Färsaaret (Føroyar): Pohjois-Atlantin itsehallinnollinen saaristo

Färsaaret (Føroyar) – Pohjois-Atlantin dramaattiset lammassaaret: itsehallinto, jylhä luonto, vahvat perinteet ja ainutlaatuiset matkakokemukset kaukana valtaväylistä.

Färsaaret eli Føroyar (joka tarkoittaa "lammassaaria") on kahdeksantoista saaren ryhmä Pohjois-Atlantilla Skotlannin, Norjan ja Islannin välissä. Saariryhmän pinta-ala on noin 1 400 km² ja siellä asuu vähän yli 50 000 asukasta, pääkaupunki on Tórshavn Streymoyn saarella.

Färsaaret kuuluvat muodollisesti Tanskan kuningaskuntaan, mutta niillä on laaja itsehallinto (Home Rule) vuodesta 1948 lähtien. Färsaarten hallitus (landsstýri) hoitaa suurinta osaa kotimaan asioista; puolustus ja ulkopolitiikka ovat Tanskan vastuulla. Färsaarten asukkailla oli oikeus kaupankäyntiin vapaasti vuodesta 1856 alkaen. Saarilla on kulttuurisia ja historiallisia yhtäläisyyksiä Islannin, Shetlandin, Orkneysaarten, Ulko-Hebridien ja Grönlannin kanssa.

Historia

Färsaaret asutettiin ensin mahdollisesti kelttiläisillä munkkeilla ja myöhemmin viikinkien toimesta noin 800–900-luvulla. Saaret olivat vuosisatojen ajan osa Norjan valtakuntaa, mutta vuoden 1814 Kielin rauhassa ne jäivät Tanskan yhteyteen samalla kun Norja liitettiin Ruotsiin. Itsehallinto vahvistui 1900-luvulla ja nykyinen itsehallintojärjestely astui voimaan vuonna 1948.

Hallinto ja kansainvälinen asema

Färsaarten oma lainsäädäntöelin on Løgting, ja saarilla on oma hallitus. Vaikka Färsaaret eivät ole itsenäinen valtio, niillä on laaja päätösvalta esimerkiksi koulutuksessa, terveydenhuollossa ja kalastuksessa. Färsaaret edustavat itseään myös joissain kansainvälisissä yhteyksissä ja niillä on oma edustus Pohjoismaiden neuvostossa. Raha on Tanskan kruunu ja posti sekä internetin maatunnus ovat eriytettyjä (.fo ja omat postimerkit).

Maantiede ja ilmasto

Saariston maasto on karua ja vuoristoista, rannikot ovat jyrkkiä ja laaksot syviä. Suurin osa asutuksesta keskittyy rannikkoalueille ja laaksoihin. Ilmasto on merellinen ja leuto verrattuna samaan leveyteen mantereella — talvet ovat suhteellisen lämpimiä ja kesät viileitä, tuulelta ja sateelta ei vältytä. Saarilla esiintyy paljon sumua ja voimakkaita tuulia, ja sää voi muuttua nopeasti.

Väestö ja kulttuuri

Färsaarten pääkieli on fäärö (føroyskt) ja tanskan kieli on myös virallinen. Kulttuuri on vahvasti pohjoismaalainen, mutta siinä on omia perinteitä kuten kansantanssit, runomuotoiset balladit (kvæði) ja käsityöperinne. Tunnettu kansanjuhla on Ólavsøka (28. heinäkuuta), joka on Färsaarten suurin kansallinen festivaali. Lampaanhoito on perinteisesti ollut tärkeä osa elämää ja meritys näkyy edelleen paikallisessa ruokakulttuurissa.

Talous

Kalastus ja siihen liittyvä teollisuus ovat talouden selkäranka: silakka-, turska- ja lohisaaliit sekä kalanjalostus ja meriviljely (erityisesti lohen kasvatus) tuovat suurimman osan viennistä ja työllisyydestä. Muita tärkeitä sektoreita ovat palvelut, rakentaminen ja kasvava matkailuala. Matkailun kasvu on tuonut uusia työpaikkoja, mutta myös haasteita infrastruktuurille ja ympäristölle.

Liikenne

Färsaarten yhteydet maan sisällä hoituvat lautoilla, siltayhteyksillä ja useilla tunneleilla, mukaan lukien merenalaisia tunneleita, jotka yhdistävät saaria. Kansainvälistä lentoliikennettä palvelee Vágarin lentoasema.

Luonto ja eläimistö

Saarilla on rikas linnusto: jyrkät rannat ovat pesimäalueita monille merilintulajeille, kuten lunneille (puffinit). Myös nisäkkäistä lampaat ja kotieläimet ovat yleisiä maisemassa. Perinteinen pilot-vainojen käytäntö (grindadráp) on osa paikallista ruokaperinnettä, mutta se herättää kansainvälistä keskustelua ja kritiikkiä.

Matkailu

Matkailijat hakeutuvat Färsaarille maisemien, vaellusreittien, lintubongauksen ja paikallisen kulttuurin vuoksi. Suosittuja nähtävyyksiä ovat muun muassa jyrkät merenrantakalliot, perinteiset kylät ja historialliset kohteet. Vierailijoiden odotetaan kunnioittavan paikallista elämäntapaa ja luontoa.

Färsaaret yhdistävät karun luontonähtävyyden, vahvan merelliseen elämään perustuvan talouden ja omaleimaisen kulttuurin. Itsehallinnon ansiosta saarilla kehitetään aktiivisesti paikallista politiikkaa ja elinkeinoja, samalla kun yhteydet Tanskaan ja muihin maihin säilyvät tiheinä.

Maantiede

Färsaaret ovat kahdeksantoista saarta Pohjois-Euroopan rannikolla, Norjanmeren ja Pohjois-Atlantin välissä. Niiden pinta-ala on 1399 neliökilometriä, eikä niillä ole suuria järviä tai jokia. Rantaviivaa on 1 117 kilometriä, eikä saarilla ole maarajoja minkään muun maan kanssa. Ainoa saari, jolla ei asu ketään, on Lítla Dímun.

Etäisyydet lähimpiin maihin ja saariin

• Sula Sgeir (asumaton, Skotlanti): 240 km (149 mi)
• Shetland (Skotlanti): Shetlannin maakunta: 280 km (174 mi)
• Skotlanti (Manner-Britannia): 310 km (193 mi)
• Islanti: 450 km (280 mailia)
• Norja: Norja: 675 km (419 mailia)
• Irlanti: 678 km (421 mailia)

 
Lítla Dímunin asumaton saari.  

Talous

Kala, lampaiden kasvatus ja matkailu ovat tärkeitä osia Färsaarten taloudesta. Talous oli vaikeuksissa vuoden 1990 tienoilla. Työttömyys väheni 1990-luvun loppupuolella. Se oli noin 6 prosenttia vuoden 1998 lopussa. Kesäkuuhun 2008 mennessä työttömyys oli laskenut 1,1 prosenttiin, mutta nousi 3,4 prosenttiin vuoden 2009 alussa. Koska kalastus on kuitenkin niin tärkeää taloudelle, jos kalastuksessa on ongelmia, talous voi olla vaikeuksissa vuodesta 2000 lähtien Färsaarille on luotu uusia yrityshankkeita uusien investointien houkuttelemiseksi. Burger Kingin perustamisesta Tórshavniin kerrottiin laajasti, mutta kukaan ei tiedä, miten yrityksellä menee. Saarten kaupankäyntiä helpottavat sillat tai tunnelit, jotka yhdistävät 80 prosenttia saarten väestöstä.

Väestö (1327-2004)

Vuosi Asukkaat 1327 n. 4,000 1350 n. 2,000 1769 4,773 1801 5,255 1834 6,928 1840 7,314 1845 7,782 1850 8,137 1855 8,651 1880 11,220 1900 15,230 1911 n. 18,800 1925 22,835 1950 31,781

Vuosi Asukkaat 1970 n. 38,000 1975 40,441 1985 45,749 1989 47,787 1995 43,358 1996 43,784 1997 44,262 1998 44,817 1999 45,409 2000 46,196 2001 46,996 2002 47,704 2003 48,214 2004 48,353

 
Uusi Smyril-lautta saapuu Färsaarille  


Färsaarten lammas, Hvalba.  

Kulttuuri

Ólavsøka

Kansallispäivä Ólavsøka on 29. heinäkuuta. Se on Pyhän Olafin kuoleman muistopäivä. Juhlat pidetään Tórshavnissa. Ne alkavat 28. heinäkuuta illalla ja kestävät 31. heinäkuuta asti.

Juhlan virallinen osa alkaa 29. päivä, jolloin Färsaarten parlamentti avataan. Päivän aikana järjestetään kulkue, johon osallistuu paljon ihmisiä saarten kirkoista.

Pohjoismainen talo Färsaarilla

Färsaarten Pohjoismainen talo (färsaareksi Norðurlandahúsið) on Färsaarten tärkein kulttuurilaitos. Se tukee pohjoismaista ja färsaarelaista kulttuuria sekä paikallisesti että Pohjoismaissa. Taloa johtaa joka neljäs vuosi vaihtuva johtaja.

Musiikki

Saarilla on monia taiteilijoita ja muusikoita, joista tunnetuimmat on lueteltu alla:

Muusikot:

• Eivør (Eivør Pálsdóttir)
• Lena (Lena Andersen)
• Teitur (Teitur Lassen)
• Høgni Lisberg
• Brandur Enni

Bändit:

• Týr
• Gestir
• 200
• Clickhaze.

Saarilla järjestetään musiikkifestivaaleja, joihin osallistuu kansainvälisiä muusikoita, kuten

• Summartónar,joka kesä.
• G! Gøta-festivaali heinäkuussa.
• Summarfestivalurin Klaksvíkissa elokuussa.

Ruoka

Perinteinen färsaarelainen ruoka perustuu pääasiassa lihaan ja perunoihin, ja siinä käytetään vain vähän tuoreita vihanneksia. Erittäin tärkeä liha saarilla on karitsanliha, joka on monien ruokien ensimmäinen ainesosa. Muita tyypillisiä saarten ruokalajeja ovat tuore kala, rasva, valas, merilinnut ja färsaarelaiset haahkat ja niiden munat.

 
Vuosittainen ólavsøkan paraati 28. heinäkuuta.  

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä ovat Färsaaret?

K: Kenellä on paikallinen valta Färsaarilla?

K: Milloin Färsaarten asukkaat saivat oikeuden käydä kauppaa kaikkien maiden asukkaiden kanssa?

Kysymys: Kuka valvoo Färsaarilla useimpia hallintoasioita?

K: Miten saariryhmä vertautuu muihin alueisiin?

K: Milloin he lähtivät Norjasta?

K: Onko niillä edustajia jossakin neuvostossa tai järjestössä?

Hae kirjaimella