Verenpaine

Verenpaine on lääketieteessä käytetty mittaustapa. Kehossa valtimot kuljettavat verta poispäin sydämestä. Kun veri kulkee valtimoissa, se painaa valtimoiden seinämiä. Verenpaine mittaa, kuinka voimakkaasti veri painaa valtimoiden seinämiä vasten.

Yleensä "verenpaine" mittaa painetta suuremmissa valtimoissa, jotka toimittavat verta muihin kehon osiin kuin keuhkoihin, kuten käsivarren valtimoon. Verenpaine mitataan yleensä elohopeamillimetreinä (mmHg).

Verenpaineessa on kaksi numeroa. Ensimmäinen on systolinen paine. Se mittaa, kuinka kovaa veri työntyy valtimoiden seinämiä vasten, kun sydän on systolessa (sykkii ja työntää verta ulos). Tällöin valtimoiden seinämiin kohdistuva paine on korkeimmillaan. Toinen luku on diastolinen verenpaine. Se mittaa, kuinka kovaa veri työntyy valtimoiden seinämiä vasten, kun sydän on diastolessa (lepää lyöntien välissä eikä työnnä verta ulos). Esimerkiksi tämän sivun kuvassa valtimoiden seinämiin kohdistuva paine on 122 mmHg, kun sydän lyö, ja 65 mmHg, kun sydän lepää. Tämä verenpaine kirjoitettaisiin "122/65" ja luettaisiin "122 yli 65".

Keskimääräinen valtimopaine on henkilön keskimääräinen verenpaine. Pulssipaine on systolisen ja diastolisen paineen erotus.

Lääkärit käyttävät verenpaineen mittaamiseen verenpainemittaria.

Normaali verenpaine

Verenpaine on yleensä matalampi lapsilla ja nousee iän myötä.

Terveen aikuisen ihmisen systolisen verenpaineen tulisi olla alle 120 ja diastolisen verenpaineen alle 80. Verenpaine voi kuitenkin olla hyvin erilainen jokaisella ihmisellä. Verenpaine muuttuu myös luonnollisesti päivän aikana (vuorokausirytmin mukaisesti). Se laskee unen aikana ja nousee, kun henkilö nousee ylös. Se on matalampi, kun henkilö lepää, ja korkeampi aktiivisuuden aikana. Monet muut asiat - kuten stressi, sairaudet, lääkkeet ja syöminen - voivat muuttaa verenpainetta. Jopa verenpaineen mittaamisesta aiheutuva stressi voi nostaa sitä. Tätä kutsutaan "valkotakkihypertensioksi".

Digitaalinen verenpainemittari, joka näyttää 122 systolisen ja 65 diastolisen verenpaineen, joka luetaan muodossa "122 yli 65" tai 122/65 mmHg.

Verenpaineongelmat

Ihmisillä voi olla terveysongelmia, jos heidän verenpaineensa on liian korkea tai liian matala.

Korkea verenpaine

Tärkein artikkeli: Hypertensio

Korkeaa verenpainetta kutsutaan verenpaineeksi. Henkilöllä on verenpainetauti, jos hänen verenpaineensa on korkea ja pysyy korkeana pitkään. Verenpainetauti on hyvin yleinen. Noin joka kolmannella aikuisella Yhdysvalloissa on korkea verenpaine. Verenpainetautia kutsutaan joskus "hiljaiseksi tappajaksi", koska se ei useinkaan aiheuta oireita, joten monilla ihmisillä on korkea verenpaine huomaamatta, että jokin on vialla. Verenpainetauti voi kuitenkin vahingoittaa sydäntä, verisuonia, munuaisia ja muita kehon osia. Se voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten sydänkohtauksen, aivohalvauksen ja munuaisten vajaatoiminnan.

Alhainen verenpaine

Tärkein artikkeli: Hypotensio

Alhaista verenpainetta kutsutaan hypotensioksi. Jos verenpaine on liian alhainen, sydän, aivot ja muut kehon osat eivät saa riittävästi verta ja happea. Matala verenpaine voi aiheuttaa ongelmia, kuten huimausta ja pyörtymistä. Jos henkilön verenpaine on tarpeeksi alhainen, hän voi saada kouristuksia, menettää tajuntansa ja jopa kuolla.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on verenpaine?

V: Verenpaine on lääketieteessä käytetty mittaustapa, joka mittaa, kuinka kovaa veri painaa valtimoiden seinämiä vasten.

K: Miten verenpaine yleensä mitataan?

V: Verenpaine mitataan yleensä elohopeamillimetreinä (mmHg).

K: Mitkä kaksi numeroa sisältyvät verenpainelukemaan?

V: Verenpaineen kaksi lukua ovat systolinen ja diastolinen paine. Systolinen arvo mittaa, kuinka kovaa veri painaa valtimoiden seinämiä vasten sydämen sykkiessä, kun taas diastolinen arvo mittaa, kuinka kovaa veri painaa sydämen lyöntien välissä levossa.