Edmund Gunter
Edmund Gunter (1581 - 10. joulukuuta 1626) oli walesilaissyntyinen englantilainen pappi, matemaatikko, geometri ja tähtitieteilijä.
Hänet muistetaan parhaiten käytännön mittauskeksinnöistään. Näitä ovat muun muassa Gunterin ketju, Gunterin kvadrantti ja Gunterin asteikko. Vuonna 1620 hän keksi ensimmäisen onnistuneen analogisen laitteen, jonka hän kehitti logaritmisien tangenttien laskemiseen. Nämä keksinnöt liittyvät tuon ajan Englannin tärkeimpiin käytännön matematiikan kiinnostuksen kohteisiin. Näitä olivat merenkulku, maanmittaus ja kirjanpito.
Henry Briggs opetti Gunterille matematiikkaa. Hänestä tuli Greshamin tähtitieteen professori vuodesta 1619 kuolemaansa saakka. Gunter keksi termit kosini ja kosinus,
Gunterin asteikko
Gunterin asteikko (merimiehet kutsuvat sitä "Gunteriksi") on suuri, yleensä kaksi jalkaa pitkä ja noin 1½ tuumaa leveä tasomittakaava, johon on kaiverrettu erilaisia numerorivejä. Tämän asteikon avulla ratkaistaan navigointiin, trigonometriaan jne. liittyviä kysymyksiä kompassin avulla.
Laskutikku keksittiin noin vuosina 1620-1630, pian sen jälkeen kun John Napier oli julkaissut logaritmin käsitteen. Gunter kehitti vuonna 1620 laskulaitteensa, jossa oli yksi logaritmiasteikko. Lisämittareiden avulla sitä voitiin käyttää kerto- ja jakolaskuun. Noin vuonna 1622 William Oughtred Cambridgesta yhdisti kaksi Gunterin kädessä pidettävää laskusääntöä laitteeksi, joka on nykyaikainen liukusääntö.
William Oughtred (1575-1660), laskutason keksijä, käytti lähtökohtana Gunterin asteikkoa.
Gunterin ketju
Gunterin ketju oli yleisessä käytössä maanmittauksessa aina nykyaikaan asti. Se on 22 metriä pitkä ja jaettu 100 lenkkiin. Sen hyödyllisyys perustuu sen desimaalijakoon ja siihen, että 10 neliöketjua muodostaa yhden aarin. Se taittuu osiin, ja maanmittari kantaa sitä mukanaan.
Gunterin kvadrantti
Hänen vuonna 1623 valmistunutta kvadranttiosoitinta käytettiin kellonajan, päivän pituuden, auringonnousun ja -laskun, päivämäärän ja pituuspiirin määrittämiseen. Siinä käytettiin kvadrantin asteikkoja ja käyriä sekä niihin liittyviä taulukoita. Gunterin kvadrantti oli melko yksinkertainen, ja sitä käytettiin laajalti 1600- ja 1700-luvuilla. Tätä välinettä käytettiin vuorokaudenajan, auringon atsimuutin ja muiden yleisten maapalloa koskevien ongelmien selvittämiseen sekä kohteen korkeuden määrittämiseen asteina. Näitä asioita tarvitaan laivoilla pitkillä matkoilla ja pitkillä maamatkoilla.
Kiistat
Cambridgen aikalaisensa Isaac Newtonin tavoin Oughtred opetti ajatuksiaan yksityisesti oppilailleen. Newtonin tavoin hänkin joutui kiistaan siitä, kuka keksi mitäkin ja milloin. Tässä oli mukana hänen entinen oppilaansa Richard Delamain. Oughtredin ajatukset julkistettiin vasta hänen oppilaansa William Forsterin julkaisuissa vuosina 1632 ja 1653.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Edmund Gunter?
A: Edmund Gunter oli walesilaissyntyinen englantilainen pappi, matemaatikko, geometri ja tähtitieteilijä.
K: Mistä Edmund Gunter tunnetaan parhaiten?
V: Edmund Gunter tunnetaan parhaiten hänen käytännön mittauskeksinnöistään, kuten Gunterin ketjusta, Gunterin kvadrantista ja Gunterin asteikosta.
K: Mitä Edmund Gunter keksi vuonna 1620?
V: Edmund Gunter keksi ensimmäisen onnistuneen analogisen laitteen, jonka hän kehitti logaritmisten tangenttien laskemiseen.
K: Mitkä olivat tuon ajan tärkeimmät käytännön matematiikan kiinnostuksen kohteet Englannissa?
V: Englannin tärkeimmät käytännön matematiikan kiinnostuksen kohteet olivat tuohon aikaan merenkulku, maanmittaus ja kirjanpito.
K: Kuka opetti Edmund Gunterille matematiikkaa?
V: Edmund Gunterille matematiikkaa opetti Henry Briggs.
K: Mikä oli Edmund Gunterin ammatti Gresham Collegessa?
V: Edmund Gunter oli Greshamin tähtitieteen professori vuodesta 1619 kuolemaansa saakka.
K: Mitkä olivat Edmund Gunterin keksimiä matemaattisia termejä?
V: Edmund Gunter keksi termit kosini ja kosinus.
