Babylonia | kaupunkivaltio Mesopotamiassa 2. vuosituhannella eaa., yli 3000 vuotta sitten

Vanha Babylonia

Babylonialaisilla oli kirjoitettu kieli, jota he käyttivät kaupankäyntiin ja viestintään. He saivat sen sumerilaisilta, jotka keksivät sen. Babylonialaiset käyttivät samaa kiilakirjoitusjärjestelmää, jossa painettiin kolmionmuotoisia muotoja pehmeään saveen. He kirjoittivat kahdella eri kielellä: Sumerin kielellä uskonnollisiin tarkoituksiin ja akkadin kielellä virallisiin tarkoituksiin.

Lait

Hammurabi oli Babylonian kuningas, joka kävi sotia. Hän teki Babyloniasta imperiumin asettamalla Assyrian vasallikuninkaan (nukkekuninkaan) alaisuuteen. Hän laati varhaisimman kirjallisen lakikokoelman, Hammurabin lakikokoelman. Siinä on 280 tuomiota. Se on nykyään nähtävillä Louvressa Pariisissa. Aikaisemmat sumerilaiset rangaistukset eivät olleet olleet ankaria, mutta Babylonian laki oli varsin ankara. Varkaudesta, murhasta ja muista rikoksista annettiin kuolemanrangaistus.

Rakennukset

Babylonin taloissa oli avoimet katot, jotta perhe saattoi nukkua siellä kuumina öinä. Olohuoneet, ruokasalit ja keittiöt olivat tietenkin alakerrassa. Lamput paloivat oliiviöljyllä, ja jokaisessa talossa oli kappeli hautaus- ja jumalanpalvelusseremonioita varten. Koska Mesopotamiassa oli vain savea, jota voitiin käyttää rakentamiseen, talojen vahvat puiset tuet tuotiin Libanonista. Lopulta ihmiset alkoivat leipoa tiiliä ja parantaa rakennustensa lujuutta.

 
Hammurabi (seisoo), kuvattuna saamassa kuninkaalliset merkkinsä Shamashilta (tai mahdollisesti Mardukilta). Hammurabi pitää käsiään suunsa edessä rukouksen merkkinä (reliefi Hammurabin lakikoodeksin steleen yläosassa).  


Sylinterin sinetti, n. 18.-17. vuosisata eaa. Babylonia  

Babylonin ryöstö

Myöhemmin hettiläinen kuningas Musilis I ryösti Babylonin, mikä johti pronssikauden niin sanottuun "pimeään keskiaikaan", josta on vain vähän kirjallisia todisteita. Arkeologit kiistelevät Babylonin ryöstön ajankohdasta, ja he ovat ehdottaneet peräti neljää kronologiaa. Babylonin ryöstön mahdollisia päivämääriä ovat:

• erittäin lyhyt aikajärjestys: 1499 eKr.
• lyhyt aikajärjestys: 1531 eKr.
• keskimmäinen kronologia: 1595 eKr.
• pitkä kronologia: 1651 eKr.

Vaikeutena on sovittaa yhteen Mesopotamian päivämäärät ja muinaisen Egyptin päivämäärät.

Myöhemmät dynastiat

Hettiläisten tuhon jälkeen Babyloniaa hallitsivat kassiitit 576 vuoden ajan. Seuraavaksi sitä hallitsi Elam, ja sitten se sai takaisin itsenäisyytensä noin kolmeksi vuosisadaksi. Sitten neoassyrialaiset valloittivat ne. Vuosisataa myöhemmin heistä tuli jälleen vapaita ja muodostivat uusbabylonialaisen tai kaldealaisen valtakunnan. Tämä jatkuva valloitus ja takaisinvalloitus johtuu osittain maantieteestä. Luonnollisia rajoja ei ole kuin jokien varrella, ja kaupunkeihin on helppo päästä pohjoisesta tai etelästä.

Kuningas Nebukadnessar II hallitsi 43 vuotta. Hän valloitti Foinikian vuonna 585 eaa.

 
Sennaheribin prisma (705-681 eaa.), joka sisältää tietoja hänen sotaretkistään, jotka päättyivät Babylonin tuhoon. Esillä Chicagon yliopiston Oriental Institute of the University of Chicago.  

Kyrus Suuri

Babylonian valtakunnan lopetti lopulta Persian Kyyros Suuri.

Vuonna 549 eaa. Kyrus teki lopun meedialaisten valtakunnasta. Kolme vuotta myöhemmin Kyruksesta oli tullut Akhaemenidien valtakunnan (Persian) kuningas, ja hän oli mukana sotaretkellä Pohjois-Mesopotamiassa.

Vuonna 539 eaa. Kyrus hyökkäsi Babyloniaan. Opiksessa käytiin kesäkuussa taistelu, jossa babylonialaiset hävisivät, ja heti sen jälkeen Sippara antautui hyökkääjälle. Kaksi päivää Sipparan valtauksen jälkeen "Kyroksen sotilaat tunkeutuivat Babyloniaan taistelematta". Kyrus saapui vasta 3. maaliskuuta (lokakuussa), ja Gobryas toimi hänen sijaisenaan hänen poissa ollessaan. Gobryas nimitettiin nyt Babylonin maakunnan kuvernööriksi.

Kyyros väitti nyt olevansa muinaisten Babylonian kuninkaiden laillinen seuraaja ja heidän jumalansa Bel-Mardukin kostaja. Kyroksen hyökkäystä Babyloniaan auttoi epäilemättä se, että maan keskelle oli sijoitettu juutalaisten kaltaisia ulkomaisia pakkosiirtolaisia.

Yksi Kyroksen ensimmäisistä toimista oli se, että hän antoi näiden maanpakolaisten palata omiin koteihinsa, mukanaan jumalansa kuvat ja pyhät astiat. Lupa tähän sisältyi julistukseen, jolla valloittaja pyrki perustelemaan vaatimuksensa Babylonian valtaistuimelle. Tunne siitä, että kenelläkään ei ollut oikeutta hallita Länsi-Aasiaa ennen kuin Bel ja hänen pappinsa olivat vihineet hänet virkaan, oli edelleen vahva, ja sen mukaisesti Kyrus otti tästä lähtien käyttöönsä keisarillisen arvonimen "Babylonian kuningas".

 

Ruoka

Babylonialaiset söivät sumerien tavoin vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja kalaa. He söivät myös leipää ja nauttivat paahtamalla ja syömällä ärsyttäviä mutta rapeita heinäsirkkoja, jotka tuhosivat heidän arvokkaat satonsa.

 

Taide ja tiede

Babylonialaiset rakastivat taidetta. Kuninkaiden mukana haudattiin kauniita, kullankimaltein koristeltuja astioita. Tuohon aikaan kirjat käsittelivät tulvia, joiden ajateltiin johtuvan synnistä, tai Aabrahamin matkaa. Myös tiede kehittyi hyvin: he keksivät ensimmäisen kalenterin, 60-minuuttisen tunnin ja etukäteiskertotaulukon.

Elämä oli rikasta, täyttä ja yleensä rauhallista. Ihmiset ajattelivat harvoin sotaa tai sitä, miten kaupunkia voitaisiin suojella. Tämän seurauksena assyrialaiset ja kassiitit valloittivat Babylonin vuonna 730 eaa. Tämä suuri sivilisaatio päättyi sitten.

 

Aiheeseen liittyvät sivut

• Neobabylonialainen valtakunta