Lisäkives (epididymis) – rakenne ja tehtävä miehen lisääntymisessä

Tutustu lisäkivekseen (epididymis): sen rakenteeseen, siittiöiden kypsymiseen, varastointiin ja vaikutukseen miehen hedelmällisyyteen — selkeä ja asiantunteva opas.

Lisäkives (epididymis) on osa ihmisen miehen lisääntymisjärjestelmää. Se on pitkä, kierteinen putki, joka on kiinnittyneenä kiveksen takaosaan ja toimii siementen varastona ja kypsyttämispaikkana. Se jatkuu kunkin kiveksen takaosasta ja yhdistyy van deferens-virtsaan (siemenjohtimeen, ductus deferens).

Rakenne

Lisäkives jakautuu kolmeen osaan:

• Caput (pää) – sijaitsee kiveksen yläosassa ja vastaanottaa siittiöitä suoraan kiveksistä.
• Corpus (runko) – kulkee kiveksen taustaa pitkin.
• Cauda (häntä) – toimii varastona ja liittyy siemenjohtimeen.

Itse lisäkiveksen sisällä kulkeva putki on erittäin pitkä ja tiukasti kierteinen; kun se purettaisiin suoraksi, sen pituus olisi useita metrejä. Putken sisäpinta on verhoiltu erityisellä epiteelillä (pseudokerrostunut lieriöepiteeli), jonka solujen pinnalla on stereociliaa. Lisäkiveksen seinämässä on myös sileää lihaskudosta, joka auttaa siittiöiden kuljetuksessa supistusten avulla.

Tehtävät

• Siittiöiden kypsytys: Lisäkiveksessä siittiöt saavuttavat liikkuvuutensa ja hedelmöitettävyyden; niiden pintarakenteet ja biokemialliset ominaisuudet muuttuvat.
• Varastointi: Kypsyneet siittiöt säilytetään lähinnä caudassa, kunnes ne siirtyvät siemenjohtimeen siemensyöksyn yhteydessä.
• Nesteen käsittely: Lisäkiveksen epiteeli imee ja erittää nestettä, mikä tiivistää siittiöiden ympäristöä ja on tärkeää kypsymisprosessille.
• Siirtyminen: Siemennesteen kuljetus eteenpäin tapahtuu sekä epiteelin kuljetusmekanismien että sileän lihaskudoksen peristaltiikan avulla.

Aika ja merkitys hedelmällisyydelle

Siittiöiden kulku kiveksestä läpi lisäkiveksen ja varastoon kestää yleensä useita päiviä — tyypillisesti noin pari viikkoa. Jos lisäkiveksen rakenne tai tie siemenjohtimeen tukkeutuu tai vaurioituu, siittiöiden kulku voi estyä, mikä heikentää tai estää hedelmöittymiskyvyn.

Yleisimpiä sairauksia ja häiriöitä

• Epididymiitti (lisäkivestulehdus): Tavallisesti bakteerien aiheuttama tulehdus, jonka oireita ovat kipu, turvotus ja joskus kuume. Hoitoon kuuluvat antibiootit ja kivunhoito.
• Obstruktio: Tukos lisäkiveksessä tai sen ja siemenjohtimen välisessä liitoksessa voi aiheuttaa hedelmättömyyttä.
• Krooninen kipu: Joillakin miehillä voi olla pitkäaikaista kipua lisäkiveksessä, jolloin hoitotoimet voivat vaihdella konservatiivisesta hoidosta leikkaushoitoon.
• Synnynnäiset poikkeavuudet: Esimerkiksi siemenjohtimen puuttuminen voi liittyä lisäkivekseen ja heikentää tai estää siittiöiden kulun.

Hoitomuodot vaihtelevat syystä riippuen: tulehduksen yhteydessä antibiootit, kivun ja turvotuksen hoito; tukosten korjaus mahdollisuuksien mukaan mikrokirurgisin menetelmin; joissain tapauksissa tehdään osittainen tai koko lisäkiveksen poistoleikkaus (epididymektomia) kroonisen kivun vuoksi.

Yhteenveto: Lisäkives on kierteinen putki, joka istuu kiveksen takaosassa ja on välttämätön siittiöiden kypsymiselle, varastoinnille ja kuljetukselle. Sen terveydellä on suora vaikutus miehen hedelmällisyyteen.

Hae kirjaimella