Dogen palatsi (Palazzo Ducale), Venetsia – goottilainen palatsi ja museo
Dogen palatsi (ital. Palazzo Ducale) on goottilainen palatsi Venetsiassa, Pohjois-Italiassa. Palatsi oli Venetsian dogen, Venetsian tasavallan hallitsijan koti. Vuonna 1923 palatsista tuli museo, yksi 11 museosta, joita ylläpitää Fondazione Musei Civici di Venezia. Vuonna 2010 palatsissa vieraili 1 358 186 ihmistä.
Historia
Dogen palatsin paikka on ollut kaupungin poliittinen ja oikeudellinen keskus keskiajalta lähtien. Alkuperäiset rakennukset juontavat juurensa varhaiselle keskiajalle, mutta palatsi on kokenut useita laajennuksia, tulipalojen jälkeisiä uudelleenrakennuksia ja koristelutöitä vuosisatojen aikana. Nykyinen palatsi edustaa pääosin venetsialaista goottilaista tyyliä, joka kehittyi 1300–1400-luvuilla ja yhdistää itämaisia ja läntisiä vaikutteita, heijastaen Venetsian asemasta merellisenä kauppavaltana.
Arkkitehtuuri ja sisätilat
Ulkoisesti palatsin tunnusmerkkejä ovat koristeellinen julkisivu, kevyet pylvästöloggiat ja koristellut kaarisillat, joissa on vaaleaa istrian-kiveä ja vaaleanpunertavaa veronalaiskiveä. Sisätiloissa korostuvat suuret neuvottelu- ja juhlalliset salit, erityisesti kuuluisa Sala del Maggior Consiglio (Suurin neuvostonsali), jossa hallinto kokoontui. Palatsissa on myös lukuisa määrä taideteoksia — suuria maalauksia, freskoja ja veistoksia, joita ovat tehneet muun muassa aikansa merkittävät venetsialaiset mestarit.
Oikeuslaitos ja vankilat
Palatsi toimi paitsi hallitsijan residenssinä myös valtion hallinnon ja oikeuslaitoksen keskuksena: siellä pidettiin tuomioistuimia ja säilytettiin valtion arkistoja. Palatsiin liittyvät vankilat ja niiden tunnetuin osa on Prigioni Nuove (uudet vankilat), jotka yhdistettiin palatsiin kuuluisalla Silmäiltyjen sillalla (Ponte dei Sospiri). Silta on yksi Venetsian tunnetuimmista maamerkeistä, ja sen nimi liittyy perinteiseen kuvaukseen vangittujen viimeisistä näkymistä kohti kanaalia.
Museo ja vierailu
Nykyään palatsi toimii museona, jossa esitellään sekä rakennuksen omaa historiaa että sen kokoelmia. Museossa voi tutustua palatsin hallinnollisiin ja oikeudellisiin tiloihin, nähdä monumentaalisia maalauksia ja käydä vankilaosastoissa sekä ihailla arkkitehtonista yksityiskohtaisuutta. Palatsissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, opastettuja kierroksia ja koulutusohjelmia. Vierailijamäärät ovat olleet suuria — esimerkkinä mainittu vuosi 2010, jolloin kävijöitä oli 1 358 186.
Miksi käydä?
- Historiallinen ja poliittinen merkitys: palatsi kertoo Venetsian tasavallan hallinnosta ja kulttuurista.
- Taide ja arkkitehtuuri: suuret salit, mestariteokset sekä koristeellinen goottilainen julkisivu tarjoavat paljon nähtävää.
- Prison- ja oikeushistoria: vankilat ja Silmäiltyjen silta tarjoavat koskettavia näkymiä menneisyyteen.
- Museotoiminta: nykyaikaiset näyttelyt ja opastukset auttavat syventämään käynnin sisältöä.
Palatsiin kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä näyttelytilojen ja historiallisten huoneiden läpikäyntiin kuluu helposti useampi tunti. Monet vierailijat yhdistävät käynnin läheisiin nähtävyyksiin ja kanaliristeilyihin Venetsian saaristossa.
Dogen palatsi
Historia
Vuonna 810 dogi Angelo Partecipazio siirsi hallituksen Malamoccon saarelta Rialtoon. Ensimmäinen palatsi tuhoutui tulipalossa 10. vuosisadalla eli 900-luvulla. Toisen palatsin rakennutti dogi Sebastiano Ziani (1172-1178). Pohjakerroksessa on yhä nähtävissä osia tästä rakennuksesta, kuten kiviseinän perustuksia ja joitakin tiililaatoituksia. Venetsian kasvaessa palatsi oli rakennettava uudelleen vastaamaan uusia vaatimuksia. Esimerkiksi poliittisen rakenteen muutokset merkitsivät sitä, että Suuren neuvoston jäseniä oli paljon enemmän.
Tämä kolmas, goottilaistyylinen palatsi rakennettiin noin vuonna 1340. Ensimmäinen osa oli laguunin puoleisella sivulla. Vuonna 1424 dogi Francesco Foscari rakennutti Piazzettan puoleisen siiven. Tämä uusi rakennus oli oikeustaloja varten, ja sen ulkopuolella oli pohjakerroksen kaarikäytävä. Ensimmäisessä kerroksessa oli julkisivua pitkin kulkevat avoimet loggiat. Kun Porta della Carta rakennettiin vuonna 1442, se muodosti sisäpihan.
Vuonna 1483 tulipalo tuhosi dogen asunnon, joka sijaitsi palatsin kanavan puoleisessa osassa. Arkkitehti Antonio Rizzo käytti rakennuksen arkkitehtuurissa uutta renessanssityyliä. Uusi rakennus rakennettiin kanavan varrelle, joka ulottui ponte della Canonicasta Ponte della Pagliaan. Hallituksen virallisissa huoneissa oli Vittore Carpaccion, Giorgionen, Alvise Vivarinin ja Giovanni Bellinin erityisesti tekemiä taideteoksia. Vuonna 1547 syttynyt tulipalo tuhosi joitakin toisen kerroksen huoneita. Suuri tulipalo vuonna 1577 tuhosi Scrutinio-huoneen ja suuren neuvoston salin. Tulipalossa menetettiin myös Gentile da Fabrianon, Pisanellon, Alvise Vivarinin, Vittore Carpaccion, Giovanni Bellinin, Pordenonen ja Tizianin taideteoksia. Palatsi rakennettiin uudelleen alkuperäiseen goottilaiseen tyyliin. Joitakin klassisia piirteitä lisättiin, kuten huokausten silta, joka yhdistää vankilan palatsiin.
Palatsi oli Venetsian tasavallan hallituksen koti Napoleonin miehitykseen asti vuonna 1797. Venetsiaa hallitsivat ensin ranskalaiset, sitten Itävalta, ja vuonna 1866 siitä tuli osa Italiaa. Tänä aikana palatsissa toimi erilaisia valtion virastoja, Biblioteca Marciana ja muita kaupungin tärkeitä kulttuurilaitoksia.
1800-luvun lopulla rakennuksessa oli selviä rappeutumisen merkkejä. Italian hallitus käytti paljon rahaa rakennuksen korjaamiseen. Kaikki julkiset virastot siirrettiin muualle, lukuun ottamatta historiallisten muistomerkkien suojelusta vastaavaa valtion virastoa, joka sijaitsee edelleen palatsin loggian kerroksessa. Vuonna 1923 Venetsian kunta perusti palatsin museoksi. Vuonna 1996 Dogen palatsi on kuulunut Venetsian museoiden verkostoon, jota vuodesta 2008 lähtien on hallinnoinut Fondazione Musei Civici di Venezia.
Rakennus
Ulkopuolella
Palatsin vanhin osa on laguunille avautuva julkisivu. Rakennuksen kulmissa on Filippo Calendarion, Ravertin ja Antonio Bregnon 1300-luvun veistoksia. Pohjakerroksen arkadissa ja loggiassa on 1300- ja 1400-luvun kapiteeleja. Osa niistä on 1800-luvulla tehtyjä kopioita.
Porta della Carta oli rakennuksen suuri sisäänkäynti. Portin rakensivat ja koristivat Giovanni ja Bartolomeo Bon vuosina 1438-1442. Nimi Porta della Carta saattoi johtua siitä, että julkiset kirjurit asettautuivat tänne kirjoituspöytänsä, tai cartabumista, jossa säilytettiin kaikkia tärkeitä hallituksen asiakirjoja. Portin molemmin puolin on kaksi goottilaista tornia, joissa on kardinaalihyveiden veistoksia. Ylhäällä on Pyhän Markuksen rintakuva, ja hänen yläpuolellaan on oikeudenmukaisuuden patsas, jonka symboleina ovat miekka ja vaaka. Ristikkoristikon yläpuolella on veistos, jossa dogi Francesco Foscari polvistuu Pyhän Markuksen leijonan edessä. Tämän teki 1800-luvulla Luigi Ferrrari vuonna 1797 tuhoutuneen alkuperäisen veistoksen tilalle.
Yleisön sisäänkäynti Dogen palatsiin on nykyään Porta del Frumenton kautta, joka sijaitsee rakennuksen rantapuolella.
Piha
Pihan pohjoispuolella on palatsi ja Pyhän Markuksen basilika, joka oli ennen dogen kappeli. Pihan keskellä on kaksi 1600-luvun puolivälissä rakennettua kaivonpäätä.
Vuonna 1485 pihalle rakennettiin suuret portaat. Se yhdistettiin Porta della Carta -portaaseen, ja se loi monumentaalisen lähestymistavan Piazza Piazzalta rakennuksen sydämeen. Vuodesta 1567 lähtien jättiläisten portaita ovat vartioineet Sansovinon kaksi valtavaa Mars- ja Neptunuspatsasta. Ne kuvaavat Venetsian valtaa maalla ja merellä, ja siksi ne ovat syy sen nimeen. Senaatin jäsenet kokoontuivat ennen hallituksen kokouksia senaattorin sisäpihalla, joka sijaitsee Jättiläisten portaiden oikealla puolella.
Yksityiskohta yhdestä goottilaisesta kapiteelista
Porta della Carta
