Maksamato (Fasciola hepatica) – lampaiden, nautojen ja ihmisten loinen

Maksamato (Fasciola hepatica): tarttuu lampaisiin, nautoihin ja ihmisiin, aiheuttaa fascioliasista ja merkittäviä taloudellisia tappioita – tunnista, ehkäise ja hoida.

Fasciola hepatica on yleinen maksarutto. Se on Platyhelminthes-sukuun kuuluva loiseva trematodi (toukka tai litteä mato). Se tarttuu useiden nisäkkäiden, myös ihmisten, maksaan. Liekin aiheuttamaa tautia kutsutaan fascioliasiksi. Se on luokiteltu laiminlyödyksi trooppiseksi taudiksi.

F. hepatica on levinnyt maailmanlaajuisesti, ja se on tunnettu satojen vuosien ajan tärkeänä lampaiden ja nautojen loisena. Se aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita lampaille ja naudoille. Kokonsa ja taloudellisen merkityksensä vuoksi se on ollut monien tieteellisten tutkimusten kohteena, ja se on ehkä tunnetuin kaikista vapinatodilajeista.

Elinkaari lyhyesti

Maksamatot elävät monimutkaisen elinkaaren, joka vaatii sekä nisäkäspää isäntää että makeanveden kotilon (yleisimmin pieniä ruohomato- tai ampukilajisia kotiloita) välivaiheeksi. Keskeiset vaiheet:

• Mato munii munia, jotka poistuvat isännästä ulosteen mukana.
• Munista kuoriutuu miracidium-niminen vapaana uiva toukka, joka infektoi kotilon.
• Kotilossa tapahtuu jakautumisia ja kehittyy cercariae, jotka vapautuvat veteen ja kystoituvat kasvien pinnalle muodostaen metacercariae-levintämuodon.
• Eläin tai ihminen saa tartunnan syömällä saastunutta vesikasvia (esim. salaatin tai vesikrassin tapaiset) tai juomalla saastunutta vettä.
• Metacercariat kuoriutuvat suolistossa, läpäisevät suolen seinämän ja vaeltavat maksaan, missä ne kehittyvät aikuisiksi loisiksi sappikanavissa.

Oireet eläimillä ja ihmisillä

Oireet vaihtelevat tartunnan vaiheesta ja tartunnan voimakkuudesta riippuen.

• Eläimillä: akuutissa faasissa nuoret eläimet voivat kuolla äkillisesti, oireina kuume, ruokahaluttomuus ja anemia. Kroonisessa vaiheessa esiintyy laihtumista, heikentynyttä kasvua, vähentynyttä maidontuotantoa, anemiaa ja alhaista valkuaispitoisuutta (kuten ns. "bottle jaw" eli poskionteloturvotus joissain lajeissa). Maksavauriot ja arpeutuminen voivat johtaa pitkään alisuoriutumiseen.
• Ihmisillä: alkuvaiheen (vaelluksellinen) oireet voivat muistuttaa kuumetta, vatsakipua, iho- ja kudosreaktioita sekä voimakasta eosinofiliaa. Kroonisessa vaiheessa tavataan maksakipua, hepatomegaliaa, sappiteiden tulehduksia, sappitieobstruktioita ja joskus keltaisuutta. Pitkään hoitamaton tauti voi aiheuttaa pitkäaikaisia sappitievaurioita.

Diagnoosi

• Eläimillä ja ihmisillä munien etsiminen ulosteesta sedimentaatiomenetelmällä on yleinen diagnostiikkatapa krooniseen infektioon. Munia ei välttämättä löydy varhaisvaiheessa ennen kuin loisat ovat kypsiä.
• Serologiset testit (esim. ELISA) voivat todeta varhaisemmat infektiot, koska vasta-aineet ilmaantuvat ennen munantuotannon alkua.
• Kuvantamistutkimukset, kuten ultraääni, voivat paljastaa maksavaurioita ja sappiteiden laajentumista.
• Post-mortem-tutkimuksissa loisat ja maksan vauriot nähdään suoraan, mikä on yleistä eläintautien tutkimuksessa.

Hoito

• Triclabendazole on nykyisin yleensä tehokkain lääke F. hepatica -infektioon sekä ihmisillä että kotieläimillä; se vaikuttaa sekä nuoriin että aikuisiiin loisiin. Joissain alueissa on raportoitu resistenssiä triclabendazolelle, mikä tekee seurannasta ja lääketurvallisuudesta tärkeää.
• Muita lääkkeitä, kuten albendazole tai clorsulon yhdistelmävalmisteet, käytetään myös, mutta niiden teho voi olla rajallisempi erityisesti nuoria loisia vastaan.
• Eläimillä hoito kannattaa usein yhdistää tukitoimiin (ravinnon ja kivun hoito, anemiaa korjaavat toimet).

Ennaltaehkäisy ja torjunta

Tärkeimmät torjuntatoimet kohdistuvat sekä loisiin että niiden välivaiheisiin:

• Pastuurien hallinta: kosteiden, soisten laidunten välttäminen, laidunnuksen rajoittaminen riskikausina ja laidunten kuivatus tai ojitus vähentävät kotilokantoja.
• Laaja-alainen ja strateginen madotusohjelma kotieläimille, joka huomioi paikallisen tartuntapaineen ja elinkaaren ajoituksen.
• Kotilojen populaation vähentäminen ja niiden elinympäristöjen muuttaminen voivat rajoittaa leviämistä. Joissain tilanteissa käytetään molluskisidejä, mutta niiden käyttöä rajoittavat ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat.
• Terveyskasvatus: ihmisille suositellaan välttämään raakojen tai huonosti pestyjen vesikasvien syömistä sekä juomaan puhdasta vettä; veden keittäminen tai varma vesilähde estää tartunnan.
• Tarkka eläinkaupan valvonta ja karanteenitoimet uusille eläimille estävät tartunnan leviämistä tiloihin.

Taloudellinen ja kansanterveydellinen merkitys

Maksamatot aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita erityisesti lampaiden ja nautojenlihantuotannossa ja maidontuotannossa: pienentyneet sadot, huonompi rehunkäyttö, lisääntyneet hoitokustannukset ja eläinkuolleisuus näkyvät suoraan tuotantokustannuksissa. Ihmisille aiheutuva tauti voi kuormittaa terveydenhuoltoa etenkin alueilla, joilla esiintyvyys on korkea ja puhtaan veden saatavuus epävarmaa.

Huomioita

• F. hepatica on laajasti levinnyt sekä viileillä että trooppisilla alueilla; tartuntariski liittyy usein kosteaan ympäristöön ja vesikasvien käytön tapoihin.
• Resistenssin kehittymisen seuranta on tärkeää, joten eläinten madotuksissa kannattaa käyttää paikallisesti suositeltuja protokollia ja tarvittaessa laboratoriotestejä vasteen varmistamiseksi.

Oikea-aikainen diagnoosi, eläintilojen hallinta ja kansanterveyskäytännöt voivat yhdessä vähentää Fasciola hepatican aiheuttamaa tautitaakkaa sekä taloudellisesti että terveyden kannalta.

Elinkaari

F. hepatica tarvitsee elinkaarensa loppuunsaattamiseksi väli-isännäksi makean veden etanan, jossa loinen voi lisääntyä suvuttomasti.

Aikuiset fasciolat jäävät kiinni lampaiden sappitiehyeen tai monet niistä lisääntyvät parthenogeneesin avulla.

Fasciola voi olla noin 3000-4000 munaa kerrallaan.

Zygootti muodostuu ootyypissä ja saa keltuaista vitaliinirauhasesta ja kovaa sisäistä suojusta kuorirauhasesta.

Fasciola hepatican elinkaari ihmisen tai eläimen elimistössä ja sen ulkopuolella

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Fasciola hepatica?

K: Minkä taudin Fasciola hepatica aiheuttaa?

K: Mihin heimoon Fasciola hepatica kuuluu?

K: Onko Fasciola hepatica laiminlyöty trooppinen sairaus?

K: Mihin eläimiin Fasciola hepatica tavallisesti tarttuu?

K: Mikä on Fasciola hepatican maailmanlaajuinen levinneisyys?

K: Miksi Fasciola hepatica on ollut monien tieteellisten tutkimusten kohteena?

Hae kirjaimella