Taistelu- tai pakoreaktio – akuutti stressireaktio ja fysiologia
Tutki taistelu- tai pakoreaktiota: akuutin stressin fysiologia, sympaattinen hermosto, sykkeen ja verenpaineen nousu sekä kehon selviytymismekanismit.
Taistelu- tai pakoreaktio (tai akuutti stressireaktio) on joukko fysiologisia muutoksia, jotka tapahtuvat, kun eläintä uhataan. Muutoksiin kuuluvat sydämen sykkeen, hengitystaajuuden ja verenpaineen nousu.
W.B. Cannon kuvasi tämän reaktion ensimmäisenä. Hän havaitsi, että eläimet reagoivat uhkiin sympaattisen hermoston yleisellä purkautumisella. Tämä johtaa edellä mainittujen kaltaisiin muutoksiin. Muutokset valmistelevat eläintä taisteluun tai pakenemiseen. Tämä reaktio on ensimmäinen vaihe yleisessä sopeutumisessa, joka säätelee selkärankaisten ja muiden eliöiden stressireaktioita.
Mekanismit
Taistelu- tai pakoreaktio käynnistyy nopeasti aivojen uhkaa havaitessa. Hypotalamus aktivoi sympaattisen hermoston, mikä johtaa välittömään adrenaliinin ja noradrenaliinin vapautumiseen lisämunuaisten ydinalueesta (adrenaliinista vapautuu erityisesti adrenaliinia). Samanaikaisesti parasympaattinen toiminta usein vähenee. Pitkittyneemmässä stressitilanteessa aktivoituu myös hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaiskuori (HPA-) akseli, mikä nostaa kortisolitasoja ja vaikuttaa aineenvaihduntaan pidemmällä aikavälillä.
Tyypilliset fysiologiset muutokset
- Sydän ja verenkierto: sykkeen ja verenpaineen nousu, verenkierron ohjautuminen lihaksiin ja elintoiminnoista vähemmän tärkeisiin alueisiin (esimerkiksi ruoansulatus).
- Hengitys: hengitystaajuuden kasvu, mikä lisää hapen saatavuutta lihaksiin.
- Energia-aineenvaihdunta: glukagoni- ja adrenaliinivaikutukset lisäävät verensokeria (glykogenolyysi ja glukoneogeneesi) valmiiksi energianlähteeksi.
- Lihakset ja iho: lihasvalmius kasvaa, pupillit laajenevat, ihon verisuonet supistuvat ja hikoilu lisääntyy lämmönsäätelyn ja tarttumattomuuden vuoksi.
- Suojaavat, mutta resursseja vähentävät toiminnot: ruoansulatus ja immuunivaste voivat tilapäisesti heiketä, koska keho priorisoi välittömiä toimintakykyyn liittyviä järjestelmiä.
- Koagulaatio: veren hyytymistekijöiden aktivoituminen voi lisääntyä, mikä on evolutiivisesti suotuisaa haavoittumisen sattuessa.
Toiminnallinen merkitys
Tämän reaktion tarkoitus on parantaa yksilön mahdollisuutta selviytyä äkillisistä uhkista: lisääntynyt valmius, nopeampi reagointi ja enemmän energiaa lihaksille edistävät taistelua tai pakoa. Reaktio on nopea ja yleensä lyhytkestoinen, mikä tekee siitä sopeutuvan ja hyödyllisen useimmissa luonnollisissa uhkatilanteissa.
Pitkäaikaiset vaikutukset ja kliininen merkitys
Jos taistelu- tai pakoreaktio toistuu usein tai pysyy aktiivisena pitkiä aikoja (krooninen stressi), se voi aiheuttaa terveysongelmia: verenpaineen pysyvä nousu, sydän- ja verisuonisairauksien riski, aineenvaihdunnan häiriöt, unihäiriöt ja heikentynyt immuunitoiminta. Psyykkisesti tämä voi ilmetä ahdistuksena, uupumuksena tai traumaperäisinä oireina. Akuuttia stressireaktiota kuvataan myös eri yhteyksissä, kuten paniikkikohtauksissa tai trauman jälkeen ilmenevissä reaktioissa.
Lisätietoja ja huomioita
Nykykäsityksessä taistelu- tai pakoreaktio käsitetään osana laajempaa stressivasteen verkostoa, johon osallistuvat sekä hermosto että endokriiniset järjestelmät. Lisäksi eläinten ja ihmisten reaktioissa on yksilöllisiä eroja: geneettiset tekijät, aiemmat kokemukset ja oppiminen vaikuttavat siihen, miten voimakkaasti ja millä tavalla reaktio ilmenee. Joissain tilanteissa vastauksena voi esiintyä myös jäätymisreaktio, jossa toiminta lamaantuu ennakoivasti.
Evoluutionäkökulma
Taistele tai pakene -reaktion avulla eläimet reagoivat nopeasti uhkiin. Tämä järjestelmä on yleinen selkärankaisilla. Tämä osoittaa, että se on alkuperältään ikivanha ja erittäin tärkeä.
Ihmisillä on jonkin verran ongelmia järjestelmän kanssa, sillä vaikka heillä on sama fysiologia kuin muilla eläimillä, he joutuvat harvoin selvän taistelu- tai pakovalinnan eteen. Ihmiset voivat yrittää puhua tiensä erilaisten ongelmien ja puoliuhkien läpi, mutta he saattavat kärsiä stressistä, kun asioita ei saada helposti ratkaistua.
Muut vastaukset
Eläimet reagoivat monin tavoin niitä uhkaaviin tilanteisiin. Taistelu/pakeneminen on vain yksi vaihtoehto. Yksi ääripää on tapa, jolla kissanpentuja kantavat emokissat puolustavat niitä tarvittaessa kuolemaan asti. Toinen tilanne on tapa, jolla monet eläimet pysyvät paikoillaan, kun saalistaja on lähellä. Niiden naamiointi on usein tehokasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on taistelu- tai pakoreaktio?
V: Taistelu- tai pakoreaktio on joukko fysiologisia muutoksia, jotka tapahtuvat, kun eläintä uhataan.
K: Mitä fysiologisia muutoksia tapahtuu taistelu- tai pakoreaktion aikana?
V: Muutoksiin kuuluvat sydämen sykkeen, hengitystaajuuden ja verenpaineen nousu.
K: Kuka kuvasi ensimmäisenä taistelu- tai pakoreaktion?
V: Taistelu- tai pakoreaktion kuvasi ensimmäisenä W. B. Cannon.
K: Miten eläimet reagoivat uhkiin?
V: Eläimet reagoivat uhkiin sympaattisen hermoston yleisellä purkautumisella.
K: Mitä sympaattinen hermosto tekee taistelu- tai pakoreaktion aikana?
V: Sympaattinen hermosto johtaa muutoksiin, kuten sydämen sykkeen, hengitystaajuuden ja verenpaineen nousuun.
K: Mikä on taistelu- tai pakoreaktion tarkoitus?
V: Taistelu- tai pakoreaktion tarkoituksena on valmistella yksilöä taisteluun tai pakenemiseen.
K: Mihin taistelu- tai pakoreaktio kuuluu?
V: Taistele tai pakene -reaktio on ensimmäinen vaihe yleisessä sopeutumisessa, joka säätelee stressireaktioita selkärankaisten ja muiden eliöiden keskuudessa.
Etsiä