Daniel Harvey Hill

Varhainen elämä

Hill syntyi 12. heinäkuuta 1821 Hill's Iron Worksissä Yorkin piirikunnassa Etelä-Carolinassa. Hän oli Solomon ja Nancy Hillin poika. Hänen isoisänsä William Hill, joka oli kotoisin Irlannista, rakensi rautavalimon, joka valmisti tykkejä Manner-Euroopan armeijalle Yhdysvaltain vapaussodan aikana. Hän oli myös vapaussodan sotilas. Hill sai paikallisen koulutuksen, ja vuonna 1838 hän pääsi West Pointin Yhdysvaltain sotilasakatemiaan. Hän oli samalla luokalla kuin James Longstreet, William Rosecrans, John Pope ja George Sykes. Hän valmistui neljä vuotta myöhemmin sijalle 28 56 hengen luokassa. Hän sai komennuksen Yhdysvaltain 1. tykistöön.

Meksikon sota

Hän osallistui lähes kaikkiin Meksikon ja Amerikan sodan tärkeisiin taisteluihin. Hän nousi yliluutnantiksi. Hän sai kapteenin arvon Contrerasin ja Churubuscon taisteluissa. Chapultepecin taistelussa suorittamiensa tehtävien johdosta hänelle myönnettiin majurin arvonimi. Etelä-Carolinan osavaltio antoi hänelle kultaisen miekan kiitokseksi hänen palveluksistaan.

Kouluttaja

Hän erosi armeijasta vuonna 1849 ja ryhtyi matematiikan professoriksi Washington Collegessa (nykyinen Washington and Lee University). Vuonna 1854 Hillistä tuli Davidson Collegen professori. Vuonna 1859 hän luopui professorin virasta ryhtyäkseen Pohjois-Carolinan sotilasinstituutin ylitarkastajaksi.

Sisällissota

Pohjois-Carolinan 1. jalkaväkijoukon everstinä hän menestyi nopeasti. Vuonna 1861 hän johti joukkonsa voittoon Big Bethelin taistelussa (Virginia). Seuraavan vuoden kevääseen mennessä Hill oli ylennetty Pohjois-Virginian armeijan kenraalimajuriksi. Hän johti divisioonaansa Yorktownin, Williamsburgin ja Seven Pinesin taisteluissa sekä koko Seitsemän päivän taisteluissa. Juuri Hill neuvoi komentajaansa Robert E. Leetä olemaan hyökkäämättä unionin asemiin Malvern Hillin taistelussa sanoen: "Jos kenraali McClellan on siellä voimissaan, meidän on parempi antaa hänen olla rauhassa". Lee jätti neuvon huomiotta, ja hyökkäykset epäonnistuivat. Hill jäi puolustamaan Richmondia, Virginian osavaltiota Pohjois-Virginian kampanjan aikana. Richmondissa ollessaan Hill ja unionin kenraali John Adams Dix kehittivät järjestelmän sotavankien vaihtamiseksi. Hän liittyi uudelleen Leen seuraan Marylandin kampanjaa varten.

Marylandin kampanjan aikana Hillille lähetettiin erehdyksessä kaksi kappaletta erikoiskäskyä 191. Toisen kappaleen, joka tuli tunnetuksi "kadonneena kappaleena", löysi 13. syyskuuta eräs unionin sotilas, joka lähetti sen nopeasti komentoketjussa McClellanille. Nyt McClellan tiesi yksityiskohdat siitä, miten Lee oli heikentänyt joukkojaan jakamalla ne useisiin kolonniin. Siinä myös määritettiin, missä hänen armeijansa kunkin osan piti olla milloinkin. McClellan toimi tavallista nopeammin ja hyökkäsi Leen asemiin. Hillin alakynnessä olevat miehet viivyttivät unionin etenemistä South Mountainin taistelussa niin kauan, että Lee pystyi ryhmittymään uudelleen. Kolme päivää myöhemmin Hillin divisioona puolusti "Bloody Lanea" useilta unionin hyökkäyksiltä Antietamin taistelussa ennen kuin se ajettiin takaisin. Hillin divisioona osallistui myös Fredericksburgin taisteluun. Vuonna 1863 Hill lähetettiin auttamaan Etelä-Virginian ja Pohjois-Carolinen puolustamisessa. Hän ei koskaan palannut Leen armeijaan. Seuraavaksi hänet lähetettiin länteen komentamaan kenraaliluutnantti Braxton Braggin alaisuudessa olevaa joukkuetta. Chickamaugan taistelussa Hill johti joukkoaan. Hän ei kuitenkaan tullut lainkaan toimeen Braggin kanssa ja jäi ilman komentoa. Tämä esti myös hänen ylennyksensä kenraaliluutnantiksi. Hän komensi joukkoja uudelleen vasta

Keväällä 1863 Hill määrättiin auttamaan Pohjois-Carolinan ja Etelä-Virginian puolustamisessa. Hän ei koskaan liittynyt uudelleen Leen armeijaan. Autettuaan Richmondin puolustamisessa Leen Gettysburgin kampanjan aikana Hill lähetettiin länteen komentamaan joukko-osastoa Braxton Braggin Tennesseen armeijassa. Hill johti joukkonsa voittoon Chickamaugan taistelussa. Taistelun jälkeen jännitteet Braggin kanssa johtivat kuitenkin siihen, että Hill joutui syrjään ja hänen ylennyksensä kenraaliluutnantiksi peruttiin. Hill komensi joukkoja uudelleen vasta sodan viimeisinä viikkoina Bentonvillen taistelussa.

Persoonallisuus

Hill oli erittäin hyvä taistelujohtaja, mutta hän sai vihamiehiä muiden konfederaatiokenraalien keskuudessa. Hänen sanottiin olevan sarkastinen, jyrkkä ja usein loukkaava. James Longstreet sanoi kerran, että Hillin ongelma oli se, että hän oli pohjoiskaroliinalainen virginialaisten armeijassa.

Sodan jälkeen

Hill toimitti Charlottessa lehteä nimeltä "The Land We Love". Vuosina 1877-1880 hän toimi Arkansasin teollisuusyliopiston (myöhemmin Arkansasin yliopisto) presidenttinä. Sen jälkeen hän toimi Middle Georgia Military and Agricultural Collegen (nykyinen Georgia Military College) presidenttinä. Hän toimi siellä elokuuhun 1889 asti, jolloin hän joutui eroamaan tehtävästään sairauden vuoksi. Hän kuoli Charlottessa 23. syyskuuta 1899. Hill haudattiin Davidson Collegen hautausmaalle.