Takasiivet (tunnetaan myös nimellä haltereet) ovat pienet, nuppimaiset rakenteet, jotka on muuntunut kärpästen takasiivistä. Ne värähtelevät lennon aikana ja toimivat hyönteisen tasapainoelimenuina: ne antavat nopeasti päivittyvää tietoa kehon liikkeistä ja käännöksistä, mikä auttaa säilyttämään suunnan ja suorittamaan nopeita manöövereitä.

Rakenne ja liike

Takasiivet koostuvat ohuesta varresta ja sen päässä olevasta nuppimaisesta päästä. Ne ovat kiinnittyneet rintakehän rakenteisiin ja niitä liikuttavat pienet lihakset, jotka pitävät niiden värähtelytaajuuden hyvin lähellä etusiipien iskutaajuutta. Useimmilla kärpäsillä takasiivet värähtelevät samassa taajuudessa kuin etusiivet, usein vastakkaisvaiheessa, jolloin ne muodostavat luotettavan, toistuvan liikkeen, jota aistinreseptorit pystyvät mittaamaan.

Toiminta: tasapaino ja "lentotunto"

Takasiipien tyvessä on herkkiä aistinsoluja, jotka reagoivat varren ja nuppiosan liikkeeseen syntyviin voimiin. Kun hyönteinen pyörii tai kallistuu ilmassa, takasiivet kokevat siihen liittyviä sivuttaisia ja poikittaisia voimia (ns. Coriolis-voimat). Nämä muutokset välitetään hermostolle hyvin nopeasti, jolloin lihakset saavat välittömän komennon korjata asentoa. Tämän ansiosta kärpäset pystyvät tekemään äärimmäisen nopeita, tarkkoja käännöksiä ja säilyttämään vakaan lenton.

Kun takasiivet poistetaan tai niiden toiminta estetään, lentokyky heikkenee huomattavasti: hyönteinen ei pysty vakauttamaan kääntymisiä yhtä nopeasti ja voi pyöriä hallitsemattomasti tai menettää kyvyn pysyä ilmassa.

Evoluutio

Haltereet kehittyivät alkuperäisistä siivistä. Esi-isien lentävillä hyönteisillä oli kaksi siipiparia, kuten nykyisillä sudenkorennoilla, hymenopteroilla (mm. mehiläiset ja ampiaiset) ja lepidopteroilla (perhoset) on edelleen. Dipteran-ryhmässä (todelliset kärpäset) takasiivet ovat kehittyneet muuttuneiksi tasapainoelimiksi, minkä tähden näillä hyönteisillä onkin vain yksi näkyvä siipipari — etusiivet — ja yksi pari haltereita korvaamassa toista siipiparia.

Yhteenvetona: takasiivet (haltereet) ovat pieniä, mutta tärkeimpiä rakenteita kärpästen lennossa. Ne toimivat gyroskooppimaisesti, antavat nopeaa sensorista tietoa kehon liikkeistä ja mahdollistavat tarkat, nopeat korjausliikkeet ilmassa.