto, jossa hallitus tai valtio teloittaa (tappaa) henkilön rikoksen seurauksena. Rikosta, josta voidaan määrätä kuolemanrangaistus, kutsutaan usein kuolemanrangaistavaksi rikokseksi.

Määritelmä ja soveltaminen

Kuolemanrangaistusta voidaan soveltaa eri tavoin riippuen maan lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja poliittisesta kontekstista. Useimmiten rangaistus kohdistuu vakaviin rikoksiin, mutta joissakin maissa laissa on myös laajempi luettelo rikoksista, joista voidaan tuomita kuolema.

Historiallinen kehitys

Useimmissa maissa teloitukset ovat harvinaistuneet viime vuosisatojen aikana. Kuolemanrangaistus on ollut monien yhteiskuntien rangaistusjärjestelmissä kautta historian, mutta 1800–2000-luvuilla yhä useampi valtio on lakkauttanut sen tai rajoittanut sen käyttöä. Nykyään aihe on sekä juridisesti että moraalisesti kiistanalainen.

Missä kuolemanrangaistus on käytössä

Noin kolmanneksessa maailman maista on laeissaan määräys, joka sallii kuolemanrangaistuksen. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta, Japani, Indonesia ja Iran ovat maita, joissa kuolemanrangaistus on käytössä. Toisaalta esimerkiksi Kanada, Australia, Meksiko ja kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen käytännöstä tai laista.

109 maata on luopunut kuolemanrangaistuksesta kaikissa rikoksissa. Lisäksi noin 28 maata voidaan katsoa käytännössä kuolemanrangaistuksen poistaneiksi: ne säilyttävät kuolemanrangaistuksen laissa, mutta eivät ole suorittaneet teloituksia vähintään kymmeneen vuoteen.

Rikokset, joista kuolemaan voidaan tuomita

Useimmissa maissa, joissa kuolemanrangaistus on käytössä, sitä sovelletaan vakaviin väkivaltarikoksiin, kuten murhaajiin, sekä muihin vakaviin rikoksiin, kuten raiskauksiin tai terrorismiin. Joissakin autoritaarisissa tai totalitaarisissa hallinnoissa kuolemanrangaistusta saatetaan käyttää myös vähäisemmistä teoista, kuten varkauksista, huumeista tai poliittisen vastustelun seurauksena.

Teloitusmenetelmät

  • Lääkkeellinen injektio (lethal injection) — yleinen erityisesti Yhdysvalloissa.
  • Hirttäminen — monissa maissa käytetty perinteinen menetelmä.
  • Ammuskelu (kuolemanrangaistuksen toteutus ampumalla tai teloitusosasto) — käytössä joissakin maissa.
  • Kuolettava myrkytystapa (esimerkiksi kaasukammio) ja muut historialliset tavat.
  • Joissakin valtioissa on edelleen käytössä rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyviä perinteisiä tai julistettuja metodeja.

Oikeudelliset ja eettiset kysymykset

Kuolemanrangaistukseen liittyy useita vakavia oikeudellisia ja eettisiä ongelmia:

  • Virheiden peruuttamattomuus: väärän tuomion seuraukset ovat korjaamattomia.
  • Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon perusteet: rikostutkinnat ja oikeudenkäynnit voivat olla puolueellisia tai epätasa-arvoisia.
  • Inhimilliset oikeudet: kansainväliset ihmisoikeusnormit rajoittavat kuolemanrangaistuksen käyttöä. Monet sopimukset kieltävät kuolemanrangaistuksen sodanajan ulkopuolella tai vaativat sen rajoittamista.
  • Kuolemanrangaistuksen soveltaminen alaikäisiin tai mielenterveysongelmista kärsiviin on kansainvälisten normien mukaan kiellettyä tai erittäin rajoitettua.

Argumentit puolesta ja vastaan

  • Puolesta: kannattajat vetoavat usein rikosten ehkäisyyn (deterrence), oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että jokin rikokset ovat niin vakavia, että vain kuolema on sopiva seuraamus.
  • Vastaan: vastustajat korostavat virheiden peruuttamattomuutta, mahdollisia epäoikeudenmukaisuuksia, kärsimystä sekä sitä, ettei tieteellinen näyttö kuolemanrangaistuksen erityisen pelotevaikutuksen puolesta ole yksiselitteistä.

Virheet, rikossyyntakeet ja epätietoisuudet

Useissa maissa on dokumentoitu tapauksia, joissa myöhemmät todisteet (esim. DNA-tutkimukset) ovat osoittaneet syyttömyyden kuolemanrangaistuksen saaneilla tai kuolleille henkilöille. Tällaiset tapaukset nostavat esiin järjestelmän haavoittuvuudet: poliisitutkinnan, asianajon ja oikeudenkäyntien laadun merkityksen.

Kansainvälinen oikeus ja politiikka

Kansainvälisellä tasolla on ollut voimakas liike kuolemanrangaistuksen vähentämiseksi ja lopettamiseksi. Useat alueelliset ihmisoikeussopimukset sekä kansainväliset järjestöt pitävät kuolemanrangaistuksen käytön rajoittamista tai täydellistä kieltoa tavoittelemisen arvoisena. Samalla valtioiden sisäinen lainsäädäntö ja poliittiset realiteetit määrittävät käytännön.

Nykytilanne ja suuntaukset

Globaalisti suuntaus on ollut kohti kuolemanrangaistuksen vähentämistä ja poistamista. Vaikka monet maat ovat luopuneet kuolemantuomiosta, muutamat suuruudeltaan ja vaikutukseltaan merkittävät valtiot jatkavat teloituksia. Joissain maissa on myös julkisia keskusteluja kuolemanrangaistuksen palauttamisesta tai tiukemmasta käyttöönotosta. Teloitusten määrät ja raportointi vaihtelevat voimakkaasti; esimerkiksi joidenkin maiden viralliset tilastot ovat salaisia tai vaikeasti vertailtavissa.

Yhteenveto

Kuolemanrangaistus on monimuotoinen ilmiö, joka yhdistää oikeudellisia, moraalisia, poliittisia ja humanitaarisia kysymyksiä. Vaikka yhä useammat maat ovat luopuneet siitä, keskustelu jatkuu useilla tasoilla: yksilön oikeuksista, yhteiskunnallisesta turvallisuudesta, oikeusjärjestelmän luotettavuudesta ja kansainvälisistä velvoitteista. Päätökset sen puolesta tai vastaan heijastavat usein kunkin yhteiskunnan historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia valintoja.

  Kuolemanrangaistuksen lakkauttamista kannattavat maat (ovat kieltäneet kuolemanrangaistuksen): 106   Käytännössä luopuneet maat (jotka eivät ole teloittaneet ketään vähintään 14 viime vuoden aikana) ja lain mukaan luopuneet kaikista rikoksista lukuun ottamatta poikkeuksellisissa olosuhteissa tehtyjä rikoksia (kuten sota-aikana tehtyjä rikoksia): 7   Käytäntöä noudattavat maat (jotka eivät ole teloittaneet ketään vähintään 10 viime vuoden aikana ja joissa on vakiintunut käytäntö olla teloittamatta): 28   Säilyttämismieliset maat (käyttävät edelleen kuolemanrangaistusta): 54  Zoom
  Kuolemanrangaistuksen lakkauttamista kannattavat maat (ovat kieltäneet kuolemanrangaistuksen): 106   Käytännössä luopuneet maat (jotka eivät ole teloittaneet ketään vähintään 14 viime vuoden aikana) ja lain mukaan luopuneet kaikista rikoksista lukuun ottamatta poikkeuksellisissa olosuhteissa tehtyjä rikoksia (kuten sota-aikana tehtyjä rikoksia): 7   Käytäntöä noudattavat maat (jotka eivät ole teloittaneet ketään vähintään 10 viime vuoden aikana ja joissa on vakiintunut käytäntö olla teloittamatta): 28   Säilyttämismieliset maat (käyttävät edelleen kuolemanrangaistusta): 54  

Natsien sotarikollisen Franz Strasserin teloitus  Zoom
Natsien sotarikollisen Franz Strasserin teloitus  

Mitkä maat teloittavat eniten ihmisiä?

Amnesty Internationalin tutkimuksen mukaan seuraavissa maissa teloitettiin eniten ihmisiä vuonna 2012:

  1. Kiina (4000+) tietoja ei ole julkaistu virallisesti.
  2. Iran (vähintään 314+)
  3. Irak (vähintään 129+)
  4. Saudi-Arabia (79+)
  5. Yhdysvallat (43)
  6. Jemen (28+)
  7. Oman (25+)
  8. Sudan (19+)
  9. Afganistan (14)

Tässä on vuoden 1998 luettelo:

  1. Kiina (1 067)
  2. Kongon demokraattinen tasavalta (100)
  3. Yhdysvallat (68)
  4. Iran (66)
  5. Egypti (48)
  6. Valko-Venäjä (33)
  7. Taiwan (32)
  8. Saudi-Arabia (29)
  9. Singapore (28)
  10. Ruanda (24)
  11. Sierra Leone (24)
  • Vaikka Amnesty International ei ole saanut vahvistusta, se on myös saanut raportteja monista sadoista teloituksista Irakissa.

Yhdysvalloissa teloitettiin 557 ihmistä vuodesta 1977, jolloin kuolemanrangaistus otettiin uudelleen käyttöön 10 vuoden tauon jälkeen, vuoteen 2000. Tänä aikana 20 osavaltiota ei suorittanut yhtään teloitusta. Seuraavassa luetellaan osavaltiot, joissa teloitettiin eniten ihmisiä tänä aikana:

  1. Texas (239)
  2. Virginia (81)
  3. Florida (50)
  4. Missouri (46)
  5. Oklahoma (30)
  6. Louisiana (26)
  7. Etelä-Carolina (25)
  8. Alabama (23)
  9. Arkansas (23)
  10. Georgia (23)

Kansakunta

Kumoamisvuosi

Venäjä*

1826

Venezuela

1863

Portugali

1867

Brasilia

1882

Costa Rica

1882

Ecuador

1897

Panama

1903

Norja

1905

Uruguay

1907

Kolumbia

1910


 

Ensimmäiset kuolemanrangaistuksen poistaneet maat

*Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, joka oli osa Neuvostoliittoa, otti kuolemanrangaistuksen uudelleen käyttöön Neuvostoliiton aikana.


 

Yleiset syyt teloitukseen

On tavallista, että ihmisiä teloitetaan muun muassa murhasta, taposta ja murhayrityksestä, mutta on myös muita rikoksia, joista voidaan tuomita kuolemanrangaistus. Tällaisia ovat mm:

Sota-aikana seuraavista rikoksista rangaistaan kuolemalla:

  • Maanpetos (yritys kaataa hallitus)[ on selitettävä.]
  • Vakoilu (vakoilu)
  • Sabotaasi
  • Karkuruus

 

Ketä ei saa teloittaa

Vuonna 1976 voimaan tulleen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan alle 18-vuotiaita rikokseen syyllistyneitä ei saa teloittaa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (joka on voimassa monissa Euroopan maissa) ja erityisesti sen 13. muutoksen (2002) mukaan ketään ei voida teloittaa.


 

Controversy

Kuolemanrangaistuksesta on paljon erilaisia mielipiteitä. Koska kyseessä on tärkeä aihe, jokaisella maalla on hyvin voimakkaat tunteet. Monien mielestä kuolemanrangaistus on järkevä, koska se pelottaa ihmisiä tekemästä laittomia asioita. Monet muut sanovat kuitenkin, että on olemassa mahdollisuus, että viaton henkilö teloitetaan. Joidenkin mielestä kuolemanrangaistus tukee oikeudenmukaisuutta, kostoa ja rangaistusta. Toisen puolen mielestä teloitus on murha. Useimmat ihmiset tietävät, että rikollisuus uhkaa heidän elämäänsä, mutta kysymys on siitä, millä menetelmillä ja millä toimilla sitä pitäisi käsitellä.

Kautta ihmiskunnan historian hallitukset ja hallitsijat ovat käyttäneet monia kuolemanrangaistusmenetelmiä ihmisten teloittamiseen, kuten ristiinnaulitsemista, nylkemistä ja hirttämistä. Joitakin menetelmiä, kuten ristiinnaulitsemista ja nylkemistä, hallitukset eivät enää käytä, koska ihmiset pitävät näitä tappamistapoja liian julmina. Kaasukammio todettiin Yhdysvalloissa perustuslain vastaiseksi (eli vastoin Yhdysvaltojen perustuslakia, joka ei salli "julmia ja epätavallisia rangaistuksia"), eikä sitä enää käytetä.

Euroopan neuvosto on poistanut kaikki kuolemanrangaistukset Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. muutoksella. Amnesty International vastustaa kaikkia kuolemanrangaistuksia, koska ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa vaaditaan oikeutta elämään ja kidutuksen tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltämistä.


 

Kuoleman muodot

Nykyisin käytössä ovat seuraavat teloitusmuodot:

  • Sähkötuoli: Vanki tapetaan päähän ja jalkaan kiinnitetyllä voimakkaalla sähkövirralla.
  • Tappava injektio: Vanki myrkytetään kemikaalisekoituksella, joka laitetaan hänen kehoonsa. Joissakin maissa käytetään kiistanalaisia kemikaaleja. Kun sähkötuoli lakkautettiin Yhdysvalloissa kuolemanrangaistusmuotona, koska sitä pidettiin liian raakana rangaistuksena, ja se korvattiin tappavalla ruiskeella, tästä menetelmästä tuli sittemmin yleisimmin käytetty. Myös Kiina käyttää tappavaa injektiota.
  • Ampumaosasto: Jotkut ampuvat vankia kiväärillä. Ampumaryhmiä käytetään usein sotilaille sotien aikana. Yhdellä tai useammalla ampujista voi olla väärät ammukset, jotka eivät tapa, jotta kukaan ei tiedä, kuka ampui tappavan laukauksen. Teloitusryhmä on perinteinen sotilaallinen teloitus. Karkurit, petturit ja vakoojat ammutaan joskus. Teloitusryhmää käytetään edelleen Kuubassa, Indonesiassa ja Nigeriassa, ja sitä käytettiin aiemmin Meksikossa, Chilessä ja Filippiineillä.
  • Ripustaminen: Vangin kaulaan on sidottu köysi. Sitten hänet pudotetaan korkealta. Henkilö voi kuolla kaulan katkeamiseen. Hän voi kuolla tukehtumiseen (tukehtuminen), jos pudotus on liian pieni tai solmu on tehty huonosti. Jos pudotus on liian pitkä tai vanki on liian raskas, hänen päänsä voi repeytyä irti. Japani, Intia ja entiset brittiläiset siirtomaat käyttävät hirttämistä.
  • Kuristaminen käsin tai kuristimella. Kuristaminen oli Espanjassa tärkein kuolemanrangaistusmuoto satojen vuosien ajan. Alun perin vanki tapettiin lyömällä häntä nuijalla (espanjaksi garrote). Myöhemmin tämä kehittyi siten, että kaulan ympärille asetettiin köysisilmukka. Silmukkaan asetettiin puinen keppi, jota pyöritettiin köyden kiristämiseksi, kunnes tuomittu kuristui kuoliaaksi.
  • Kivittäminen: Vankia heitellään kivillä, kunnes hän kuolee. Kivittämistä käytetään edelleen joissakin Lähi-idän maissa.
  • Mestaus: Uhrin pää katkaistaan terävällä terällä, kuten miekalla, kirveellä tai giljotiinilla. Tämä oli perinteinen teloitustapa Keski-Euroopassa ja monissa muissa paikoissa. Mestausta kutsutaan myös nimellä mestaaminen. Dekapitaatiota käytetään edelleen joissakin Lähi-idän maissa, mutta ainoa maa, joka käyttää sitä aktiivisesti, on Saudi-Arabia.


 Nukke asetetaan kuristusliinaan, jotta voidaan havainnollistaa ihmisen asento laitteessa.  Zoom
Nukke asetetaan kuristusliinaan, jotta voidaan havainnollistaa ihmisen asento laitteessa.  

Galleria

·         Beheading: Japanese behead a Chinese (Photo from 1901)

Mestaus: Japanilaiset mestaavat kiinalaisen (Kuva vuodelta 1901)

·         The Lapidation (Stoning) of St. Stephen is a painting by Rembrandt(1625)

Pyhän Stefanuksen kivittäminen on Rembrandtin maalaus(1625).

·         And It can't be helped, a painting by Goya, showing a firing squad. (around 1810)

Goyan maalaus, joka esittää teloitusryhmää. (noin 1810)

·         Hanging of the four people convicted for murdering Abraham Lincoln (1865)

Abraham Lincolnin murhasta tuomittujen neljän henkilön hirttäminen (1865)

·         An old electric chair

Vanha sähkötuoli



 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on kuolemanrangaistus?


V: Kuolemanrangaistus on kuolemanrangaistuksen muoto, jossa hallitus tai valtio teloittaa (tappaa) jonkun, yleensä mutta ei aina, koska tämä on tehnyt vakavan rikoksen.

K: Mitkä ovat esimerkkejä maista, joissa kuolemanrangaistus on käytössä?


V: Esimerkkejä maista, joissa kuolemanrangaistus on käytössä, ovat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Indonesia ja Iran.

K: Mitkä ovat esimerkkejä maista, joissa ei ole kuolemanrangaistusta?


V: Esimerkkejä maista, joissa ei ole kuolemanrangaistusta, ovat Kanada, Australia, Meksiko ja kaikki Euroopan neuvoston jäsenet.

K: Kuinka moni maa katsotaan käytännössä kuolemanrangaistuksen poistaneeksi?


V: Käytännössä 28 maata voidaan pitää kuolemanrangaistuksen poistajina. Maita pidetään käytännössä kuolemanrangaistuksen poistajina, jos ne säilyttävät kuolemanrangaistuksen laissa, mutta eivät ole suorittaneet yhtään teloitusta vähintään 10 vuoteen.

Kysymys: Minkälaisista rikoksista kuolemanrangaistusta käytetään?


V: Useimmissa maissa, joissa kuolemanrangaistus on käytössä, sitä sovelletaan murhaajiin ja muihin vakaviin rikoksiin, kuten raiskauksiin tai terrorismiin. Muissa maissa, erityisesti niissä, joissa on autoritaarinen tai totalitaarinen hallitus, kuolemanrangaistusta saatetaan käyttää myös pienemmistä rikoksista, kuten varkauksista, huumeista tai siitä, että on sanonut pahaa hallituksesta.

Kysymys: Kuinka usein teloituksia tehdään useimmissa maissa?



V: Useimmissa maissa teloitukset ovat harvinaistuneet viime vuosisatojen aikana.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3