Färsaaret | Kahdeksantoista saaren ryhmä Pohjois-Atlantin valtamerellä

Historia

Ensimmäiset todisteet Färsaarilla asuneista ihmisistä on kirjoitettu 9. vuosisadalla. Täällä oli asunut irlantilaisia munkkeja.

 

Alueet ja kunnat

Hallinnollisesti saaret on jaettu 34 kuntaan, joissa on noin 120 kaupunkia ja kylää. Perinteisesti on myös kuusi sýslur-aluetta (Norðoyar, Eysturoy, Streymoy, Vágar, Sandoy ja Suðuroy).

 

Maantiede

Färsaaret ovat kahdeksantoista saarta Pohjois-Euroopan rannikolla, Norjanmeren ja Pohjois-Atlantin välissä. Niiden pinta-ala on 1399 neliökilometriä, eikä niillä ole suuria järviä tai jokia. Rantaviivaa on 1 117 kilometriä, eikä saarilla ole maarajoja minkään muun maan kanssa. Ainoa saari, jolla ei asu ketään, on Lítla Dímun.

Etäisyydet lähimpiin maihin ja saariin

• Sula Sgeir (asumaton, Skotlanti): 240 km (149 mi)
• Shetland (Skotlanti): Shetlannin maakunta: 280 km (174 mi)
• Skotlanti (Manner-Britannia): 310 km (193 mi)
• Islanti: 450 km (280 mailia)
• Norja: Norja: 675 km (419 mailia)
• Irlanti: 678 km (421 mailia)

 
Lítla Dímunin asumaton saari.  

Talous

Kala, lampaiden kasvatus ja matkailu ovat tärkeitä osia Färsaarten taloudesta. Talous oli vaikeuksissa vuoden 1990 tienoilla. Työttömyys väheni 1990-luvun loppupuolella. Se oli noin 6 prosenttia vuoden 1998 lopussa. Kesäkuuhun 2008 mennessä työttömyys oli laskenut 1,1 prosenttiin, mutta nousi 3,4 prosenttiin vuoden 2009 alussa. Koska kalastus on kuitenkin niin tärkeää taloudelle, jos kalastuksessa on ongelmia, talous voi olla vaikeuksissa vuodesta 2000 lähtien Färsaarille on luotu uusia yrityshankkeita uusien investointien houkuttelemiseksi. Burger Kingin perustamisesta Tórshavniin kerrottiin laajasti, mutta kukaan ei tiedä, miten yrityksellä menee. Saarten kaupankäyntiä helpottavat sillat tai tunnelit, jotka yhdistävät 80 prosenttia saarten väestöstä.

Väestö (1327-2004)

Vuosi Asukkaat 1327 n. 4,000 1350 n. 2,000 1769 4,773 1801 5,255 1834 6,928 1840 7,314 1845 7,782 1850 8,137 1855 8,651 1880 11,220 1900 15,230 1911 n. 18,800 1925 22,835 1950 31,781

Vuosi Asukkaat 1970 n. 38,000 1975 40,441 1985 45,749 1989 47,787 1995 43,358 1996 43,784 1997 44,262 1998 44,817 1999 45,409 2000 46,196 2001 46,996 2002 47,704 2003 48,214 2004 48,353

 
Uusi Smyril-lautta saapuu Färsaarille  


Färsaarten lammas, Hvalba.  

Kulttuuri

Ólavsøka

Kansallispäivä Ólavsøka on 29. heinäkuuta. Se on Pyhän Olafin kuoleman muistopäivä. Juhlat pidetään Tórshavnissa. Ne alkavat 28. heinäkuuta illalla ja kestävät 31. heinäkuuta asti.

Juhlan virallinen osa alkaa 29. päivä, jolloin Färsaarten parlamentti avataan. Päivän aikana järjestetään kulkue, johon osallistuu paljon ihmisiä saarten kirkoista.

Pohjoismainen talo Färsaarilla

Färsaarten Pohjoismainen talo (färsaareksi Norðurlandahúsið) on Färsaarten tärkein kulttuurilaitos. Se tukee pohjoismaista ja färsaarelaista kulttuuria sekä paikallisesti että Pohjoismaissa. Taloa johtaa joka neljäs vuosi vaihtuva johtaja.

Musiikki

Saarilla on monia taiteilijoita ja muusikoita, joista tunnetuimmat on lueteltu alla:

Muusikot:

• Eivør (Eivør Pálsdóttir)
• Lena (Lena Andersen)
• Teitur (Teitur Lassen)
• Høgni Lisberg
• Brandur Enni

Bändit:

• Týr
• Gestir
• 200
• Clickhaze.

Saarilla järjestetään musiikkifestivaaleja, joihin osallistuu kansainvälisiä muusikoita, kuten

• Summartónar,joka kesä.
• G! Gøta-festivaali heinäkuussa.
• Summarfestivalurin Klaksvíkissa elokuussa.

Ruoka

Perinteinen färsaarelainen ruoka perustuu pääasiassa lihaan ja perunoihin, ja siinä käytetään vain vähän tuoreita vihanneksia. Erittäin tärkeä liha saarilla on karitsanliha, joka on monien ruokien ensimmäinen ainesosa. Muita tyypillisiä saarten ruokalajeja ovat tuore kala, rasva, valas, merilinnut ja färsaarelaiset haahkat ja niiden munat.

 
Vuosittainen ólavsøkan paraati 28. heinäkuuta.  

Ilmasto

Ilmasto määritellään subarktiseksi valtameri-ilmastoksi (Köppenin ilmastoluokitus: Cfa), jossa kesät ovat viileitä ja talvet kylmiä. Yleensä on sumua tai kova tuuli, joka aiheuttaa ongelmia lentoliikenteelle.

 

Saarten eläimet ja kasvillisuus

Färsaarilla on enemmän lampaita kuin ihmisiä. Saarilla ei ole alkuperäisiä nisäkkäitä, koska saaret ovat kaukana maasta. Saarilla asuu toisinaan monia lintulajeja, kuten haahka, kottarainen, kottarainen, hietakoskelo ja mustakurkku-uikku. Färsaarilla elää nykyään vain muutama luonnonvarainen maahyljelaji, harmaahylkeet. Joskus turistit voivat nähdä valaita saarten läheisillä vesillä. Harmaahylkeet ovat hyvin yleisiä Färsaarten rannoilla. Färsaarten luonnollinen kasvillisuus on kuin Skotlannin saarilla tai Irlannissa. Se on enimmäkseen luonnonkukkia, ruohoja, sammalta ja jäkälää.