Sudurpashchimin kehitysalue (Nepal) — länsirajan hallinto & Dipayal Silgadhi
Tutustu Sudurpashchimin kehitysalueeseen (Nepal): Dipayal Silgadhi, länsirajan hallinto, kulttuuri ja kehityshankkeet.
Kaukolännen kehitysalue (Nepali:सुदुर पश्चिमाञ्चल विकास क्षेत्र - Sudur Pashchimānchal Bikās Kshetra) on yksi Nepalin viidestä kehitysalueesta. Se sijaitsee maan länsipäässä, ja sen päämaja on Dipayal Silgadhi.
Sijainti ja hallinto
Kaukolänsi kattaa Nepalin länsiosan. Alue rajautuu Intiaan etelässä ja lännessä, ja pohjoisessa nousevat Himalajan vuoret. Historiallisesti se muodostui kahdesta vyöhykkeestä (Seti ja Mahakali) ja yhdeksästä läänistä (esimerkiksi Kanchanpur, Kailali, Doti, Dadeldhura, Achham, Baitadi, Darchula, Bajhang ja Bajura). Vuoden 2015 perustuslain muutoksissa Nepalin hallintojärjestelmä uudistettiin ja kehitysalueiden rooli on vähentynyt; nykyisin alueen maantieteellisenä vastineena toimii Sudurpashchim-provinssi (Province No. 7).
Luonto ja ilmasto
Alueen maisemat vaihtelevat Terain alangoista aina korkeisiin vuoristoihin. Etelässä on trooppista ja subtrooppista aluetta, kun taas pohjoisosissa ilmasto on vuoristoisempi ja viileämpi. Khaptad on yksi merkittävistä suojelualueista alueella: Khaptadin kansallispuisto tunnetaan monipuolisesta kasvillisuudesta ja perinteisestä uskonnollisesta merkityksestään.
Väestö, kielet ja kulttuuri
Kaukolännessä asuu monia etnisiä ryhmiä. Suurimpia ryhmiä ovat paikalliset himalajaiset yhteisöt ja Khas-peräiset ryhmät (kuten Chhetrit ja brahmaanit), mutta myös Tharu- ja muut etniset yhteisöt ovat edustettuina etenkin Terain alueella. Kielinä käytetään nepalia sekä useita paikallisia murteita, kuten doteli, achhami ja bajhangi. Kulttuurissa näkyy vahva paikallinen perinne, uskonnolliset juhlat ja yhteisöllinen elämä.
Talous ja kehityshaasteet
- Pääelinkeino on maatalous; monet elävät pienviljelystä ja karjataloudesta.
- Remiitanssit (työmaahanmuuttajien lähettämät rahat) ovat merkittävä tulonlähde monille perheille.
- Infrastruktuuri on monin paikoin kehittymätön: teitä, terveydenhuoltoa ja koulutuspalveluja pyritään parantamaan, mutta haasteita riittää etenkin syrjäisillä seuduilla.
Liikenneyhteydet ja palvelut
Alueella on sekä maantie- että pienempiä paikallislentokenttiä, mutta vuoristoiset alueet ovat usein vaikeammin saavutettavissa. Suurimmat kaupunkikeskukset toimivat palvelu- ja markkinapaikkoina lähiympäristön väestölle.
Dipayal Silgadhi
Dipayal Silgadhi on historiallisesti toiminut alueen hallinnollisena keskuksena. Se sijaitsee Doti-alueella ja on tärkeä hallinto-, kaupankäynti- ja palvelukeskus laajemmalle länsialueelle. Kaupungissa on paikallisia virastoja, markkinoita ja peruspalveluja, minkä vuoksi se on monille asukkaille alueellinen keskus.
Nykytilanne ja kehitys
Vaikka kehitysalueiden hallinnollinen merkitys on vähentynyt, mukana on edelleen alueellista kehitystyötä ja hankkeita, jotka pyrkivät parantamaan elinoloja, liikenneyhteyksiä ja palveluita. Alueen vahvuuksia ovat rikas kulttuuri, monimuotoinen luonto ja voimakas yhteisöllisyys, mutta haasteina ovat köyhyys, maantieteellinen syrjäisyys ja rajallinen infrastruktuuri.
Lisätietoja alueen ajankohtaisesta hallinnollisesta tilanteesta ja kehityshankkeista saa paikallisista hallintolähteistä ja Nepalin valtion virallisista julkaisuista.
Maantiede
Kaukolännen kehitysalueen itäpuolella on Keskilännen kehitysalue, etelässä Uttar Pradesh (Intia), lännessä Uttarakhand (Intia) ja pohjoisessa Tiibetin autonominen alue (Kiinan kansantasavalta).
Se on Nepalin pienin kehitysalue, jonka pinta-ala on 19 539 km2 (7 544 sq mi) ja jossa asuu myös vähiten asukkaita, 2 552 517 ihmistä; sen väestötiheys on toiseksi alhaisin kaikista alueista, 130,6 henkilöä/km2 .
Alueen korkein vuori on 7 132 metriä korkea Api Peak, joka sijaitsee Darchulan alueella. Toinen korkea vuori on Saipal, joka on 7 031 metriä korkea ja sijaitsee Bajhangin piirikunnassa.
Kaukolännen kehitysalueen tärkeimmät joet ovat Seti- ja Mahakali-joki (Intiassa Sharda-joki); molemmat joet ovat Karnali-joen sivujokia.
Kaupungit
Alueen tärkein kaupunki on Mahendranagar, maan kahdeksanneksi suurin kaupunki, noin 5 kilometrin päässä Intian rajalta.
Muita tämän alueen kaupunkeja ovat Dipayal Silgadhi, Dhangadhi, Baitadi (Khalanga, Baitadi) jne.
Hallinnolliset osa-alueet
Alueella on 2 vyöhykettä, joissa on yhteensä 9 piiriä:
| Väestö | Pinta-ala ( | Asukastiheys | Piirit | ||
| Numero | Nimet | ||||
| Mahakali | 977,514 | 6,989 | 139.9 | 4 | Baitadi, Dadeldhura, Darchula, Kanchanpur. |
| Seti | 1,575,003 | 12,550 | 125.5 | 5 | Achham, Bajhang, Bajura, Bajura, Doti, Kailali. |
| Yhteensä | 2,552,517 | 19,539 | 130.6 | 9 | |
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Kaukolännen kehitysalue?
V: Kaukolännen kehitysalue on yksi Nepalin viidestä kehitysalueesta, joka sijaitsee maan länsipäässä.
K: Mitä aluekieltä puhutaan Kaukolännen kehitysalueella?
V: Kaukolännen kehitysalueella puhuttu alueellinen kieli on nepali.
K: Mikä on Kaukolännen kehitysalueen pääkaupunki?
V: Kaukolännen kehitysalueen päämaja on Dipayal Silgadhi.
K: Miten Kaukolännen kehitysalue vertautuu Nepalin neljään muuhun kehitysalueeseen?
V: Kaukolännen kehitysalue on yksi Nepalin viidestä kehitysalueesta.
K: Mikä on Kaukolännen kehitysalueen merkitys?
V: Kaukolännen kehitysalue on tärkeä Nepalin läntisen alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta.
K: Mikä on Kaukolännen kehitysalueen tärkein taloudellinen toiminta?
V: Kaukolännen kehitysalue on tunnettu maataloudesta ja karjankasvatuksesta.
Kysymys: Mitä haasteita Kaukolännen kehitysalueella on?
V: Kaukolännen kehitysalueen haasteisiin kuuluvat infrastruktuurin puute, poliittinen epävakaus ja köyhyys.
Etsiä