Esperanton aakkoset: Esperanto-kielen 28 kirjainta ja diakriittimerkit

Tutustu Esperanton 28 kirjaimeen ja kuuteen diakriittimerkkiin: selkeä opas aakkosiin, ääntämiseen ja käyttöön aloittelijoille ja harrastajille.

Tekijä: Leandro Alegsa

17-03-2026 23:00

Esperanton aakkoset ovat aakkoset, joita käytetään esperanton kielen kirjoittamiseen. Siinä on 28 (kaksikymmentäkahdeksan) kirjainta.

Esperanton aakkoset perustuvat roomalaisiin aakkosiin (joihin myös englannin aakkoset perustuvat). Toisin kuin englantilaisissa aakkosissa, niissä ei ole kirjaimia q, w, x tai y, mutta niissä on 6 (kuusi) kirjainta, joissa käytetään diakriittistä merkkiä (erityinen merkki kirjaimen yläpuolella): ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ.

Kirjaimet ja niiden ääntäminen

Esperanton aakkoset ovat seuraavat (vakiintunut järjestys):

a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z

a – äännetään kuten suomen a (esim. ami)
b – äännetään kuten suomen b
c – äännetään /ts/ (kuten sanoissa tsaar, suomen translitteraatio)
ĉ – äännetään /tʃ/ (kuten englannin "ch"; esimerkki ĉokolado)
d – kuten suomen d
e – kuten suomen e
f – kuten suomen f
g – aina kovaa g:ta (/g/), kuten suomen g
ĝ – äännetään /dʒ/ (kuten englannin "j" sanassa "judge"; esimerkki ĝardeno)
h – kuten suomen h
ĥ – harvinaisempi, ääntyy kurkkuäänteenä /x/ tai /χ/ (esim. ĥoro)
i – kuten suomen i
j – äännetään kuten suomen j (engl. y-äänne), esim. jaro
ĵ – äännetään /ʒ/ (kuten ranskan "j", esimerkki ĵurnalo)
k – kuten suomen k
l – kuten suomen l
m – kuten suomen m
n – kuten suomen n
o – kuten suomen o
p – kuten suomen p
r – yleensä rullaava /r/
s – äännetään /s/
ŝ – äännetään /ʃ/ (kuten englannin "sh"; esimerkki ŝipo)
t – kuten suomen t
u – kuten suomen u
ŭ – erikoiskirjain, äännetään puolikonsonanttisena /w/ usein diftongien osana (esim. aŭ, eŭ; aŭto, eŭropo)
v – kuten suomen v
z – äännetään /z/

Esperanton kirjoitusjärjestelmä on foneminen: kukin kirjain vastaa pääosin yhtä äännettä. Painotus (stressing) on yleisesti sanan toiseksi viimeisellä tavulla (penultimate stress), ellei erikseen merkitty.

Diakriittimerkit

Esperanton erikoismerkit ovat:

ĉ (c-kirjaimen kanssa kova satsi: /tʃ/)
ĝ (/dʒ/)
ĥ (kurkkuäänne /x/ tai /χ/; nykykielessä harvinainen)
ĵ (/ʒ/)
ŝ (/ʃ/)
ŭ (breve-merkki, puolikonsonantti /w/)

Unicode-koodipisteet (pääesimerkkejä): ĉ U+0109, Ĉ U+0108; ĝ U+011D, Ĝ U+011C; ĥ U+0125, Ĥ U+0124; ĵ U+0135, Ĵ U+0134; ŝ U+015D, Ŝ U+015C; ŭ U+016D, Ŭ U+016C.

Aakkosjärjestys ja lajittelu

Diakriittiset kirjaimet katsotaan esperanton aakkosissa erillisiksi kirjaimiksi, eivät vain variantteina. Ne sijoittuvat peruskirjaimen jälkeen: esimerkiksi c on ennen ĉ, g ennen ĝ jne. Täysi järjestys on siis sama kuin yllä lueteltu.

Joissain ei-standardeissa lajitteluissa tai tietokonejärjestelmissä diakriittien käsittely voi poiketa tästä (esim. ne saatetaan käsitellä saman kirjaimen muunnelmina), mutta kieliopillisessa ja sanakirjakäytössä ne ovat erillisiä kirjaimia.

Kirjoittaminen ilman diakriittejä

Käytännössä diakriitteja tarvitaan usein, mutta joissain ympäristöissä niitä ei ole helppo kirjoittaa. Kaksi yleistä korvausjärjestelmää ovat:

h-järjestelmä: lisätään peruskirjaimen jälkeen h — esim. ĉ → ch, ĝ → gh, ĥ → hh, ĵ → jh, ŝ → sh, ŭ → uh. Tämä on historiallinen tapa, mutta voi aiheuttaa epäselvyyttä kielten, joissa digrafit kuten ch ovat omia äänteitään.
x-järjestelmä: korvataan diakriitti kirjaimella x — esim. ĉ → cx, ĝ → gx, ĥ → hx, ĵ → jx, ŝ → sx, ŭ → ux. Tämä on tietokoneympäristöissä hyvin käytetty, koska x ei esiinny esperantossa muissa yhteyksissä ja on siten yksiselitteinen.

Monissa nykyaikaisissa tekstieditoreissa ja näppäimistöasettelussa on suorat keinot antaa esperanton diakriittimerkit (compose-näppäin, kielikohtaiset asettelut tai Unicode-liitteet).

Historia ja käyttö

Esperanton aakkoset laati kielioppinsa laatija L. L. Zamenhof. Aakkosisto perustuu latinalaisiin kirjaimiin ja diakriitteihin pyrittiin valitsemaan siten, että äänteille saataisiin yksiselitteinen kirjoitus. Diakriittien vuoksi esperanto eroaa monista eurooppalaisista kielistä, mutta se tekee sen ääntämisestä ennakoitavaa ja säännönmukaista.

Yhteenveto

Esperanton aakkosia on 28 kirjainta; ne ovat fonemisia ja pääsääntöisesti 1:1 suhteessa äänteisiin.
Erityisiä kirjaimia ovat ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ.
Diakriittejä voi korvata h- tai x-järjestelmällä, mutta suositeltavaa on käyttää varsinaisia merkkejä, erityisesti virallisessa ja julkaisukäytössä.

Vaihtoehtoiset kirjoitukset

Koska esperantossa käytetään kirjaimia, joissa on diakriittisiä merkkejä, oli (ja on joskus vieläkin) tarve kirjoittaa tekstiä esperantoksi, vaikka erikoiskirjaimia ei olisi saatavilla.

L. L. Zamenhof, esperanton kielen luoja, ehdotti niin sanottua h-järjestelmää (h-sistemo esperantoksi). Diakriittisten merkkien sijasta lisätään h-kirjain, ainoana poikkeuksena ŭ. Esimerkiksi ĝ:stä tulee gh, ĥ:stä hh ja ŭ:sta u. Sanat, joissa näyttää olevan diakriittinen merkki, mutta joissa ei ole diakriittistä merkkiä, voidaan "rikkoa" yhdysmerkillä tai apostrofilla. Esimerkiksi flughaveno (lentokenttä) muuttuu flug-havenoksi tai flug'havenoksi.

Toinen diakriittisten merkkien korvaamiseen käytetty järjestelmä on x-järjestelmä (esperanton x-sistemo). Kirjainta x ei käytetä esperanton aakkosissa, mutta sitä voidaan käyttää diakriittisten merkkien kirjoittamiseen. Toisin kuin h-järjestelmässä, x-järjestelmässä ŭ-kirjainta ei käsitellä eri tavalla kuin muita kirjaimia. Esimerkiksi ĝ:stä tulee gx, ĥ:stä hx ja ŭ:stä ux. flughaveno pysyy samana, koska siinä ei ole epäselvyyttä.

Unicode ja HTML

Koko esperanton aakkosto on osa Latin-3- ja Unicode-merkistöjä, ja se sisältyy WGL4:ään. Unicoden esperanton erikoismerkkien koodipisteet ja HTML-oliot ovat seuraavat:

Hahmo	Kuvaus	Koodipiste	HTML
Ĉ	C-circumflex	U+0108	Ĉ
ĉ	c-circumflex	U+0109	ĉ
Ĝ	G-circumflex	U+011C	Ĝ
ĝ	g-circumflex	U+011D	ĝ
Ĥ	H-circumflex	U+0124	Ĥ
ĥ	h-circumflex	U+0125	ĥ
Ĵ	J-circumflex	U+0134	Ĵ
ĵ	j-circumflex	U+0135	ĵ
Ŝ	S-circumflex	U+015C	Ŝ
ŝ	s-circumflex	U+015D	ŝ
Ŭ	U-kammi	U+016C	Ŭ
ŭ	u-breve	U+016D	ŭ

Kritiikki

Jotkut sanovat, että diakriittisten kirjainten (kirjaimet ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ) käyttö tekee kielestä vähemmän luonnollisen kuin se olisi pelkkiä latinalaisen aakkoston peruskirjaimia käyttäen. Kirjaimia ĉ, ĝ, ĥ, ĵ ei käytetä missään muussa maailman kielessä.

Joidenkin mielestä esperanton äännejärjestelmä muistuttaa liikaa Zamenhofin kotikaupungin Białystokin puolalaista murretta.

Useat ihmiset katsovat, että latinalaisen aakkoston käyttö ei ole neutraalia. Itse asiassa monet alkuperäiskielet jokaisella mantereella (Etelämannerta lukuun ottamatta) käyttävät latinalaisia aakkosia kirjoittamiseen: esimerkiksi saksa (Eurooppa), swahili (Afrikka), vietnam (Aasia), tahiti (Oseania), cree (Pohjois-Amerikka) ja apalaí (Etelä-Amerikka).

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuinka monta kirjainta esperanton aakkosissa on?

V: Esperanton aakkosissa on 28 kirjainta.

K: Mihin esperanton aakkoset perustuvat?

V: Esperanton aakkoset perustuvat roomalaisiin aakkosiin, jotka ovat myös englannin aakkosten perusta.

K: Mitä kirjaimia esperanton aakkosiin ei kuulu?

V: Kirjaimet q, w, x ja y eivät sisälly esperanton aakkosiin.

K: Mikä on diakriittinen merkki?

A: Diakriittinen merkki on kirjaimen yläpuolella oleva erikoismerkki, joka muuttaa sen ääntämistä tai funktiota.

K: Kuinka monta diakriittistä kirjainta esperanton aakkosissa on?

V: Esperanton aakkosissa on kuusi kirjainta, joissa käytetään diakriittistä merkkiä: ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ.

K: Mikä on diakriittisten kirjainten tarkoitus esperanton aakkosissa?

V: Esperanton aakkosten diakriittiset kirjaimet edustavat äänteitä, joita ei ole roomalaisissa aakkosissa.

K: Käytetäänkö esperanton aakkosia muiden kielten kuin esperanton kirjoittamiseen?

V: Ei, esperanton aakkoset on tarkoitettu vain esperanton kielelle, eikä niitä yleisesti käytetä muiden kielten kirjoittamiseen.

Etsiä