Hammurabi (akkadiksi amorilaisesta ˤAmmurāpi, joka tarkoittaa "sukulainen on parantaja", sanoista ˤAmmu, joka tarkoittaa "isänpuoleinen sukulainen", ja Rāpi, joka tarkoittaa "parantaja") oli Babylonin kuudes kuningas vuodesta 1792 eaa. vuoteen 1750 eaa. saakka. Hänestä tuli kuningas isänsä luopumisen jälkeen, ja hän oli Babylonian ensimmäinen hallitsija. Voittaen sotia muita Mesopotamian kuningaskuntia vastaan Hammurabi loi suuren Babylonian valtakunnan. Hänen poikansa Samsu-iluna ja myöhemmät babylonialaiset hallitsijat menettivät kuitenkin suuren osan hänen saavuttamastaan maasta.
Hammurabi on tunnetuin laeistaan, jotka tunnetaan Hammurabin säännöstönä. Hammurabin lakikokoelma oli yksi historian ensimmäisistä kirjoitetuista lakikokoelmista.
Elämä ja valloitukset
Hammurabi kuului amorilaisten dynastiaan, joka hallitsi Babylonin kaupunkia. Vallassaan hän keskitti valtaa, laajensi alueitaan ja vakiinnutti Babylonista merkittävän poliittisen ja taloudellisen keskuksen Etelä-Mesopotamiassa. Hänen sotatoimensa kohdistuivat useisiin naapurivaltioihin ja kaupunkivaltioihin, kuten Larsa, Eshnunna ja Mari, ja hänen voittonsa yhdistivät eri alueita yhtenäiseksi valtakunnaksi. Samalla hän kehitti hallintoa, verotusta ja vesihuoltoa (kanavat ja kastelu), mikä vahvisti Babylonin asemaa pitkäksi aikaa.
Hallintotapa ja uudistukset
Hammurabin aikana pyrkimyksenä oli keskittää hallintoa ja vakiinnuttaa oikeusjärjestys koko valtakunnan alueelle. Hän perusti ja vahvisti byrokratiaa, nimitti virkamiehiä eri tehtäviin ja edisti lakien julkista käyttöä tuomioistuimissa. Rakennus- ja korjaustyöt kaupungeissa, temppelien tukeminen ja kanavien ylläpito kuuluivat myös hänen toimintaansa. Vaikka Hammurabi tunnetaan ensisijaisesti lainlaatijana, hänen valtakaudellaan myös sotilaallinen voima ja diplomaattiset suhteet olivat tärkeitä valtakunnan säilyttämiseksi.
Hammurabin lakikokoelma
Hammurabin laki koostuu noin 282 määräyksestä. Se on kirjoitettu akkadiksi kiilakirjoituksella pylväällä (dioriitista kiveä oleva steela), jonka yläosassa on relievi, jossa jumala luovuttaa kuninkaalle oikeuden tuomita (usein tulkitaan päiväjumala Šamaš esittäväksi). Lakikokoelman prologi esittää Hammurabin jumalten valitseman oikeudenulkona ja tavoitteena oikeudenmukaisuuden, rauhan ja kansalaisten suojelun edistäminen.
Kokoelman sisältö on pääasiassa casuistic-muotoista eli tapauksittain laadittuja sääntöjä ("jos — niin"), jotka käsittelevät muun muassa:
- perhe- ja avioliittoasioita (avioero, vaimon oikeudet, isyys)
- omaisuuteen liittyviä riitoja ja maanviljelyyn liittyviä toimia
- velka- ja kauppasuhteita sekä palkkoja
- kaupallisia sopimuksia ja rakentamisvirheitä (esim. rakennusmiehen vastuu)
- rikoksia ja rangaistuksia (aktiivisesti tunnettu "silmä silmästä" -periaate eli lex talionis)
- orjuuteen ja sosiaalisiin luokkiin liittyvät säännökset (eroittelu vapaisiin awilum, alempiin vapaaseen asemaan luettaviin ja orjiin)
Rakenne ja oikeudelliset periaatteet
Lainsäädäntö sisältää sekä rikosoikeudellisia että yksityisoikeudellisia määräyksiä. Raskaampi fyysinen rangaistus yhdistyy usein korvausperiaatteeseen ja sakkoihin riippuen tekijän ja uhrin yhteiskunnallisesta asemasta. Monet määräykset näyttävät perustuvan aikaisempiin paikallisiin tapoihin ja tuomarien käytäntöihin; Hammurabin kokoelma kokoaa, standardisoi ja julkaisee nämä säännöt laajemmalle alueelle.
Steela ja löytö
Alkuperäinen Hammurabin laki on kaiverrettu pylvääseen (steela), joka löydettiin arkeologisesti Susa-nimisestä paikasta nykyisessä Iranissa vuonna 1901. Steela on nykyisin esillä Louvressa. Steelan yläkuvassa näkyvä kohtaus, jossa jumala ojentaa kuninkaalle oikeuden symbolit (sauvan ja renkaan kaltainen esine), korostaa lakikokoelman jumalallista legitimaatiota.
Tulkinnat ja merkitys
Hammurabin laki on historiallisesti merkittävä useasta syystä: se on yksi parhaiten säilyneistä varhaisista lakikokoelmista, se antaa yksityiskohtaista tietoa muinaisen Mesopotamian yhteiskunnasta, taloudesta ja oikeuskäytännöistä, ja se on osoitus varhaisen valtion pyrkimyksistä järjestää ja valvoa yhteiskunnallista elämää kirjallisin säännöin. Nykyhistorioitsijat korostavat, että laki ei ole "moderni" järkeilyyn perustuva järjestelmä vaan yhdistelmä vanhoja tapoja, paikallisia tuomioita ja valtionomaista standardisointia.
Perintö
Hammurabin nimi on säilynyt symbolina varhaisesta laista ja hallinnosta. Hänen tekonsa ja erityisesti lakikokoelmansa vaikuttivat siihen, miten myöhemmät Mesopotamian yhteisöt ja myöhemmin tutkijat ymmärsivät oikeuden ja vallan suhdetta. Vaikka osa Hammurabin valtakunnasta hajosi jo hänen seuraajiensa aikana, hänen hallintonsa kulttuurinen ja oikeudellinen perintö säilyi ja vaikuttaa edelleen arkeologiseen ja oikeushistorialliseen tutkimukseen.
Huom. Aikataulu (1792–1750 eaa.) perustuu niin sanottuun keskichronologiaan; muissa kronologisissa laskelmissa Hammurabin hallinta voi sijoittua hiukan eri vuosille. Historialliset yksityiskohdat, kuten tarkat kampanjien päivämäärät, saattavat vaihdella tutkijoiden välillä.
