Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue

Historia

Vuonna 1919 Adolf Hitler liittyi Saksan työväenpuolueeseen. Vuonna 1920 puolue muutti nimensä, ja Hitler otti vallan vuonna 1921.

Vuonna 1923 natsipuolue yritti Münchenissä vallankaappausta Saksan valtaamiseksi, mutta epäonnistui. Tätä taistelua kutsuttiin nimellä Beer Hall Putsch. Hitler tuomittiin maanpetoksesta viideksi vuodeksi vankilaan. Hänet kuitenkin päästettiin vankilasta yhdeksän kuukauden kuluttua. Muut Beer Hall Putschiin osallistuneet henkilöt saivat kuolemantuomion tai 5-6 vuoden vankeusrangaistuksen. Hallitus teki myös NSDAP:n laittomaksi Saksassa.

Vankilassa ollessaan Adolf Hitler kirjoitti suurimman osan teoksestaan Mein Kampf ("Taisteluni"). Tähän kirjaan hän kirjasi ylös poliittiset ajatuksensa ja Saksan tulevaisuudensuunnitelmansa.

Vuonna 1924 Hitler pääsi vankilasta ennenaikaisesti. Hän perusti NSDAP:n uudelleen. Hän halusi saada vallan laillisesti, vaalien kautta. NSDAP oli tuolloin vain yksi harvoista äärioikeistolaisista, kansallismielisistä poliittisista puolueista Saksassa. Silloin oli monia muitakin puolueita, joilla oli samanlaisia ajatuksia. Tärkeät ihmiset, kuten Fritz Thyssen ja Emil Kirdorf, molemmat suurten teollisuusyritysten johtajia, tukivat natsipuoluetta.

Seuraavat valtiopäivien vaalit pidettiin vuonna 1928. Näissä vaaleissa natsipuolue sai 2,6 prosenttia äänistä. Puolue päätti vähentää antisemitistisiä iskulauseitaan pärjätäkseen paremmin seuraavissa vaaleissa. Sen sijaan NSDAP keskittyi enemmän ulkopolitiikkaan ja Saksan kansan terrorisointiin. Vuosien 1929 ja 1930 kunnallisvaaleissa NSDAP sai noin 10 prosenttia äänistä.

Vuonna 1930 presidentti Paul von Hindenburg hajotti Reichstagin. Natsipuolue näki tämän tilaisuutena. Syyskuun 14. päivänä 1930 pidetyissä vaaleissa NSDAP sai 18,3 prosenttia äänistä, ja siitä oli tullut Saksan toiseksi suurin puolue.

Tuolloin suurin osa saksalaisista halusi päästä eroon Weimarin tasavallasta (Weimarin tasavalta). Weimar oli saksalainen kaupunki, jossa Saksan perustuslaki kirjoitettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ihmiset halusivat myös vahvemman Saksan, jossa oli enemmän sotilaita. Versaillesin sopimus oli tehnyt Saksalle laittomaksi tietyntyyppisten aseiden ja laivojen hallussapidon.

Tammikuun 30. päivänä 1933 Franz von Papen tarjoutui tekemään Adolf Hitleristä Saksan kanslerin kansallismielisessä hallituksessa. Hän teki tämän salassa. Kyseessä oli Machtübergabe eli "vallansiirto". Myöhemmin NSDAP alkoi kuitenkin kutsua sitä Machtergreifungiksi ("vallankaappaus"). Natsipropagandan kannalta oli parempi sanoa, että he ottivat vallan Weimarin tasavallalta sen sijaan, että heistä olisi tehty tasavallan laillinen hallitus.

Viimeiset vapaat vaalit Weimarin Saksassa pidettiin maaliskuussa 1933. Natsipuolue sai 44 prosenttia äänistä. Tämä ei ollut enemmistö. Reichstagin tulipalon jälkeen he saivat tarvittavan kahden kolmasosan enemmistön Ermächtigungsgesetzin (valtuuslaki) hyväksymiseksi. Tällä uudella lailla he hajottivat parlamentin, antoivat Hitlerille vallan tehdä mitä tahansa hän halusi ja tekivät kaikista poliittisista puolueista (paitsi natsipuolueesta) laittomia.

Tämän jälkeen natsipuolueesta tuli hyvin tärkeä. Ihmisten oli oltava puolueen jäseniä saadakseen töitä tai ylennyksiä. Natsipuolue oli kiireinen, kunnes Saksa antautui liittoutuneille 8. toukokuuta 1945.

Vaikutus

NSDAP hajosi 8. toukokuuta 1945. Sen jälkeen NSDAP:ta ei enää ollut olemassa.

He tekivät joitakin uudistuksia, jotka ovat edelleen voimassa. Esimerkiksi:

• Vuonna 1934 päätettiin, että kun kaksi ihmistä menee naimisiin, heidän omaisuutensa ovat edelleen erillään.
• Veroja maksaessaan henkilö voi vähentää kotoa töihin ja takaisin kulkemisen kustannukset.
• Ne vaikeuttivat lainoja myöntävien paikkojen mahdollisuuksia ottaa tavaroita pois ihmisiltä, jotka olivat niille velkaa.
• Vuonna 1933 ne loivat kattavat eläinten hyvinvointia ja suojelua koskevat lait, jotka ovat nykyisten eläinsuojelulakien perusta.

Natsit tekivät kuitenkin niin paljon pahaa, että Saksassa on nykyään laitonta käyttää hakaristisymbolia (kuten yllä olevassa lipussa) tai Sieg Heil -lauseen kaltaisia iskulauseita. Marraskuussa 2010 brittiläinen Euroopan parlamentin jäsen Godfrey Bloom joutui jättämään parlamentin. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli huutanut saksalaiselle parlamentin jäsenelle natsisloganin "Ein Volk, ein Reich, ein Führer".

Sanonnat, mottot ja iskulauseet

• "Sieg Heil! Sieg Heil! Sieg Heil! "
• "Hail Victory" (yleinen natsien huuto mielenosoituksissa).
• "Ein Volk, ein Reich, ein Führer!"
• "Yksi kansa, yksi maa, yksi johtaja!"
• "Deutschland, erwache!"
• "Saksa, herää!" (Dietrich Eckartin suosittu natsilaulu. Natsit laittoivat tämän iskulauseen moniin propagandabanderolliin).
• "Die Juden sind unser Unglück!"
• "Juutalaiset ovat meidän onnettomuutemme!" (Saksalaisen historioitsijan Heinrich von Treitschken sitaatti vuodelta 1880.)
• "Lang lebe unser ruhmvoller Führer!"
• "Kauan eläköön kunniakas johtajamme!"
• "Heute Deutschland, morgen die Welt!"
• "Tänään Saksa, huomenna maailma!"
• "Die Deutschen immer vor dem Ausländer und den Juden!"
• "Saksalainen aina ennen ulkomaalaista ja juutalaista!"
• "Sicher ist der Jude auch ein Mann, aber der Floh ist auch ein Tier"
• "Juutalainen on toki myös ihminen, mutta kirppu on myös eläin."