Esperanto

Historia

Zamenhofin lapsuus

L. L. Zamenhof loi esperanton. Hän varttui Białystokissa, kaupungissa, joka kuului Venäjän keisarikuntaan mutta on nykyään Puolassa. Białystokin asukkaat puhuivat monia kieliä. Zamenhof näki konflikteja siellä asuvien yksittäisten etnisten ryhmien välillä (venäläiset, puolalaiset, saksalaiset ja juutalaiset). Hän ajatteli, että yhteisen kielen puute aiheutti nämä ristiriidat, joten hän alkoi luoda kieltä, jota ihmiset voisivat jakaa ja käyttää kansainvälisesti. Hän ajatteli, että tämän kielen pitäisi olla erilainen kuin kansalliset kielet. Hän halusi sen olevan kulttuurisesti neutraali ja helposti opittava. Hän ajatteli, että ihmisten pitäisi oppia sitä kansallisten kielten rinnalla ja käyttää esperantoa kommunikointiin sellaisten ihmisten välillä, joiden äidinkieli on erilainen.

Ensimmäiset yritykset

Ensin Zamenhof pohti, että latinan kieli otettaisiin takaisin käyttöön. Vaikka hän oli oppinut sitä koulussa, hän tajusi, että se oli liian vaikeaa tavanomaiseen käyttöön. Hän opiskeli myös englantia ja ymmärsi, että kielissä ei tarvitse konjugoida verbejä persoonan tai luvun mukaan. Kerran hän näki kaksi venäläistä sanaa: швейцарская (vastaanotto, johdettu sanasta швейцар - vastaanotto) ja кондитерская (konditoria, johdettu sanasta кондитер - kondiittori). Nämä samanpäätteiset sanat antoivat hänelle idean. Hän päätti, että säännöllisillä etu- ja jälkitavuilla voitaisiin vähentää sanajuurten määrää, joita tarvittaisiin viestintään. Zamenhof halusi, että kantasanat olisivat neutraaleja, joten hän päätti käyttää romanikielen ja germaanisten kielten sanajuuria. Näitä kieliä opetettiin tuohon aikaan monissa kouluissa monissa paikoissa ympäri maailmaa.

Lopullisen version luominen

Zamenhof teki ensimmäisen projektinsa Lingwe uniwersala (Universal Language) vuonna 1878. Hänen isänsä, kieltenopettaja, piti kuitenkin poikansa työtä epärealistisena. Niinpä hän tuhosi alkuperäisen työn. Vuosina 1879-1885 Zamenhof opiskeli lääketiedettä Moskovassa ja Varsovassa. Näinä aikoina hän työskenteli jälleen kansainvälisen kielen parissa. Vuonna 1887 hän julkaisi ensimmäisen oppikirjansa Международный языкъ ("Kansainvälinen kieli"). Zamenhofin kirjoitusnimen Doktoro Esperanto ("Tohtori, joka toivoo") mukaan monet alkoivat kutsua kieltä esperantoksi.

Ensimmäiset muutosyritykset

Zamenhof sai paljon innostuneita kirjeitä. Kirjeissä ihmiset kirjoittivat ehdotuksiaan kielen muuttamiseksi. Hän pani kaikki ehdotukset merkille. Hän julkaisi ne La Esperantisto -lehdessä. Tässä lehdessä esperanton puhujat saivat äänestää muutoksista. He eivät hyväksyneet niitä. Lehdellä oli paljon tilaajia Venäjällä. Lopulta se kiellettiin (lopetettiin) siellä Lev Nikolajevitš Tolstoita koskevan artikkelin vuoksi. Lehden julkaiseminen lopetettiin sen jälkeen. Uusi lehti Lingvo Internacia korvasi sen.

Yhteisön edistyminen

Esperanton ensimmäisinä vuosina sitä käytettiin vain kirjallisessa muodossa, mutta vuonna 1905 järjestettiin ensimmäinen (1.) esperanton maailmankongressi Boulogne-sur-Merissä Ranskassa. Tämä oli ensimmäinen merkittävä esperanton käyttö kansainvälisessä viestinnässä. Kongressin menestyksen ansiosta se järjestetään joka vuosi (paitsi maailmansotavuosina) tähän päivään asti.

Vuonna 1912 Zamenhof luopui johtavasta asemastaan liikkeessä kahdeksannen (8.) esperanton maailmankongressin aikana Krakovassa, Puolassa. Esperanton kymmenettä (10.) maailmankongressia Pariisissa, Ranskassa, ei pidetty ensimmäisen maailmansodan alkamisen vuoksi. Tähän kongressiin ilmoittautui lähes 4000 ihmistä.

Maailmansotien ajat

Ensimmäisen maailmansodan aikana Maailman esperantoyhdistyksellä oli päätoimisto Sveitsissä, joka oli sodassa puolueeton. Hector Hodlerin vapaaehtoisryhmä auttoi Romain Rollandin tuella lähettämään kirjeitä vihollismaiden välillä Sveitsin kautta. Kaikkiaan he auttoivat 200 000 tapauksessa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen esperanton kieli sai uutta toivoa, koska ihmiset halusivat elää rauhassa. Esperanto ja sen yhteisö kasvoivat noina aikoina. Ensimmäinen maailmankongressi sodan jälkeen pidettiin Haagissa, Alankomaissa, vuonna 1920. Wienissä, Itävallassa, avattiin esperantomuseo vuonna 1929. Nykyään se on osa Itävallan kansalliskirjastoa.

Toinen maailmansota pysäytti kielen kasvun. Monet esperantistit lähetettiin taisteluun. Natsit hajottivat esperantoryhmiä, koska he pitivät kieltä osana maailmanlaajuista juutalaisten salaliittoa. Monet esperanton puhujat kuolivat keskitysleireillä. Myös Neuvostoliitto kohteli esperantisteja huonosti, kun Stalin oli niiden johtaja.

Sotien jälkeen

Toisen maailmansodan jälkeen monet ihmiset tukivat esperantoa. 80 miljoonaa ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, jossa tuettiin esperanton käyttöä Yhdistyneissä Kansakunnissa.

He järjestävät joka vuosi suuria esperantokokouksia, kuten esperanton maailmankongressin, kansainvälisen esperanton nuorisokongressin ja SAT-kongressin (Sennacieca Asocio Tutmonda - World Non-national Association).

Vuonna 1990 Pyhä istuin julkaisi asiakirjan Norme per la celebrazione della Messa in esperanto, joka salli esperanton käytön messuissa ilman erityistä lupaa. Esperanto on ainoa rakennettu kieli, joka on saanut tällaisen luvan roomalaiskatoliselta kirkolta.

Esperantolla on monia verkkosivuja, blogeja, podcasteja ja videoita. Ihmiset käyttävät esperantoa myös sosiaalisessa mediassa ja verkkokeskusteluissa sekä yksityisessä viestinnässä sähköpostin ja pikaviestien välityksellä. Useilla (erityisesti avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen) ohjelmilla on oma esperantonkielinen kieliversio. Internet-radioasema Muzaiko on lähettänyt esperantokielisiä lähetyksiä 24 tuntia vuorokaudessa vuodesta 2011 lähtien.

Ensimmäinen venäjänkielinen esperanton oppikirja vuodelta 1887.


L. L. Zamenhofin ja Alfred Michaux'n perheet [fr] ensimmäisessä esperanton maailmankongressissa, Boulogne'ssa.


Suurin osa Xantenissa (Saksa) vuonna 2006 pidetyn esperantokokouksen osallistujista.

Esperantoliikkeen tavoitteet

Zamenhof halusi luoda helpon kielen, joka lisäisi kansainvälistä ymmärrystä. Hän halusi esperantosta universaalin toisen kielen. Toisin sanoen, vaikka hän ei halunnut esperanton korvaavan kansalliskieliä, hän halusi, että suurin osa ihmisistä ympäri maailmaa puhuisi esperantoa. Monet esperantistit olivat aluksi samaa mieltä tästä tavoitteesta. Unescon yleiskokous tunnusti esperanton vuonna 1954. Sen jälkeen Maailman esperantoyhdistys on saanut viralliset suhteet Unescoon. Yhdistyneet Kansakunnat tai muut kansainväliset järjestöt eivät kuitenkaan koskaan valinneet esperantoa, eikä siitä ole tullut laajalti hyväksyttyä toista kieltä.

Jotkut esperanton puhujat pitävät esperantosta muustakin syystä kuin siksi, että sitä käytetään yleisenä toisena kielenä. He pitävät esperantolaisesta yhteisöstä ja kulttuurista. Esperantokulttuurin kehittäminen on näiden ihmisten tavoite.

Henkilöitä, jotka välittävät enemmän esperanton nykyisestä arvosta kuin sen mahdollisuuksista yleiseen käyttöön, kutsutaan joskus esperanton kielellä raŭmistojiksi. Näiden ihmisten ajatuksia voidaan yhdessä kutsua raŭmismoksi tai englanniksi "Raumismiksi". Nimet tulevat Suomessa sijaitsevan Rauman kaupungin nimestä. Kansainvälinen esperantonuorten kongressi kokoontui siellä vuonna 1980 ja teki suuren vaikutuksen. He sanoivat, että esperanton tekeminen yleiseksi toiseksi kieleksi ei ollut heidän päätavoitteensa.

Ihmisiä, joiden tavoitteet esperanton suhteen muistuttavat enemmän Zamenhofin tavoitteita, kutsutaan joskus esperantossa finvenkistojiksi. Nimi tulee sanasta fina venko, joka on esperantolainen ilmaisu ja tarkoittaa "lopullista voittoa". Se viittaa teoreettiseen tulevaisuuteen, jossa lähes kaikki maapallolla puhuvat esperantoa toisena kielenä.

Prahan manifestissa (1996) esitetään esperantoliikkeen ja sen pääjärjestön, Maailman esperantoliiton (UEA), tavallisten ihmisten ajatukset.

Saksalainen Herzberg am Harzin kaupunki käyttää lempinimeä die Esperanto-Stadt/la Esperanto-urbo ("esperantokaupunki") 12. heinäkuuta 2006 lähtien. Kaupunki myös opettaa kieltä peruskouluissa ja järjestää joitakin muita kulttuuri- ja koulutustapahtumia esperanton kielellä yhdessä puolalaisen ystävyyskaupungin Góran kanssa.

Esperanto on ainoa rakennettu kieli, jonka roomalaiskatolinen kirkko tunnustaa liturgiseksi kieleksi. He sallivat messut tällä kielellä, ja Vatikaanin radio lähettää esperantokielisiä lähetyksiä joka viikko.

Paavi Johannes Paavali II ottaa esperantolaisen messukirjan ja lehtikirjan käyttöönsä esperantolaiskatolilaisten järjestöltä.

Esperanton kulttuuri

Monet ihmiset käyttävät esperantoa kommunikoidakseen postitse, sähköpostitse, blogeissa tai keskustelupalstoilla muiden maiden esperantistien kanssa. Jotkut matkustavat muihin maihin tavatakseen ja keskustellakseen esperanton kielellä muiden esperantistien kanssa.

Kokoukset

Esperantistit kokoontuvat vuosittain. Suurin niistä on Universala Kongreso de Esperanto ("Esperanton maailmankongressi"), joka pidetään joka vuosi eri maassa. Viime vuosina siihen on osallistunut noin 2 000 ihmistä vähintään 60 maasta. Nuorille järjestetään Internacia Junulara Kongreso ("International Youth Congress of Esperanto").

Esperantokokousten aikana järjestetään paljon erilaista kulttuuritoimintaa: esperantomuusikoiden konsertteja, näytelmiä, diskoja, isäntämaan ja osallistujamaiden kulttuurin esittelyjä, luentoja, kielikursseja ja niin edelleen. Esperantokokousten pitopaikassa on myös pubi, teehuone, kirjakauppa jne., jossa on esperantoa puhuvia työntekijöitä. Toimintojen ja mahdollisuuksien määrä riippuu kokouksen koosta tai teemasta.

Kirjallisuus

On olemassa esperantokielisiä kirjoja ja lehtiä. Esperantolle on käännetty paljon kirjallisuutta muista kielistä, myös kuuluisia teoksia, kuten Raamattu (ensimmäisen kerran vuonna 1926) ja Shakespearen näytelmiä. Myös vähemmän tunnettuja teoksia on käännetty esperantolle, ja joistakin niistä ei ole englanninkielisiä käännöksiä.

Tärkeitä esperantokirjailijoita ovat mm: Trevor Steele (Australia), István Nemere (Unkari) ja Mao Zifu (Kiina). William Auld oli brittiläinen esperantonkielinen runokirjailija ja Esperanto PEN -keskuksen (International PENin esperantonkielinen osa) kunniapuheenjohtaja. Jotkut suosittelivat häntä Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Musiikki

Esperanton kielellä on eri genrejä, kuten kansanlauluja, rockmusiikkia, kabareeta, lauluja yksinlaulajille, kuorolauluja ja oopperaa. Aktiivisia esperantomuusikoita ovat esimerkiksi ruotsalainen yhteiskuntakriittinen musiikkiryhmä La Perdita Generacio, oksitanialainen laulaja JoMo, suomalainen Dolchamar-yhtye, brasilialainen Supernova-yhtye, friisiläinen Kajto tai puolalainen laulaja-lauluntekijä Georgo Handzlik. Myös eräät populaarimusiikin kirjailijat ja taiteilijat, kuten Elvis Costello ja amerikkalainen laulaja Michael Jackson, ovat levyttäneet kappaleita esperanton kielellä, säveltäneet kielen innoittamia kappaleita tai käyttäneet sitä mainosmateriaalissaan. Jotkin kappaleet Warner Bros. -yhtiön Esperanto -albumilta, joka julkaistiin - kaikki esperantonkielisinä - Espanjassa marraskuussa 1996, saavuttivat korkean aseman Espanjan levytystilastoissa; samoin vuonna 1999 Saksassa hiphop-musiikkiryhmä Freundeskreis tuli tunnetuksi esperantonkielisellä singlellään. Klassisia teoksia orkesterille ja kuorolle, joissa on esperantonkielisiä tekstejä, ovat Lou Harrisonin La Koro Sutro ja David Gainesin The First Symphony. Ranskan Toulousessa toimii Vinilkosmo, joka tuottaa esperantolaista musiikkia. Internetin tärkeimmässä esperanton laulukirjassa KantarVikissä on toukokuussa 2013 3 000 laulua, sekä alkuperäisiä että käännettyjä.

Teatteri ja elokuva

He esittävät eri kirjailijoiden, kuten Carlo Goldonin, Eugène Ionescon ja William Shakespearen, näytelmiä myös esperanton kielellä. Elokuvantekijät käyttävät joskus esperantoa elokuvien taustalla, esimerkiksi Charlie Chaplinin elokuvassa Suuri diktaattori, toimintaelokuvassa Blade: Trinity tai komediallisessa scifi-tv-sarjassa Red Dwarf. Esperantokieliset näytelmäelokuvat eivät ole kovin yleisiä, mutta on olemassa noin 15 näytelmäelokuvaa, joissa on esperantokielisiä teemoja.

Vuoden 1966 elokuva Incubus on merkittävä, koska sen dialogit ovat ainoastaan esperanton kielellä. Nykyään jotkut kääntävät eri elokuvien tekstityksiä esperantoksi. Verda Filmejo -sivusto kerää näitä tekstityksiä.

Radio ja televisio

Brasilian, Kiinan, Kuuban ja Vatikaanin radioasemat lähettävät säännöllisesti esperantokielisiä ohjelmia. Joitakin muita radio-ohjelmia ja podcasteja on saatavilla Internetissä. Muzaikon Internet-radioasema lähettää esperanton kielen ohjelmia Internetissä 24 tuntia vuorokaudessa heinäkuusta 2011 lähtien. Vuosina 2005-2006 oli myös kansainvälisen television projekti "Internacia Televido" esperantonkielellä. Esperanto TV lähettää Internetissä lähetyksiä Sydneystä, Australiasta, 5. huhtikuuta 2014 lähtien.

Internet

Internetissä on paljon esperantonkielisiä keskusteluja eri aiheista. Esperantonkielisiä verkkosivustoja, blogeja, podcasteja, videoita, televisio- ja radioasemia on paljon (ks. edellä). Google Translate tukee käännöksiä esperantosta ja esperantoon 22. helmikuuta 2012 lähtien 64. kielenä.

Esperantistien ja esperantistijärjestöjen verkkosivujen ja blogien lisäksi on myös esperantistinen Wikipedia (Vikipedio) ja muita Wikimedia-säätiön hankkeita, jotka ovat myös saaneet esperantonkielisen version tai käyttävät esperantoa (Wikibooks, Wikisource, Wikinews, WikimediaCommons ja Wikidata). Ihmiset voivat myös käyttää esperantonkielistä versiota sosiaalisista verkostoista, esimerkiksi Facebookista, Diasporasta ja muista verkkosivustoista.

Useista tietokoneohjelmista on myös esperanton kielinen versio, kuten verkkoselain Firefoxista ja toimistopaketti LibreOfficesta (toimistokäyttöön tarkoitettu ohjelmasarja).

Osallistujat Prahan linnaan suuntautuneella matkalla kansainvälisen esperanton nuorisokongressin aikana vuonna 2009.


Toista mediaa Videoklippi i.d.c:n esperantolaiselle laululle La fina venk'.


Svitavyn (Tšekin tasavalta) opiskelijateatteri DOMA esitti vuonna 2012 Karel Čapekin näytelmän R.U.R. esperanton kielellä.


Wikipedian pääsivu esperanton kielellä vuonna 2012.

Kieli

Esperantossa käytetään kielioppia ja sanoja monista luonnollisista kielistä, kuten latinasta, venäjästä ja ranskasta. Esperanton morfeemeja (sanan pienimmät osat, joilla voi olla merkitys) ei voi muuttaa, ja ihmiset voivat yhdistää niitä moniksi eri sanoiksi. Kielellä on yhteisiä piirteitä eristävien kielten kanssa (niissä käytetään sanajärjestystä lauseen merkityksen muuttamiseen), kuten kiinan kieli, kun taas esperanton sanojen sisäinen rakenne on yhteisiä piirteitä agglutinoivien kielten kanssa (niissä käytetään affikseja sanan merkityksen muuttamiseen), kuten turkin, swahilin ja japanin kieli.

Aakkoset

Esperanton aakkoset perustuvat latinalaiseen kirjaimistoon. Siinä on kuusi kirjainta, joissa on diakriittiset merkit: ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ (circumflexillä) ja ŭ (brevellä). Aakkosissa ei ole kirjaimia q, w, x tai y.

28-kirjaimiset aakkoset ovat:

Esperanton aakkoset

Numero

1

2

3

4

5

6

8

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

Iso kirjain

A

B

C

Ĉ

D

E

F

G

Ĝ

H

Ĥ

I

J

Ĵ

K

L

M

N

O

P

R

S

Ŝ

T

U

Ŭ

V

Z

Pieni kirje

a

b

c

ĉ

d

e

f

g

ĝ

h

ĥ

i

j

ĵ

k

l

m

n

o

p

r

s

ŝ

t

u

ŭ

v

z

IPA-foneemi

a

b

t͡s

t͡ʃ

d

e

f

ɡ

d͡ʒ

h

x

i

j=i̯

ʒ

k

l

m

n

o

p

r

s

ʃ

t

u

w=u̯

v

z

• A on kuin a isässä
• B on kuin b sanassa boy
• C on kuin zz pizzassa
• Ĉ on kuin ch tuolissa
• D on kuin d sanassa dog
• E on kuin e sanassa egg
• F on kuin f kukassa
• G on kuin g sanassa go
• Ĝ on kuin j hillossa
• H on kuin h hunajassa
• Ĥ on kuin ch skotlantilaisessa lochissa.
• I on kuin i siinä
• J on kuin y sanassa yes
• Ĵ on kuin s mitassa
• K on kuin k sanassa king
• L on kuin l sanassa look
• M on kuin m sanassa man
• N on kuin n sanassa no
• O on kuin o avoimessa
• P on kuin p piirakassa
• R on kuin r:ssä tie, mutta se on rullattu (trillattu, kuten espanjassa, italiassa, arabiassa ja venäjällä).
• S on kuin s yksinkertaisessa
• Ŝ on kuin sh lampaissa
• T on kuin t puussa
• U on kuin u härkä
• Ŭ on kuin w sanassa well
• V on kuin v luolassa
• Z on kuin s hänen.

Kirjoittaminen diakriittiset merkit

Vaikka maailmassa käytetäänkin Unicodea, diakriittiset kirjaimet (jotka löytyvät Unicode-standardin "Latin-Extended A" -osiosta) voivat aiheuttaa ongelmia tulostuksessa ja tietojenkäsittelyssä, koska niitä ei löydy käyttämistämme näppäimistöistä.

Tähän ongelmaan on olemassa kaksi ratkaisua, joissa molemmissa käytetään digrafioita diakriittisten kirjainten tilalla. Zamenhof, esperanton keksijä, kehitti "h-järjestelmän", jossa ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ korvataan vastaavasti ch-, gh-, hh-, jh-, sh- ja u-kirjaimilla. Uudempaa "x-järjestelmää" on myös käytetty, jossa ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ korvataan vastaavasti cx, gx, hx, jx, sx ja ux.

On olemassa tietokonenäppäimistöjä, jotka tukevat esperanton aakkosia, esimerkiksi Amiketo Microsoft Windowsille, Mac OS X:lle ja Linuxille, Esperanta Klavaro Windows Phonelle ja Gboard & AnySoftKeyboard Androidille.

Esimerkkejä sanoista

• romaanisista kielistä

• latinasta: abio (kuusi), sed (mutta), okulo (silmä), akvo (vesi).
• ranskasta: dimanĉo (sunnuntai), frapi (koputtaa), ĉevalo (hevonen).
• italiasta: ĉielo (taivas), fari (tehdä), voĉo (ääni)
• useammasta romanikielestä: facila (helppo, yksinkertainen), fero (rauta), tra (läpi), verda (vihreä).

• germaanisista kielistä

• saksasta: baldaŭ (lyhyessä ajassa), bedaŭri (katua), jaro (vuosi), nur (vain)
• englannista: birdo (lintu), ŝarko (hai), jes (kyllä)
• useammista germaanisista kielistä: fiŝo (kala), fremda (vieras), ofta (usein).

• slaavilaisista kielistä

• puolasta: ĉu (sana kyllä/ei-kysymyksiä varten).
• venäjän kielestä: barakti (taistella), vosto (häntä)
• tšekistä: ne (ei, ei), roboto (robotti), ĉerpi (pumpata)
• useammasta slaavilaisesta kielestä: krom (paitsi), celo (viimeistely, maali, tavoite)

• muista indoeurooppalaisista kielistä

• kreikasta: hepato (maksa), kaj (ja), biologio (biologia), politiko (politiikka).
• liettuan kielestä: du (kaksi), tuj (kerralla)
• sanskritista: budho (buddha), nirvano (Nirvana), pado (polku, tie).

• suomalais-ugrilaisten kielten

• suomeksi: saŭno (sauna)
• unkarista: ĉardaŝo (Csárdás - Unkarin kansallistanssi), ĉuro (semen).

• seemiläisistä kielistä

• hepreasta: kabalo (kabbala)
• arabian kielestä: aŭ (or)

• muista kielistä

• japanista: cunamo (tsunami), zeno (zen)
• kiinasta: tofuo (tofu), teo (tee)
• hawaijin kielestä: vikio (wiki)

Esperanton aakkosten painetut ja käsinkirjoitetut kirjaimet.


Ihmiset sanovat usein, että esperanto on kielipalapeli.

Kielioppi

Esperanton kielioppi (kielen säännöt) on tarkoitettu yksinkertaiseksi. Esperanton kielioppisäännöt eivät koskaan muutu, ja niitä voidaan soveltaa aina samalla tavalla.

Artikkelit

Esperantossa on vain määräinen artikkeli la (sama asia kuin "the" englannissa) eikä epämääräistä artikkelia (sama asia kuin "a" tai "an" englannissa). He käyttävät määräistä artikkelia, kun he puhuvat asioista, joista he ovat jo kertoneet jotain.

Substantiivit ja adjektiivit

	Nominatiivi	Akkusatiivi
Yksilö	-o	-on
Monikko	-oj	-ojn

Substantiivit päättyvät -oon. Esimerkiksi patro tarkoittaa isää. Jos haluat tehdä substantiivista monikon, lisää -j. Esimerkiksi: patroj tarkoittaa isiä.

	Nominatiivi	Akkusatiivi
Yksilö	-a	-an
Monikko	-aj	-ajn

Adjektiivit päättyvät -a:han, adverbit -e:hen, esimerkiksi granda tarkoittaa suurta, bona tarkoittaa hyvää, bone tarkoittaa hyvin.

-n-pääte on suoran objektin merkki (akkusatiivitapa) substantiiveissa ja adjektiiveissa. Esim:

• Mi vidas vin. - Minä näen sinut.
• Li amas ŝin. - Hän rakastaa häntä.
• Ili havas belan domon. - Heillä on mukava talo.

Adjektiiveissa ja adverbeissä vertailu tehdään sanoilla pli (enemmän) ja plej (eniten). Esim:

• pli granda - isompi
• plej granda - suurin
• pli rapide - nopeammin
• plej rapide - nopein

Pronominit

		Yksilö	Monikko
Ensimmäinen henkilö		mi (I)	ni (me)
Toinen henkilö		ci (sinä yksikössä)	vi (sinä yksikössä tai monikossa)
Kolmannen persoonan	Maskuliininen	li (hän)	ili (he)
	Naisellinen	ŝi (hän)
	Kastroi	ĝi (it)
Epävarma		oni ("yksi")
Refleksiivinen		si (itse)

• Henkilöpronominit ovat: mi - minä, ci - sinä yksikössä, li - hän, ŝi - hän, ĝi - se, ni - me, vi - te yksikössä tai monikossa, ili - he, oni - yksi/he, si (itse). Pronominia oni käytetään epävarmasta subjektista (kuten saksassa mies). Pronomini ci tarkoittaa sinä, mutta ihmiset eivät käytä sitä paljon. Sen sijaan he käyttävät vi:tä lähes yksinomaan yksikössä sinä tai monikossa te kaikki.
• Possessiivipronominit muodostetaan lisäämällä persoonapronominiin pääte -a: mia - minun, cia - sinun yksikössä, lia - hänen, ŝia - hänen, ĝia - sen, nia - meidän, via - teidän monikossa, ilia - heidän. Ihmiset käyttävät omistuspronomineja kuten adjektiiveja.
• Akkusatiivia (päätettä -n) käytetään myös pronomineissa: min - minä, cin - sinä, lin - hän, ŝin - hän, ĝin - se, nin - me, vin - te tai te kaikki, ilin - ne. Kuten ci:n kohdalla on todettu, cin on hyvin harvoin käytössä nykyaikaisessa esperanton puhekielessä.

Jos haluat siis sanoa, kuinka vanha joku on esperanton kielellä, sano vain:

• Lia aĝo estas dudek = Hän on kaksikymmentä (20) vuotta vanha. (sanasta sanaan: Hänen ikänsä on kaksikymmentä (20). )

Verbit

	Indikatiivinen mieliala	Aktiivinen partisiippi	Passiivin partitiivi	Infinitiivi	Jussive mood	Ehdollinen mieliala
Mennyt aika	-on	-int-	-it-	-i	-u	-me
Nykyhetki	-as	-ant-	-at-
Tuleva aikamuoto	-os	-ont-	-ot-

Verbien pääte on -as, kun ne ovat preesensissä. Englannissa käytetään I am, you are, he is. Mutta esperantossa on vain yksi sana sanoille am, are, is - estas. Samoin kuras voi tarkoittaa juosta tai juoksee. Infinitiivit päättyvät -i:hen. Esimerkiksi esti tarkoittaa olla, povi tarkoittaa voida. On helppo tehdä menneen aikamuodon - lisää aina -is-pääte. Tulevaisuuden aikamuotoa varten lisätään -os. Esimerkiksi:

• kuri - juosta
• mi kuras - Minä juoksen
• vi kuras - sinä juokset
• li kuris - hän juoksi
• ĝi kuros - se juoksee.

Monista sanoista voidaan tehdä vastakkaisia lisäämällä niiden alkuun mal.

• bona = hyvä. malbona = huono.
• bone = hyvin, malbone = huonosti.
• granda = iso, malgranda = pieni
• peza = raskas, malpeza = kevyt.

Esimerkkejä lauseista, jotka osoittavat säännöt:

• Mi povas kuri rapide. = Osaan juosta nopeasti.
• Vi ne povas kuri rapide. = Et voi juosta nopeasti.
• Mi estas knabo. = Olen poika.
• Mi estas malbona Esperantisto. = Olen huono esperantisti.

Kyllä/Ei-kysymykset

Jos haluat tehdä kyllä tai ei -kysymyksen, lisää Ĉu alkuun. Esimerkiksi:

• Ĉu vi parolas Esperanton? = Puhutko esperantoa?
• Jes, mi parolas Esperanton tre bone. = Kyllä, puhun esperantoa hyvin.
• Ne, mi estas komencanto. = Ei, olen aloittelija.

Toisin kuin englannissa, he voivat vastata kyllä/ei-kysymykseen vain jes (kyllä) tai ne (ei).

Numerot

Numerot ovat:

0	nul
1	unu
2	du
3	tri
4	kvar
5	kvin
6	ses
7	sep
8	ok
9	naŭ
10	dek
100	senttiä
1000	mil

Luvut, kuten kaksikymmentäyksi (21), muodostetaan yhdistämällä ne suuruusluokittain. Esimerkiksi: dek tri tarkoittaa kolmetoista (13), dudek tri tarkoittaa kaksikymmentäkolmea (23), sescent okdek tri tarkoittaa kuusisataa kahdeksankymmentäkolmea (683), mil naŭcent okdek tri tarkoittaa (yksi) tuhat yhdeksänsataa kahdeksankymmentäkolmea (1983).

Etuliitteet ja suffiksit

Esperantossa on yli 20 erikoissanaa, jotka voivat muuttaa toisen sanan merkitystä. Ihmiset asettavat ne sanan juuren eteen tai jälkeen.

Näistä sanoista voi muodostua hyvin pitkiä sanoja, kuten malmultekosta (halpa), vendredviandmanĝmalpermeso (kielto syödä lihaa perjantaina).

Etuliitteet

Etuliitteet lisätään ennen sanan juurta.

• bo- - tarkoittaa "appiukko". Patro tarkoittaa isää, ja bopatro tarkoittaa appiukkoa.
• dis- - tarkoittaa "kaikkiin tai moneen suuntaan". Iri tarkoittaa mennä, ja disiri tarkoittaa mennä eri suuntiin.
• ek- - tarkoittaa jonkin asian alkua. Kuri tarkoittaa juoksua, ja ekkuri tarkoittaa juoksun aloittamista.
• eks- - tekee sanasta "entinen". Amiko tarkoittaa ystävää, ja eksamiko tarkoittaa entistä ystävää.
• fi- - huonontaa sanaa. Knabo tarkoittaa poikaa, ja fiknabo tarkoittaa pahaa poikaa; odoro tarkoittaa hajua, ja fiodoro tarkoittaa pahaa hajua.
• ge- - muuttaa sanan merkityksen muotoon "molemmat sukupuolet". Frato tarkoittaa veljeä, ja gefratoj tarkoittaa veljeä (veljiä) ja sisarta (sisaria).
• mal- - tekee sanasta vastakkaisen. Bona tarkoittaa hyvää ja malbona pahaa.
• mis- - tarkoittaa "väärin". Kompreni tarkoittaa ymmärtää, ja miskompreni tarkoittaa ymmärtää väärin.
• pra- - tarkoittaa "esihistoriallista", "hyvin vanhaa" tai "alkukantaista". Homo tarkoittaa ihmistä, ja prahomo tarkoittaa esihistoriallista ihmistä.
• re- - tarkoittaa uudelleen. Vidi tarkoittaa nähdä, ja revidi tarkoittaa nähdä uudelleen.

Suffiksit

Suffiksit lisätään sanan juuren jälkeen, mutta ennen päätettä.

• -aĉ- - tekee sanasta rumemman. Domo tarkoittaa taloa, domaĉo tarkoittaa rumaa taloa.
• -ad- - tarkoittaa jonkin asian jatkuvaa tekemistä. Fari tarkoittaa tekemistä, ja Faradi tarkoittaa jatkuvaa tekemistä.
• -aĵ- - tarkoittaa jotakin. Bela tarkoittaa kaunista, ja belaĵo tarkoittaa kaunista asiaa; trinki tarkoittaa juoda, ja trinkaĵo tarkoittaa juomaa ("jotain juomista varten").
• -an- - tarkoittaa jonkin asian jäsentä. Klubo tarkoittaa klubia, ja klubano tarkoittaa klubin jäsentä.
• -ar- - tarkoittaa monia samanlaisia asioita. Arbo tarkoittaa puuta, ja arbaro tarkoittaa metsää.
• -ĉj- - tekee miespuoliset diminutiivit. Patro tarkoittaa isää, ja paĉjo tarkoittaa isää.
• -ebl-- tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta. Manĝi tarkoittaa syödä, ja manĝebla tarkoittaa syötävää.
• -ec- - tarkoittaa laatua. Granda tarkoittaa suurta, ja grandeco tarkoittaa kokoa.
• -eg- - tekee sanasta suuremman. Domo tarkoittaa taloa, ja domego tarkoittaa suurta taloa.
• -ej- - tarkoittaa paikkaa. Lerni tarkoittaa oppimista, ja lernejo tarkoittaa koulua ("oppimispaikka").
• -em- - tarkoittaa tendenssiä. Mensogi tarkoittaa valehdella, ja mensogema tarkoittaa taipumusta valehdella.
• -end- - tarkoittaa jotakin, joka on tehtävä. Pagi tarkoittaa maksaa, ja pagenda tarkoittaa jotain, joka on maksettava.
• -er- - tarkoittaa vähän isompaa ryhmää. Neĝo' tarkoittaa lunta, ja neĝero tarkoittaa lumihiutaletta.
• -estr- - tarkoittaa päällikköä. Urbo tarkoittaa kaupunkia, ja urbestro tarkoittaa pormestaria ("kaupungin päällikkö").
• -et- - pienentää sanaa. Domo tarkoittaa taloa, ja dometo tarkoittaa pientä taloa.
• -id- - tarkoittaa lapsen. Kato tarkoittaa kissaa, ja katido tarkoittaa kissanpentua.
• -il- - tarkoittaa instrumenttia. Ŝlosi mens lukita, ja ŝlosilo tarkoittaa avainta (lukitusväline).
• -ind- - tarkoittaa arvokkuutta. Ami tarkoittaa rakastamista, ja aminda tarkoittaa jotakin, joka on rakastamisen arvoista.
• -in- - muuttaa sanan sukupuolen naiseksi. Patro tarkoittaa isää, ja patrino tarkoittaa äitiä.
• -ing- - tarkoittaa haltijaa. Kandelo tarkoittaa kynttilää, ja kandelingo tarkoittaa kynttilänjalkaa ("kynttilänpidin").
• -ism- - tarkoittaa ideologiaa tai liikettä. Nacio tarkoittaa kansakuntaa, naciismo tarkoittaa nationalismia.
• -ist- - tarkoittaa jotakuta, joka tekee jotakin (kenties työtä). Baki tarkoittaa leipomista ja bakisto tarkoittaa leipuria; scienco tarkoittaa tiedettä ja sciencisto tarkoittaa tiedemiestä. Esperantisto tarkoittaa esperanton puhujaa.
• -nj- - tekee naispuolisten diminutiiveja. Patrino tarkoittaa äitiä, ja panjo tarkoittaa äitiä.
• -obl- - tarkoittaa kertaa. Tri tarkoittaa kolmea, ja trioble tarkoittaa kolme kertaa. Se tekee myös monikertoja. Kvin tarkoittaa viittä, ja kvinoblo tarkoittaa viiden moninkertaista.
• -on- - tekee murtolukuja. Kvar tarkoittaa neljää (4), ja kvarono tarkoittaa neljäsosaa (neljäsosa jostakin).
• -uj- - tarkoittaa yleensä astiaa. Salo tarkoittaa suolaa, ja salujo tarkoittaa suolasirotinta ("suola-astia").
• -ul- - tarkoittaa jonkinlaista henkilöä. Juna tarkoittaa nuorta, ja junulo tarkoittaa nuorta henkilöä.
• -um- on suffiksi tapauksiin, joissa ei voida tehdä sanaa muista olemassa olevista suffikseista, prefikseistä tai juurista.

Esperanto-akatemian jäsenen Bertilo Wennergrenin kirjan Detala Gramatiko de Esperanto ("Esperanton yksityiskohtainen kielioppi") kansi.


Esperantossa on säännölliset päätteet näille kieliopillisille aikamuodoille: -is - mennyt aika -as - preesens -os - tuleva aikamuoto

Kritiikki

Osa esperantoa kohtaan esitetystä kritiikistä on yleistä mitä tahansa kansainvälisen kielen rakennushanketta kohtaan: uudella kielellä ei ole juurikaan mahdollisuuksia korvata nykyisiä kansainvälisiä kieliä, kuten englantia, ranskaa ja muita.

Esperantolle ominainen kritiikki kohdistuu kielen eri osiin (esperanton erityiset kirjaimet, -n-pääte, kielen äänne ja niin edelleen).

Jotkut ^[who?]sanovat, että diakriittisten kirjainten (kirjaimet ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ) käyttö tekee kielestä vähemmän neutraalin kuin se olisi pelkkiä latinalaisen aakkoston peruskirjaimia käyttämällä. Mikään muu kieli ei käytä kirjaimia ĉ, ĥ ja ĵ. Kirjain ĥ on esperanton vähiten käytetty kirjain, eikä ĵ:ääkään käytetä usein, mikä saa ihmiset kyseenalaistamaan niiden tarpeellisuuden.

Esperanton^{[ näätäpuheiden} kriitikot ^d]sanovat myös, että adjektiivin ja substantiivin sama pääte (kuten "bona lingvo", "bonaj lingvoj", "bonajn lingvojn") on tarpeeton. Esimerkiksi englannin kielessä ei ole vaatimusta, että adjektiivin ja substantiivin on oltava aikamuodoltaan samanlaisia, eikä siinä ole akkusatiivitapausten indikaattoria.

He arvostelevat myös sitä, että suurin osa esperanton sanoista on peräisin indoeurooppalaisista kielistä, mikä tekee kielestä vähemmän neutraalin.

Yksi yleinen kritiikki sekä esperantoa puhumattomien että esperantoa puhuvien taholta on se, että esperantossa on kielellistä seksismiä. Jotkut sanat viittaavat oletusarvoisesti miehiin, ja feminiiniset vastineet on muodostettava lisäämällä -in--suffiksi maskuliiniseen juureen. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi sanat patro (isä) ja patrino (äiti), filo (poika) ja filino (tytär), onklo (setä) ja onklino (täti) ja niin edelleen. Suurimmalla osalla kaikista esperanton sanoista ei ole erityistä merkitystä sukupuolen perusteella. Jotkut ovat ehdottaneet -iĉ--suffiksia, jolla on miespuolinen merkitys, jotta perussanan merkitys olisi neutraali. Esperanton puhujat eivät kuitenkaan laajalti hyväksy tätä ehdotusta.

Esperanton joidenkin osien kritiikki johti erilaisten uusien konstruoitujen kielten, kuten Idon, Novialin, Interlinguan ja Lojbanin, luomiseen. Yhdelläkään näistä rakennetuista kielistä ei kuitenkaan ole yhtä paljon puhujia kuin esperantolla.

Esimerkki tekstistä

Normaali näyte: Ĉiuj homoj estas denaske liberaj kaj egalaj laŭ digno kaj rajtoj. Ili posedas racion kaj konsciencon, kaj devus konduti unu la alian en spirito de frateco.

Versio h-järjestelmässä: Chiuj homoj estas denaske liberaj kaj egalaj lau digno kaj rajtoj. Ili posedas racion kaj konsciencon, kaj devus konduti unu la alian en spirito de frateco.

Versio x-järjestelmässä: Cxiuj homoj estas denaske liberaj kaj egalaj laux digno kaj rajtoj. Ili posedas racion kaj konsciencon, kaj devus konduti unu la alian en spirito de frateco.

Yksinkertainen englanninkielinen käännös: Kaikki ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan. He ovat järkeviä ja moraalisia, ja heidän tulisi toimia ystävällisesti toisiaan kohtaan.

Isä meidän -rukous

Esperanto			Englanti
Normaali	H-järjestelmä	X-järjestelmä
Patro nia, kiu estas en la ĉielo,	Patro nia, kiu estas en la chielo,	Patro nia, kiu estas en la cxielo,	Isä meidän, joka olet taivaissa,
Cia nomo estu sanktigita.	Cia nomo estu sanktigita.	Cia nomo estu sanktigita.	Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Venu Cia regno,	Venu Cia regno,	Venu Cia regno,	Tulkoon sinun valtakuntasi,
plenumiĝu Cia volo,	plenumighu Cia volo,	plenumigxu Cia volo,	Tapahtukoon sinun tahtosi,
kiel en la ĉielo, tiel ankaŭ sur la tero.	kiel en la chielo, tiel ankau sur la tero.	kiel en la cxielo, tiel ankaux sur la tero.	maan päällä, niin kuin se on taivaassa.
Nian panon ĉiutagan donu al ni hodiaŭ.	Nian panon chiutagan donu al ni hodiau.	Nian panon cxiutagan donu al ni hodiaux.	Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
Kaj pardonu al ni niajn ŝuldojn,	Kaj pardonu al ni niajn shuldojn,	Kaj pardonu al ni niajn sxuldojn,	Ja anna meille meidän rikkomuksemme anteeksi,
kiel ankaŭ ni pardonas al niaj ŝuldantoj.	kiel ankau ni pardonas al niaj shuldantoj.	kiel ankaux ni pardonas al niaj sxuldantoj.	niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka meitä vastaan rikkovat.
Kaj ne konduku nin en tenton,	Kaj ne konduku nin en tenton,	Kaj ne konduku nin en tenton,	Äläkä saata meitä kiusaukseen,
sed liberigu nin de la malbono.	sed liberigu nin de la malbono.	sed liberigu nin de la malbono.	mutta pelasta meidät pahasta.

Sanan "esperanto" metaforinen käyttö.

Ihmiset käyttävät joskus sanaa "esperanto" metaforisesti (ei sen kirjaimellisessa merkityksessä). He käyttävät sitä sanoakseen, että jokin asia pyrkii olemaan kansainvälinen tai neutraali tai että siinä käytetään laajaa ajatusten sekoitusta. He sanovat, että ohjelmointikieli Java on "riippumaton tietyistä tietokonejärjestelmistä [esim. Windows, Android], kuten esperanto on riippumaton ... kansakunnista". Vastaavasti he kutsuvat Noto-fonttia "fonttien Esperantoksi", koska se pyrkii toimimaan hyvin kaikkien kulttuurien kirjoituksissa.