Deutsche Arbeiterpartei (DAP): Saksan natsipuolueen esihistoria

Saksankielinen Deutsche Arbeiterpartei eli Saksan työväenpuolue (DAP) oli poliittinen puolue Saksassa heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se ei kestänyt kovin kauan, vaan siitä tuli kansallissosialistinen Saksan työväenpuolue eli natsipuolue (saksaksi Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, lyhenne NSDAP).

Tausta

Ensimmäinen maailmansota, Saksan tappio ja Versailles'n rauhanehdot loivat sodanjälkeiseen Saksaan taloudellista epävarmuutta, poliittista levottomuutta ja radikaalien liikkeiden nousun. München sekä Baijeri ylipäänsä muodostuivat 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa monien nationalististen, völkisch- ja antisemitististen ryhmien keskukseksi. Tällaisessa ilmapiirissä syntyi myös Deutsche Arbeiterpartei.

Perustaminen ja alkuvaihe

Deutsche Arbeiterpartei perustettiin Münchenissä tammikuussa 1919. Sen keskeisiä alkuorganisoijia olivat muun muassa Anton Drexler (työväen piirissä tunnettu kansallismielinen aktivisti) ja toimittaja Karl Harrer. DAP oli aluksi pieni ja paikallinen ryhmä, joka pyrki houkuttelemaan työntekijöitä pois sosialististen ja kommunististen puolueiden kannatuksesta tarjoamalla kansallismielistä ja antikommunistista vaihtoehtoa.

Ohjelma ja ideologia

• DAP:n varhaisiin keskeisiin piirteisiin kuuluivat voimakas nationalismi, antisemitismi, antikommunismi ja völkisch-ajattelu (»kansan» ja etnisen yhteisön korostaminen).
• Puolue käytti retoriikassa sosiaalisia iskulauseita houkutellakseen työntekijäluokkaa, mutta yhdisti nämä vaatimukset kansalliseen, usein eksklusiiviseen etnosidonnaisuuteen.
• Myöhemmin laadittu 25 kohdan ohjelma (helmikuu 1920) sisälsi muun muassa vaatimus Versailles’n rauhansopimuksen kumoamisesta, saksalaisen kansakunnan yhtenäistämisestä, juutalaisten poliittisesta ja kansalaisoikeuksien rajoittamisesta sekä talousuudistuksia, kuten maanomistus- ja lainajärjestelyjä kansallisen edun nimissä.

Hitlerin liittyminen ja muutos NSDAP:ksi

Puolue laajeni merkittävästi, kun entinen sotilas ja poliittinen puhujalupaus Adolf Hitler tuli mukaan syksyllä 1919. Hitler oli alun perin lähetetty sotilashallinnon tehtävänään tarkkailemaan ja raportointamaan poliittisista ryhmistä, mutta hänet pian rekrytoitiin aktiiviseksi jäseneksi. Hänen puhujataitonsa ja karismansa kiinnittivät nopeasti huomiota ja nopeuttivat DAP:n kasvua.

Helmikuussa 1920 puolue muutti nimensä Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterparteiksi (NSDAP). Nimenmuutos ja uuden 25 kohdan ohjelman julkistaminen olivat käännekohtia: puolue pyrki profiloitumaan laajempana, kansallissosialistisena liikkeenä. Perustajia ja alkujohtoa sivuuttaneet sisäiset ristiriidat—erityisesti Drexlerin ja Harrerin näkemyserot avoimuudesta ja massaliikkeenä toimimisesta—johtivat myöhemmin heidän jäämiseensä taka-alalle tai luopumiseen.

Keskeiset henkilöt

• Anton Drexler – alkuperäinen perustaja ja keskeinen järjestäjä DAP:n alkuaikoina.
• Karl Harrer – alun perin tiiviisti yhteydessä kansallismielisiin seuroihin; halusi pienimuotoisempaa toimintaa.
• Adolf Hitler – liittyi 1919, nousi nopeasti liikkeen näkyväksi johtohahmoksi; myöhemmin NSDAP:n keskeinen johtaja.
• Gottfried Feder ja Dietrich Eckart – ideologisia ja organisatorisia vaikuttajia, jotka auttoivat muokkaamaan puolueen agendaa ja verkostoja.

Merkitys ja jälkivaikutukset

DAP oli lyhytaikainen alkuvaihe, mutta sen muuntautuminen NSDAP:ksi loi perustan saksalaisen kansallissosialismin organisoitumiselle. Puolueen yhdistäessä radikaalin nationalismin, antisemitistisen ideologian ja massapolitiikan se loi liikkeen, joka 1920- ja 1930-luvuilla kasvoi ja lopulta kaappasi vallan Saksassa. DAP:n ja NSDAP:n juuret osoittavat, miten sota-ajan ja sen jälkeinen poliittinen epävakaus voivat synnyttää ääriliikkeitä, joilla on vakavia seurauksia demokratialle ja väestölle.

Adolf Hitler liittyy DAP:hen

Kun Adolf Hitler oli vielä alikersantti Saksan armeijassa, hänet määrättiin vakoilemaan DAP:n toimintaa sen kokouksessa Sterneckerbräussa 12. syyskuuta 1919.

Hitler oli erittäin hyvä pitämään puheita, joten Anton Drexler pyysi häntä mukaan puolueeseen. Hitler harkitsi asiaa ja liittyi sitten syyskuun 1919 lopulla. Hitlerin liittyessä puolueeseen ei ollut jäsennumeroita tai -kortteja. Tammikuussa 1920 DAP alkoi antaa jäsenkortteja ja -numeroita. Ne aloitettiin numerosta 501, jotta puolue näyttäisi suuremmalta. Hitler sai numeron 555, mutta hän oli myös komitean jäsen numero 7. Myöhemmin Hitler sanoi olevansa puolueen jäsen numero 7, jotta hän näyttäisi olevan DAP:n perustajajäsen.

 
Hitlerin DAP-puoluekortti, jossa on väärennetty jäsennumero 7.  

Hae kirjaimella