Nepalin keskilännen kehitysalue – määritelmä, sijainti ja hallinto

Tutustu Nepalin Keskilännen kehitysalueeseen: määritelmä, sijainti (Birendranagar, Surkhet) ja hallinto — selkeä ja ajantasainen opas alueen historiaan, hallintoon ja geografiaan.

Keskilännen kehitysalue (Nepali:मध्य पश्चिमाञ्चल विकास क्षेत्र - Madhya Pashchimānchal Bikās Kshetra) on yksi Nepalin viidestä kehitysalueesta. Se sijaitsee maan länsi-keskiosassa, ja sen päämaja on Birendranagarissa, Surkhetissa.

Määritelmä ja merkitys

Keskilännen kehitysalue oli yksi Nepalin historiallisista suuralueista, jotka olivat käytössä maan hallinnollisessa organisaatiossa ennen vuoden 2015 perustuslaillista uudistusta. Kehitysalueiden tarkoituksena oli koordinoida alueellista kehitystyötä, infrastruktuurihankkeita ja hallinnollista palvelujen järjestämistä laajemmalla alueella kuin yksittäiset piirikunnat.

Sijainti ja maantiede

Alue ulottui Nepalin länsi-keskiosasta pohjoisen vuoristoalueilta etelän Terai-tasangoille. Maasto vaihteli korkeista Himalajan vuoristoalueista keskisiin vuoristoihin ja alavimpiin subtrooppisiin tasankoihin. Tärkeitä jokia alueella ovat muun muassa Karnali ja Bheri sekä niiden sivujoet. Alueella on myös suojelualueita ja kansallispuistoja, joista tunnetuin on esimerkiksi Bardian (Bardia) kansallispuisto Terain alueella.

Hallinto ja paikalliset keskukset

Keskilännen kehitysalueen hallinnollinen pääkampus oli Birendranagar, Surkhetin piirissä. Alueeseen kuului useita vyöhykkeitä ja piirikuntia, ja sen tärkeimpiä kaupunkeja olivat muun muassa Birendranagar ja Nepalgunj. Hallinnollisesti kehitysalueet toimivat välietappina keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä koordinoiden kehitysohjelmia ja suuria hankkeita.

Väestö ja kulttuuri

Alueella asuu monia etnisiä ryhmiä ja kieliyhteisöjä. Terai-alueilla elää muun muassa Tharu-yhteisöjä, kun taas vuoristoalueilla on kymmeniä ryhmiä kuten Khas, Magar ja muita paikallisia väestöryhmiä. Kulttuurinen monimuotoisuus näkyy sekä kielissä että perinteissä ja uskomuksissa.

Talous ja elinkeinot

• Agricola: Suurin osa väestöstä on riippuvainen maataloudesta. Tärkeitä viljelykasveja ovat riisi, vehnä ja maissi alueen korkeuseroista riippuen.
• Metsätalous ja luonnonvarat: Alueella on metsätalous- ja biotalousresursseja sekä potentiaalia vesivoimatuotantoon joissakin vuoristo-osissa.
• Palautteet ja muuttoliike: Monet alueen asukkaista työskentelevät ulkomailla tai muuttavat kaupunkeihin tulonhankinnan vuoksi; siirtotyöläisten rahalähetykset ovat merkittävä tulonlähde.

Liikenne ja infrastruktuuri

Infrastruktuuri on alueittain vaihteleva: Terai-tasangolla on parempia teitä ja lentopaikkoja (esimerkiksi Nepalgunj), kun taas vuoristoalueilla tiet voivat olla huonokuntoisia ja vaikeakulkuisia erityisesti sadekaudella. Kehitysinvestoinnit ovat pyrkineet parantamaan yhdysväyliä, terveydenhuoltoa ja koulutuspalveluja, mutta haasteita on yhä etäisyyksien ja maaston vuoksi.

Historia ja nykytilanne

Keskilännen kehitysalue oli osa Nepalin pitkään käytössä ollutta hallinnollista rakennetta. Vuoden 2015 perustuslaki uudisti maan hallinnon: kehitysalueet, vyöhykkeet ja aiemmat jaot korvattiin uudella liittovaltaisella järjestelyllä ja provinsseilla. Tämän seurauksena kehitysalueen entiset piirikunnat on järjestetty uudelleen eri provinsseihin. Nykyisin alueen entisillä alueilla toimivat paikallishallinnot ja provinssit vastaavat suurimmasta osasta aiemmin keskitetyn kehitystyön tehtävistä.

Yhteenveto

Keskilännen kehitysalue oli keskeinen hallinnollinen ja kehityksellinen yksikkö Nepalin länsi-keskiosassa, jonka päämaja oli Birendranagarissa. Alueen monimuotoinen maantiede, kulttuurinen kirjo ja taloudelliset haasteet ovat vaikuttaneet siihen, että alue on ollut kehitystyön kohteena. Vaikka kehitysalueet on muodollisesti lakkautettu vuoden 2015 uudistuksessa, niiden historiallinen rooli ja maantieteellinen käsite auttavat edelleen ymmärtämään alueen kehityspolkuja.

Hae kirjaimella