Erik Punainen (c. 950–1003) — Grönlannin perustaja ja löytöretkeilijä
Tutustu Erik Punaiseen — Grönlannin perustajaan ja rohkeaan viikinkilöytöretkeilijään. Tarina karkotuksesta, siirtokunnista ja uuden maan perustamisesta.
Erik Punainen (950–noin 1003) (vanhan norjan kieli: Eiríkr rauði; islannin kieli: Eiríkur rauði; norj: Eirik Raude; tansk: Erik den Røde; ruots: Erik Röde; färsa: Eirikur (hin) reyði) oli norjalais-islantilainen löytöretkeilijä ja Grönlannin ensimmäisen pitkäaikaisen pohjoismaisen asutuksen perustaja. Hän syntyi Jærenin alueella Rogalandissa, Norjassa, ja oli Þorvaldr Ásvaldssonin (Thorvald Asvaldsson) poika. Patronyymi näkyy myös muodossa Erik Thorvaldsson (tai Eiríkr Þorvaldsson). Hänen lempinimensä "punainen" viittaa todennäköisesti tukkaan tai partaan.
Tausta ja karkotukset
Erikin perhe pakotettiin Islantiin sen jälkeen, kun hänen isänsä aiheutti tappavan riidan Norjassa. Islantilaiset lähteet, kuten Landnámabók ja saagat (erityisesti Eiríks saga rauða ja Grœnlendinga saga), kertovat myös Erikistä itsestään: hän joutui riitaan ja tappoi ihmisen Islannissa, minkä seurauksena hänet karkotettiin vuosiksi 982–985. Karkotus oli tavallinen tapa ratkaista vakavia konflikteja viikinkiajan yhteisöissä.
Löytöretket länteen ja nimen "Grönlanti" keksiminen
Vapauden ja uuden elämän toivossa Erik kuuli aiemmista länsimatkoista, joita esim. Gunnbjörn Ulfsson oli tehnyt. Erik etsi saaria Islannin länsipuolelta ja kuvasi löytämäänsä maata nimillä kuten Midjökull ja myöhemmin "Erikin saari". Sää oli kuitenkin ankara joissain paikoissa, joten hän jatkoi etsintöjään etelään ja löysi lopulta alueen, jonka hän mainosti Islannissa houkutellakseen uudisasukkaita. Hän antoi alueelle nimen Grönlanti (suomeksi "vihreä maa") — nimi oli selkeästi markkinointikeino: maalattu kuva leudommista, hedelmällisemmistä oloista sai ihmiset lähtemään mukaan.
Siirtokunnan perustaminen
Vuonna 986 Erik lähti Islannista noin 25 laivalla; matkasta selviytyi arviolta 14 ja mukana oli noin 400–500 ihmistä sekä kotieläimiä. Laivat asettuivat Brattahlidiin (myöhemmin Brattahlíð), josta muodostui noin kahden merkittävän Norse-asutuksen keskus. Perinteisesti mainitaan kaksi pääasutusta: itäinen asutus (Eystribyggð) lounaisrannikolla ja läntinen asutus (Vestribyggð) noin 300 mailia pohjoisempana. Erik johti Brattahlidin siirtokuntaa ja toimi vaikutusvaltaisena johtajana molemmissa asutuksissa.
Uusasukkaat harjoittivat maataloutta ja karjanhoitoa — mm. lehmiä, sikoja ja lampaita — ja hyödynsivät alueen riistaa, kalaa ja villieläimiä. Norjalais-islantilainen talous perustui pitkälti omavaraisuuteen, mutta myös kauppaan: Grönlannista vietiin muun muassa hylkeen- ja mursunluuta (walrus ivory), nahkoja ja luontaistuotteita Islantiin ja Eurooppaan vaihdettavaksi.
Kristinusko ja perheen elämä
Erikin vaimo Þjódhild (Thjodhild) kääntyi kristinuskoon ja rakensi Grönlannin ensimmäisen kirkon. Islannissa ja Grönlannissa kristinuskon leviämiseen liittyvät kertomukset näkyvät saagoissa: monet siirtokunnan perheet omaksuivat uuden uskonnon vaiheittain. Erik itse ei saagojen mukaan kääntynyt kristityksi lähiaikoina — joidenkin lähteiden mukaan hän pysyi pakanauskon kannattajana ainakin osan ajasta.
Lännelle suuntautuvat retket ja Leif Erikson
Myöhemmin Erik suunnitteli tutkimusmatkaa Grönlannin länsirannikolle etsimään lisää asuttavaa maata, mutta kertomusten mukaan hän keskeytti retken, koska kaatui hevosen selästä ja piti tapahtumaa huonon onnen merkkinä. Noin vuoden 1000 hänen poikansa Leif Erikson teki maineikkaan retken länteen ja löysi alueita, joita saagat kutsuvat nimellä Vinland — nämä tarinat yhdistetään myöhemmin Pohjois-Amerikan rannikkoihin, ja arkeologiset löydöt kuten L'Anse aux Meadows tukevat nordilaisten läsnäoloa Atlantin takana.
Myöhemmät vuodet, kuolema ja perintö
Erik Punaisen kuolinajankohta ei ole täsmällinen, mutta perinteisesti hänet sijoitetaan kuolleeksi noin vuoteen 1003. Hänen perustamansa grönlantilainen norjalaisyhteisö säilyi vuosisatoja; sen kukoistuskausi oli 12.–13. vuosisadalla, mutta lopulta asutukset rappeutuivat 1400-luvulle tultaessa. Syiksi on esitetty useita tekijöitä: kylmenemistä (pienen jääkauden alku), talouden ja kaupan vaikeuksia, yhteyksien heikkenemistä Eurooppaan sekä paineita luontoresursseista.
Erikin elämästä tiedämme pääosin islanninkielisistä saagoista ja myöhemmästä perimästä, mutta myös arkeologiset kaivaukset Brattahlidissa ja muissa grönlantilaisissa kohteissa ovat antaneet lisätietoa asutuksen rakenteesta ja arjesta. Erik Punaisen merkitys on sekä historiallinen että kulttuurinen: hän synnytti uuden, pitkäikäisen siirtokunnan ja hänen nimensä liitetään valloittavaan ja yritteliääseen viikinkiaikaiseen löytöretkeilyyn.
Eric Punainen Arngrímur Jónssonin Gronlandian teoksesta. Huomaa anakronistiset yksityiskohdat hänen aseissaan ja haarniskoissaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Erik Punainen?
V: Erik Punainen oli norjalainen tutkimusmatkailija, joka perusti ensimmäisen pohjoismaisen asutuksen Grönlantiin.
K: Mikä on hänen lempinimensä?
V: Hänen lempinimensä on "Punainen", mikä viittaa todennäköisesti hänen hiustensa väriin.
K: Missä hän syntyi?
V: Hän syntyi Stavangerissa, Norjassa.
K: Miksi hän lähti Islannista?
V: Hän lähti Islannista jouduttuaan vaikeuksiin ja jouduttuaan karkotetuksi vuonna 982.
K: Mitä hän teki, kun hän löysi maata Midjökullissa?
V: Kun Erik löysi maata Midjökullilta, hän päätti jatkaa etelään ja pääsi jälleen maihin saarelle, jonka hän nimesi Erikin saareksi. Hän vietti siellä kaksi talvea ennen kuin palasi Islantiin.
K: Miten Erik sai Grönlannin kuulostamaan houkuttelevammalta kuin se todellisuudessa oli?
V: Saadakseen Grönlannin kuulostamaan houkuttelevammalta kuin se todellisuudessa oli, Erik kutsui sitä Grönlanniksi sen todellisen nimen sijasta.
K: Kuka teki ensimmäisen Pohjois-Amerikan mantereelle tehdyn matkan?
V: Leif Erikson, Erikin poika, teki ensimmäisen matkan, jonka uskotaan olleen ensimmäinen matka Pohjois-Amerikan mantereelle noin vuonna 1000 jKr.
Etsiä