Huokoseläimet
Foraminiferat eli foramit ovat tärkeä ryhmä pieniä yksisoluisia rihmamaisia eukaryootteja. Ne ovat enimmäkseen merieläimiä, mutta muutamat elävät makeassa vedessä ja jopa kosteilla maa-alueilla. Meressä ne elävät sekä planktonissa (pelagisessa) että syvemmällä vedessä (benthos). Niillä on kalsiumkarbonaatista (CaCO 3) valmistetut kuoret (kuten kuoret).
Organismilla on pseudopodioita kuten ameeballa. Se käyttää niitä pyydystääkseen ja syödäkseen bakteereja ja pieniä piileviä. Monet niistä pitävät myös levien endosymbionttia. Jotkut ovat idioplastisia, mikä tarkoittaa, että ne syövät levää, mutta pitävät levän kloroplastit omaksi hyödykseen.
Paleontologian kerrostumien ajoittamiseen käytetään usein forameja. Syvänmeren kairaushankkeista saadut yksityiskohtaiset tiedot forameista muodostavat perustan geologisten kausien tai vaiheiden fossiilirekisterille. Tätä kutsutaan biostratigrafiaksi.
Mariana-haudan syvänmeren foramit ovat karbonaattikorvaussyvyyden alapuolella, jonka alapuolella kaikki CaCO 3liukenee. Niissä on kehittynyt orgaanisia testejä kalsiumkarbonaatin sijaan. Tämä viittaa siihen, että testit ovat elintärkeä osa niiden elintapoja, jotka kenties suojaavat niitä muilta mikropetoeläimiltä.
Ryhmä plioseenistä peräisin olevia foram-testejä.
Elävä haarukka
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat foramit?
A: Foramit ovat tärkeä ryhmä pieniä yksisoluisia juurikasvuisia eukaryootteja. Ne tunnetaan myös nimellä foraminifera.
K: Missä foramit elävät?
V: Foramit elävät enimmäkseen meriympäristössä, mutta joitain niistä löytyy myös makeasta vedestä ja jopa kosteilta maa-alueilta. Meressä ne elävät sekä planktonissa (pelagisissa vesissä) että syvemmissä vesissä (pohjaeläimissä).
K: Mistä niiden kuori on tehty?
V: Foramien kuoret koostuvat kalsiumkarbonaatista (CaCO3).
K: Miten ne pyydystävät ravintoa?
V: Foramit käyttävät ameeban tapaan pseudopodioita bakteerien ja pienten diatomien pyydystämiseen ja syömiseen.
K: Mitä on idioplastisuus?
V: Idioplastisuudella tarkoitetaan käyttäytymistä, jossa foramit syövät levää mutta pitävät levän kloroplastit sisällään omaksi hyödykseen.
K: Miten forameja käytetään paleontologiassa?
V: Forameja käytetään usein paleontologiassa kerrostumien ajoittamiseen, koska niiden syvänmeren poraushankkeista saadut yksityiskohtaiset tiedot muodostavat fossiiliindeksin, jota voidaan käyttää geologisten ajanjaksojen tai vaiheiden tunnistamiseen - tätä kutsutaan biostratigrafiaksi.
Kysymys: Miten jotkin syvänmeren foramilajit ovat sopeutuneet selviytymään karbonaattikorvaussyvyyden alapuolella?
V: Jotkin syvänmeren foramilajit ovat kehittäneet orgaanisia testejä kalsiumkarbonaattisten testien sijaan, mikä viittaa siihen, että nämä testit saattavat suojella niitä muilta mikropetoeläimiltä.
