Pähkinähiiri

Suojauksen tila

Pähkinäpensaslepinkäinen on Euroopan suojeltava laji, ja sitä suojellaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa Wildlife and Countryside Act -lain nojalla.

Luonnonhistoria

Pähkinäpensaslepinkäinen on Britannian ainoa pikkunisäkäs, jolla on täysin karvainen häntä. Sillä on kullanruskea turkki ja suuret mustat silmät. Se on yöeläin ja viettää suurimman osan valveillaoloajastaan etsien ruokaa puista. Se tekee pitkiä matkoja puiden oksilla sen sijaan, että se tulisi alas maahan. Näin se välttää vaaraa.

Talvella (lokakuun alussa) pähkinäpensaslepinkäinen talvehtii pesissä, jotka sijaitsevat metsänpohjan lehtien alla. Kun se herää keväällä (huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa), se rakentaa pesät mesiangervon kuoresta, tuoreista lehdistä ja ruohoista. Jos sää on kylmä ja märkä eikä ruokaa ole paljon, se säästää energiaa menemällä torporiin (väliaikaiseen horrokseen). Se käpertyy palloksi ja menee nukkumaan. Pähkinähirvi viettää suuren osan elämästään nukkuen, joko talvihorroksessa talvella tai torporissa kesällä.

Tunnuskilvet

Hasselpähkinöitä tutkittaessa kuoressa voi olla siisti pyöreä reikä. Tämä osoittaa, että pähkinän on avannut pieni jyrsijä, kuten koiras, metsähiiri tai myyräkoira. Muut eläimet, kuten oravat tai metsäkauriit, joko halkaisevat kuoren kokonaan kahtia tai tekevät siihen rosoisen reiän.

Jos tarkastelet reikää tarkemmin, reiän sisäreunassa on hammasjälkiä, jotka ovat vinossa reikään nähden (jos reiän on tehnyt koiras). Jos reiän on tehnyt metsähiiri, hammasjäljet ovat samansuuntaiset pähkinän pinnalla olevien karkeiden jälkien kanssa. Myyrä jättää yhdensuuntaisia uria, joissa ei ole karheita jälkiä.

Ruokavalio

Se ruokailee erilaisilla elintarvikkeilla, joita se löytää puista:

• nektaria ja siitepölyä kukista
• marjoja ja pähkinöitä
• hyönteiset - erityisesti kirvat ja toukat.
• nuorten lehtien silmut
• Pähkinäpensas on pähkinäpensas on tärkein ruoka, jota koiraslinnut syövät lihotakseen ennen horrostusta. Puu on myös tärkeä hyönteisten tuottaja.
• valkopyökki- ja orapihlajahedelmät (jos pähkinäpuita on vähän).

Pähkinäpensaslepinkäinen tarvitsee selviytyäkseen erilaisia ravinnonlähteitä eri vuodenaikoina.

Elinympäristö

• Woodland
• Pensasaidat. Niissä on paljon eri lajeja, ja ne liittyvät metsäalueisiin. Parhaat pensasaidat ovat 3-4 metriä korkeita, eikä niitä ole leikattu vähintään 7 vuoteen. Tämä johtuu siitä, että monet pensaat alkavat tuottaa hedelmiä vasta näin pitkään.
• pesäkotelot
• Ne liikkuvat yleensä vain alle 70 metrin päässä pesästään.

Puut ja pensaat, jotka ovat tärkeitä hiirihaukoille.

• Hazel. Tämä on hiiren tärkein ravinnonlähde. Siinä on paljon oksia, mikä helpottaa hiiren liikkumista. Pähkinäpensaslepinkäisen latinankielinen nimi avellanarius tarkoittaa pähkinäpensasta.
• Tammi. Tammi syö tammen kukkia ja puun hyönteisiä. Tammenterhot eivät useinkaan syö tammenterhoja.
• Kuusama. Tämän puun kukat ja hedelmät ovat ravintoa. Myyrä käyttää kuorta pesämateriaalina.
• Bramble. Muurahainen syö kukkia ja hedelmiä. Piikit suojaavat koirasmajan pesää.
• Sycamore. Muurahainen syö tämän puun siitepölyä sekä puun hyönteisiä.
• Tuhka. Myyrät syövät siemeniä, kun ne ovat vielä puussa.
• Viburnum lantana. Muurahainen syö hedelmiä ja kukkia.
• Pihlaja. Myyrät syövät hedelmiä.
• Sarvipuu. Muurahaiset syövät siemeniä.
• Luuta. Myyrät syövät kukkia alkukesällä
• Sallow. Muurahaiset syövät kypsymättömiä siemeniä ja hyönteisiä, jotka elävät tällä kasvilla.
• Koivu. Myyrät syövät siemeniä.
• Kastanja. Myyrät syövät kellukkeita ja kastanjoita.
• Blackthorn. Muurahaiset syövät hedelmiä.
• Hawthorn. Myyrät syövät kukkia keväällä. Joskus ne syövät hedelmiä

Predators

• Mäyrä, kettu, metsäkauris ja näätä syövät mäyräkoiraa. Yöeläiminä ne ovat myös pöllöjen saalista.
• Ravinnon puute - esimerkiksi jos pensasaidat leikataan liian usein tai jos muut lajit (kuten oravat) syövät koirasmaisten ravintoa.
• Metsä- ja pensasaitojen elinympäristöjen tuhoaminen.