Maanosat — määritelmä ja lista: seitsemän maapallon aluetta

Tutustu maanosien määritelmään ja täydelliseen listaaan — Afrikka, Etelämanner, Aasia, Eurooppa, Pohjois‑Amerikka, Oseania/Australia ja Etelä‑Amerikka.

Maanosa on suuri alue maapallolla, joka on yhdistetty toisiinsa. Yleisesti ottaen on sovittu, että maailmassa on seitsemän maanosaa: Afrikka, Etelämanner, Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia tai Oseania ja Etelä-Amerikka.

Maanosien rajat eivät ole aina yksiselitteisiä: määrittelyssä otetaan huomioon maantieteelliset, geologiset, historialliskulttuuriset ja poliittiset tekijät. Usein erotellaan mantereelliset mannerlaatat ja jatkuvat maa-alueet, mutta esimerkiksi Euroopan ja Aasian välinen raja perustuu pitkälti kulttuuriin ja perinteisiin reitteihin (Uralin vuoret, Kaukasus, Turkin salmet). Joissain malleissa maanosien lukumäärä voi vaihdella (esim. kuusi maanosaa, jos Eurooppa ja Aasia lasketaan yhdeksi — Eurasia), mutta yleisin jako on seitsemään maanosaan.

Seitsemän maanosaa — lyhyet kuvaukset

• Aasia — Maapallon suurin ja väkirikkain maanosa. Siellä asuu yli puolet maailman väestöstä. Aasia ulottuu laajalle: pohjoisina arktisilta alueilta etelän trooppisiin alueisiin. Suuria maita ovat esimerkiksi Venäjän Aasian osa, Kiina, Intia ja Saudi-Arabia. Aasiassa on maailman korkein vuori, Mount Everest.
• Afrikka — Tunnetaan suuresta biologisesta ja kulttuurisesta monimuotoisuudestaan. Afrikka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin maanosa ja väestöltään nopeasti kasvava. Maisemat vaihtelevat aavikoista (Sahara) sademetsiin (Kongon alue). Afrikka sisältää yli 50 itsenäistä valtiota.
• Eurooppa — Pieni pinta-alaltaan verrattuna Aasiaan ja Afrikkaan, mutta tiheästi asuttu ja historiallisesti vaikuttava. Eurooppa käsittää lukuisia kansallisvaltioita ja monipuolisen kulttuuriperinnön. Taloudellisesti monet eurooppalaiset valtiot ovat maailman kehittyneimpiä.
• Pohjois-Amerikka — Ulottuu Arktiselta alueelta Karibian ja Väli-Amerikan eteläosiin, ja siihen kuuluvat Kanadan, Yhdysvaltain ja Meksikon kaltaiset suuret valtiot sekä Keski-Amerikan ja Karibian saaret (joissain määritelmissä nämä lasketaan osaksi Pohjois-Amerikkaa). Luonnoltaan alueella on laajoja erämaita, vuoristoja (Kalliovuoret) ja suuria järvialueita.
• Etelä-Amerikka — Tunnetaan muun muassa Amazonin sademetsästä, Andien vuoristosta ja laajoista savanneista. Etelä-Amerikka on merkittävä biodiversiteetin ja luonnonvarojen lähde. Suurimpia maita ovat Brasilia, Argentiina ja Kolumbia.
• Etelämanner — Maapallon kylmin ja vähiten asuttu maanosa. Etelämanner on lähes kokonaan jäätikön peittämä ja sitä säätelee kansainvälinen Etelämanner-sopimus, joka rajoittaa alueen käyttötarkoitusta tutkimukseen. Sillä ei ole pysyvää alkuperäisasutusta, ainoastaan tutkija- ja huoltokohortteja.
• Australia tai Oseania — Terminologia vaihtelee: termi "Australia" viittaa usein mantereeseen, joka sisältää Australian valtion, kun taas "Oseania" kattaa laajemmin Tyynenmeren saaret (mm. Melanesia, Mikronesia, Polynesia) sekä Australian ja Uuden-Seelannin. Alueelle on tyypillistä ainutlaatuinen eläimistö (esim. pussieläimet) ja laajat kuivahkot sisäosat.

Käytännön huomioita

• Määrittelyvaihtelut: Maanosien lukumäärä ja rajat voivat vaihdella opetuksessa ja kartografisissa esityksissä. Esimerkiksi jotkut lähestymistavat yhdistävät Euroopan ja Aasian Eurasian maanosaksi.
• Kriteerit: Maanosan katsotaan yleensä olevan suuri, jatkuva maa-alue, jolla on yhteisiä maantieteellisiä tai kulttuurihistoriallisia piirteitä.
• Käyttötarkoitus: Maanosajattelua käytetään muun muassa maantieteessä, koulutuksessa, tilastoissa ja geopoliittisessa analyysissä.

Yhteenvetona: yleisin ja laajasti käytetty tapa jakaa maailma on seitsemään maanosaan (Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Eurooppa ja Australia/Oseania), mutta eri määrittelyt voivat painottaa maantieteellisiä, geologisia tai kulttuurisia näkökulmia hieman eri tavoin.

Hae kirjaimella