Defensiini
Defensiinit ovat pieniä kationiproteiineja, joita esiintyy eläimissä ja kasveissa. Ne ovat isännän puolustuspeptidejä. Ne toimivat bakteereja, sieniä ja monia viruksia vastaan.
Defensiineissä on 18-45 aminohappoa, joista kuusi-kahdeksan konservoitunutta kysteiinijäännöstä. Immuunijärjestelmän soluilla on näitä peptidejä, jotka auttavat tappamaan fagosytoituja bakteereja. Näihin soluihin kuuluvat neutrofiiliset granulosyytit ja lähes kaikki epiteelisolut. Useimmat defensiinit toimivat sitoutumalla mikrobin solukalvoon. Kun ne ovat siellä, ne tekevät kalvoon pieniä reikiä, joiden kautta elintärkeät ionit ja ravintoaineet pääsevät vuotamaan ulos.
Ihmisen beeta-defensiini HBD-2:n monomeeriset ja dimeeriset rakenteet.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on defensin?
A: Defensiini on eläimissä ja kasveissa esiintyvä pieni kationiproteiini, joka toimii isännän puolustuspeptidinä.
K: Mitä taudinaiheuttajia defensiinit torjuvat?
V: Defensiinit toimivat bakteereja, sieniä ja monia viruksia vastaan.
K: Kuinka monta aminohappoa defensiineissä tyypillisesti on?
V: Defensiineissä on 18-45 aminohappoa.
K: Mikä on defensiinien kysteiinijäämien tarkoitus?
V: Defensiineissä on kuudesta kahdeksaan konservoitunutta kysteiinijäännöstä.
K: Millaiset immuunijärjestelmän solutyypit sisältävät defensiinejä?
V: Neutrofiiliset granulosyytit ja lähes kaikki epiteelisolut sisältävät defensiinejä, jotka auttavat tappamaan fagosytoituja bakteereja.
K: Miten defensiinit tappavat bakteereja?
V: Useimmat defensiinit toimivat sitoutumalla bakteerin solukalvoon ja luomalla kalvoon pieniä reikiä, jolloin elintärkeät ionit ja ravintoaineet vuotavat ulos.
K: Sisältävätkö vain eläinsolut defensiinejä?
V: Ei, sekä eläin- että kasvisolut sisältävät defensiinejä.
