Kives

Kuvaus

Kivekset ovat kiinteitä, soikean muotoisia rauhasia. Useimmat kivekset vastaavat kooltaan toisiaan, mutta jotkin kivekset ovat paljon suurempia tai pienempiä kuin toiset. Normaalikokoiset kivekset ovat kooltaan 14 cm³ - 35 cm³.

Useimmilla miehillä toinen kives roikkuu alempana kuin toinen. Tutkijat uskovat, että tämä saattaa johtua siitä, etteivät ne osu toisiinsa. Yleensä, mutta ei aina, vasen kives roikkuu alempana.

Kivekset roikkuvat kivespussissa siemenjohdon avulla. Ne ovat kehon ulkopuolella, koska niiden on oltava viileämmät kuin kehon sisäinen lämpötila, jotta ne voivat tuottaa siittiöitä. Jos miehen kivekset kylmenevät, ne vedetään automaattisesti lähemmäs kehoa. Siittiösuonta kiristää kremasterilihas. Kun tämä lihas supistuu (kiristyy), napanuora lyhenee, mikä vetää kivekset lähemmäs kehoa. Jos kivekset ovat liian lämpimät, kremasterinen lihas rentoutuu (pitenee). Tämä laskee kivekset alaspäin, jotta ne pysyvät viileämpinä. Näin kivekset pidetään oikeassa lämpötilassa. Tätä kutsutaan kremasteriseksi refleksiksi. (Refleksi on jotain, jonka kehosi tekee automaattisesti ilman, että ajattelet sitä.)

Kremasteriselle refleksille on muitakin käyttötarkoituksia sen lisäksi, että kivekset saadaan oikean lämpöisiksi. Stressi voi myös saada kremasterisen refleksin toimimaan. Jos uros ihminen tai nisäkäs joutuu tappeluun, sen kivekset ovat vaarassa. Ne vetäytyvät automaattisesti lähelle kehoa. Kremasterinen refleksi toimii myös yhdynnän aikana.

Toiminto

Kiveksillä on kaksi tärkeää tehtävää elimistössä. Ne ovat osa kahta elimistön järjestelmää, hormonitoimintaa, joka pitää elimistön toiminnassa, ja lisääntymisjärjestelmää, joka luo uutta elämää.

Hormonien valmistus

Kivekset ovat eräänlainen rauhasiksi kutsuttu elin. (Näin ollen ne ovat osa kehon hormonitoimintaa.) Ihmiskehossa on monenlaisia rauhasia. Rauhasten tehtävänä elimistössä on valmistaa kemiallisia aineita ja antaa niitä ulos elimistöön. Kehossa on paljon erilaisia järjestelmiä, jotka pitävät sen koko ajan toimintakunnossa ja jotka myös huolehtivat kehon erityistarpeista. Joitakin elimistön erityistarpeita ilmenee, kun ihminen suuttuu, pelästyy tai sairastuu, tai jos ihminen haluaa olla sukupuoliyhteydessä. Näinä aikoina elimistö käyttää enemmän tietyntyyppisiä kemiallisia aineita, joten niitä tuottavat rauhaset työskentelevät ahkerammin.

Kivekset tuottavat useita erilaisia kemiallisia aineita. Ne eivät ole yksinkertaisia kemikaaleja, vaan ne ovat hyvin monimutkaisia ja erittäin tärkeitä elämälle. Näiden aineiden valmistusta ohjaa aivolisäke, joka on pieni rauhanen aivoissa.

Yksi kivesten tuottama aine on eräänlainen hormoneiksi kutsuttu aine. Se on testosteronihormoni. Testosteroni on tärkeää miehen kehossa, koska se saa hänet kasvamaan mieheksi ja tuntemaan itsensä mieheksi murrosiässä. (Myös naisten elimistö tuottaa jonkin verran testosteronia, mutta he tuottavat enemmän naishormonia, jota kutsutaan estrogeeniksi).

Sperman valmistaminen

Kivekset ovat kemiallisia aineita tuottavia rauhasia, mutta myös sukurauhasia. (Näin ollen ne ovat osa elimistön lisääntymisjärjestelmää.) Hormonien lisäksi kivesten tuottamat muut tärkeät aineet ovat siittiöitä, joita yleensä kutsutaan vain siittiöiksi. (Sana "sperma" on monikossa, joten siihen ei lisätä s-kirjainta ja sanota "siittiöitä".) Siittiöt ovat pieniä eläviä soluja, jotka voivat liittyä naaraan sisällä olevaan toiseen soluun, jota kutsutaan "munasoluksi" (tai munasoluksi), ja aloittaa uuden ihmiselämän. Tutkijat kutsuvat siittiöiden muodostamista spermatogeneesiksi. Pojat alkavat tuottaa siittiöitä, kun he alkavat kasvaa miehiksi, murrosiässä.

Naarailla ei ole kiveksiä. Niiden kehossa olevia rauhasia, jotka tekevät samantyyppisiä tehtäviä kuin kivekset, kutsutaan munasarjoiksi. Naisilla on kaksi munasarjaa, mutta toisin kuin kivekset, munasarjat ovat kehon sisällä, kohdun molemmin puolin. Ne erittävät munasoluja ja naishormoneja. Munasarjoja ja kiveksiä kutsutaan joskus sukurauhasiksi.

Yksityiskohdat kivesten rakenteesta ja toiminnasta.

(Katso kuva oikealla)

• Kivekset ovat kivespussin sisällä, ja niitä peittää kova valkoinen suojakalvo, jota kutsutaan kalvoksi.
• Kiveksen sisäosassa on monia pieniä putkia, joita kutsutaan siemennesteen putkiksi ja jotka ovat kierrettyinä (tai kierrettyinä). Siemennesteet muodostuvat siemenjohtimien sisällä.
• Siittiöt kulkevat pieniä putkia, joita kutsutaan kanaviksi, pitkin kiveksen takaosassa olevaan toiseen osaan, jota kutsutaan lisäkivekseksi, jossa siittiösolut kypsyvät loppuun.
• Siittiösolut kulkevat sitten vas deferens -nimistä putkea pitkin virtsaputkeen asti.
• Virtsaputki on peniksen pääputki, joka johtaa sen päässä olevaan aukkoon, jota kutsutaan virtsaputken aukoksi. Virtsaputken aukko on myös tapa, jolla virtsa poistuu elimistöstä virtsarakon kautta.
• Kun mies tuntee seksuaalista halua, siittiösolut kulkevat siemensyöksykanavan läpi. Ne yhdistyvät eturauhaseksi kutsutusta rauhasesta peräisin olevaan siemennesteeseen. Eturauhasessa on myös lihaksia, jotka työntävät siittiöitä ja nestettä virtsaputkeen.
• Sukupuoliyhdynnän aikana siittiöitä sisältävä siemenneste tulee ulos virtsaputken aukon kautta, kun mies ejakuloi.
• Jos kiveksistä peräisin oleva sperma pääsee naisen emättimeen yhdynnän aikana, se voi kulkeutua kohtuun ja yhdistyä kypsän munasolun (tai munan) kanssa uuden vauvan perustamiseksi.

Kuva kiveksestä. Siittiöt muodostuvat kiveksen soikeassa osassa. Ne kulkevat monien pienten putkien läpi yläosassa ja sitten alaspäin lisäkiveksissä. Kun siittiöt ovat valmiita, ne kulkevat oikealla olevan pitkän putken kautta virtsaputkeen. Kuvassa näkyy myös valtimo, jota pitkin veri kulkee.

Terveysasiat

Koko

Koko eläimissä

Eläinten tutkiminen voi auttaa ymmärtämään asioita ihmisistä. Nisäkkäillä kivekset voivat olla hyvin suuret tai hyvin pienet suhteessa eläimen kokoon. Koko liittyy siihen, kuinka paljon siittiöitä uroseläin tarvitsee. Joillakin urospuolisilla eläimillä on yleensä vain yksi seksikumppani kerrallaan, ja niitä kutsutaan yksiavioisiksi. Jotkin eläintyypit elävät yleensä laumassa tai parvessa, jossa yhdellä uroksella on monta naaraspuolista seksikumppania. Näitä uroksia kutsutaan moniavioisiksi. Moniavioiset urokset tarvitsevat enemmän spermaa kuin yksiavioiset urokset. Moniavioisilla uroksilla on yleensä suuremmat kivekset kuin yksiavioisilla uroksilla. Kivekset kasvavat suuremmiksi, jotta niistä saadaan enemmän spermaa.

Koko miehillä

Useimpien miesten kivekset ovat kooltaan 14 cm³ - 35 cm³. Tämä on tilavuuden mitta. Joskus lääkäreiden on mitattava miehen kivekset nähdäkseen, onko jokin ongelma. Lääkärit voivat mitata kivesten tilavuuden kahdella tavalla:

• Orkidometri - Tämä on joukko pieniä esineitä, jotka näyttävät munilta. Niitä on useita eri kokoja. Lääkäri valitsee niistä sen, joka on kiveksen kokoinen. Lääkärit tietävät, minkä kokoinen orkidometri on. Sitten he tietävät kiveksen koon.
• Koon mittaaminen - viivoittimella, mittatikulla tai ultraäänellä. Sitten näitä pituuksia käytetään tilavuuden laskemiseen.

Joskus miehen kivesten koko muuttuu.

Joitakin syitä kivesten pienenemiseen ovat:

• Jos mies ottaa testosteronia, kivesten ei tarvitse tehdä työtä testosteronin tuottamiseksi, joten ne pienenevät.
• Jos miehen kivekset pidetään tavallista lämpimämpinä, ne tuottavat vähemmän spermaa. Jos ne pidetään liian lämpiminä, ne pienenevät.
• Jos kivekset loukkaantuvat (loukkaantuvat), ne voivat pienentyä.

Joitakin syitä, miksi kivekset kasvavat ovat:

• Jos mies ottaa aivolisäkkeestä hormoneja (ns. gonadotropiinit), se voi kasvattaa kiveksiä. Gonadotropiinit ovat hormoneja, jotka käskevät kiveksiä valmistamaan siittiöitä ja testosteronia.
• Jotkut sairaudet aiheuttavat kivesten turpoamista.

Taudit

Tärkeimmät kivesten sairaudet ovat:

• Kivesten tulehdus. Tätä kutsutaan orkisiitiksi.
• Kivessyöpä
• Nestettä kiveksen ympärillä. Tätä kutsutaan vesikivekseksi.
• Lisäkivesten tulehdus. Tätä kutsutaan epididymiitiksi
• Siittiösydämen vääntö. Tätä kutsutaan myös kivesten kiertymäksi. Se on lääketieteellinen hätätilanne. Se on silloin, kun johto, josta kives roikkuu, vääntyy. Se voi tapahtua juostessa.
• Varikokele - turvonneet suonet kiveksissä. Varikokeelia esiintyy enemmän vasemmalla puolella.[1]

Menetykset ja vahingot

Useimmilla pojilla on syntyessään kaksi kivestä kivespussissa. Kivekset ovat muodostuneet vauvan kehon sisällä, mutta ne ovat siirtyneet kivespussiin ennen syntymää. Joskus toinen tai molemmat kivekset ovat vielä sisällä, kun vauva syntyy. Joskus tarvitaan leikkaus tämän korjaamiseksi.

Jos kives loukkaantuu, se on erittäin kivulias. Joskus kivekset murskautuvat. Joskus lääkärin on tarpeen poistaa toinen tai molemmat kivekset. Tätä toimenpidettä kutsutaan orkideektomiaksi. Jos mies menettää kiveksen, lääkäri voi asettaa kivesproteesin (tekokiveksen) kivespussiin. Se näyttää ja tuntuu kivekseltä.

Jos uros menettää molemmat kiveksensä, sitä kutsutaan kastraatioksi. Koska mies ei pysty tuottamaan spermaa tai testosteronia, sillä on suuri vaikutus miehen elämään. Koska hän ei pysty tuottamaan spermaa, hän ei voi saada lapsia. Ja koska hän ei voi tuottaa mieshormonia testosteronia, hänestä tulee vähemmän miehen kaltainen. Hän saattaa menettää osan lihaksistaan ja lihoa. Mies, joka on menettänyt kiveksensä, voi ottaa testosteronilääkettä, jotta hänellä ei tapahtuisi näitä muutoksia.

Euroopassa oli 1700-luvulle asti ja vielä viime aikoina joissakin maissa tapana kastroida nuoria miespuolisia orjia ja poikia. Nuoret orjat kastroitiin, jotta heitä voitiin käyttää rikkaiden miesten vaimojen vartijoina. Näin vaimot eivät rakastuisi vartijoihinsa. Joskus nuoret pojat, joilla oli kaunis lauluääni, kastroitiin ennen murrosikää. Näin heidän äänensä pysyisi korkeana koko elämänsä ajan. Näitä laulavia miehiä kutsuttiin kastraateiksi.

Eläinten kastraatio

Urospuolisten kotieläinten kastraatio (kivesten poistaminen) on hyvin yleistä. Kastroidut uroskoirat ja -kissat eivät tappele niin paljon eivätkä harhaile ympäriinsä etsimässä naaraita paritteluun.

Urospuoliset hevoset kastroidaan yleensä, jotta niistä tulisi rauhallisempia ja turvallisempia ratsastaa. Kastroitua uroshevosta kutsutaan kastraatiksi. Kastroimaton uroshevonen on ori.

Lihaksi käytettävät urospuoliset eläimet kastroidaan yleensä, koska se lihottaa niitä ja tekee niistä myös rauhallisempia pitää, koska ne eivät taistele keskenään. Useimmat urospuoliset naudat kastroidaan.

Muita nimiä kiveksille

Kiveksistä voidaan käyttää myös nimitystä "kivekset" tai "sukurauhaset".

Kiveksille on olemassa monia slangisanoja, kuten pallot, pähkinät, munat, munat, kruununjalokivet, kivekset, marmorit, ding dangit, poikien lelut, nicnaks, luumut, tattay (urdussa) jne. Slangisanoja ovat muita nimityksiä, joita käytetään hauskanpitoon tai mauttomuuteen (epäkohteliaisuuteen).

Aiheeseen liittyvät sivut

• Kryptorchidismi (cryptorchismus)
• Lapsettomuus
• Luettelo ihmisen lisääntymisjärjestelmän homologeista
• Orkideamittari
• Spermatogeneesi
• Sterilisaatio (kirurginen toimenpide), vasektomia