Taitos (geologia)
Kallio muuttuu usein siten, että se taipuu eikä murru. Tätä kutsutaan poimuksi. Termiä poimu käytetään geologiassa, kun yksi tai useampi alun perin tasainen ja tasainen pinta, kuten sedimenttikerrostuma, taipuu tai kaartuu paineen ja korkean lämpötilan vaikutuksesta. Perussyynä on todennäköisesti jokin laattatektoniikan osa-alue.
Kun kaksi voimaa vaikuttaa toisiinsa nähden vastakkaisilta puolilta, kalliokerrokset taipuvat poimuiksi. Prosessi, jossa poimut muodostuvat puristumisen seurauksena, tunnetaan nimellä taittuminen. Taittuminen on yksi endogeneettisistä prosesseista; se tapahtuu maankuoren sisällä.
Kallioiden poimut vaihtelevat kooltaan mikroskooppisen pienistä rypyistä vuorten kokoisiin poimuihin. Niitä esiintyy yksittäisinä, yksittäisinä poimuina ja laajoina, erikokoisina ja eri mittakaavaisissa poimurijonoissa. Alueellisessa mittakaavassa jakautuneiden poimujen joukko muodostaa poimuvyöhykkeen, joka on orogeenisten vyöhykkeiden yleinen piirre.
On olemassa suuren ja pienen mittakaavan taitoksia. Suuren mittakaavan poimuja esiintyy pääasiassa kahden mannerlaatan törmäysrajalla.
Erittäin tiukat taitteet New South Walesissa, Australiassa.
Slichowicen luonnonsuojelualueella Kielcessä, Puolassa (Variskian orogenia) sijaitseva poimu.
Rainbow Basin Synkliinin lähellä Barstow'ta, Kalifornia, Yhdysvallat
Taitteen rakenne
Ylänköä kutsutaan antikliiniksi. Laskua kutsutaan synkliiniksi.
Kuvitteellista viivaa, joka yhdistää korkeimmat kohdat ylöspäin suuntautuvalla taitteella, kutsutaan harjalinjaksi.
Taitteen kylkiä kutsutaan raajoiksi.
Keskiviivaa, josta kalliokerrokset kallistuvat vastakkaisiin suuntiin, kutsutaan poimun akseliksi.
Kerrosten taittumisasteen mukaan taitokset voidaan luokitella viiteen päätyyppiin.
- symmetrinen taitos: kaksi raajaa on yhtä jyrkkiä.
- Epäsymmetrinen taitos: toinen raaja on jyrkempi kuin toinen.
- Overfold: toinen raaja työnnetään toisen päälle.
- Makuuasento: kaksi raajaa on lähes yhdensuuntaiset.
- Overthrust-taitos: puristusvoima on niin suuri, että kalliokerrokset rikkoutuvat ja liukuvat toistensa päälle.
Taittovuoren muodostuminen
Levyjen väliin muodostuu suuria painanteita, joita kutsutaan geosynkliiniksi. Meret täyttivät geosynkliinit, ja niihin virtaavat joet kuljettivat mukanaan sedimenttejä (hiekkaa ja silttiä), jotka kerääntyivät merenpohjaan. Miljoonien vuosien aikana sedimentit puristuivat oman painonsa vaikutuksesta sedimenttikiviksi, esimerkiksi hiekka- ja kalkkikiviksi.
Taittamalla muodostuneet maanpinnan muodot
Laajamittainen taittuminen synnyttää rinnakkaisia pyöreäkärkisiä vuoristoja tuhoutuvien laattojen rajojen varrelle. Näitä vuoria kutsutaan taittovuoriksi.
Esimerkkejä taittovuoristoista:
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on poimu geologiassa?
A: Taitos tarkoittaa sitä, että alun perin tasaiset, tasaiset pinnat, kuten sedimenttikerrostumat, taipuvat tai kaartuvat paineen ja korkean lämpötilan vaikutuksesta.
K: Mikä aiheuttaa poimujen muodostumista kivikerroksissa?
V: Kun kaksi voimaa vaikuttaa vastakkaisilta puolilta toisiaan kohti, kalliokerrokset taipuvat poimuiksi. Prosessi, jossa poimut muodostuvat puristumisen seurauksena, tunnetaan nimellä taittuminen.
K: Missä taittuminen tapahtuu?
V: Taittuminen tapahtuu maankuoren sisällä, ja se on yksi endogeneettisistä prosesseista.
Kysymys: Onko kallioperän poimujen koko erilainen?
V: Kyllä, kallioperän poimut voivat vaihdella kooltaan mikroskooppisen pienistä rypyistä vuorten kokoisiin poimuihin.
K: Voiko yhdellä alueella esiintyä useita poimuja?
V: Kyllä, yhdellä alueella voi esiintyä useita poimuja, ja joskus ne ovat jakautuneet alueellisesti, mikä muodostaa poimuvyöhykkeen.
K: Onko olemassa erityyppisiä poimuja?
V: Kyllä, eri mittakaavoissa voi esiintyä erikokoisia yksittäisiä poimuja ja poimurijunia.
K: Missä suurikokoisia poimuja tyypillisesti esiintyy?
V: Suurikokoisia poimuja esiintyy pääasiassa kahden tektonisen laatan törmäysrajalla.
