Babylonia oli kaupunkivaltio Mesopotamiassa 2. vuosituhannella eaa. eli yli 3000 vuotta sitten. Sen pääkaupunki oli Babylon, joka tarkoitti Jumalten porttia. He rakensivat valtakunnan entisen Akkadian valtakunnan alueelta.

Mesopotamia on kahden joen, Eufratin ja Tigrisjoen, alue. Siihen aikaan alueeseen kuuluivat myös Assyrian kaupunkivaltiot pohjoisessa ja Elamin kaupunkivaltiot kaakossa. Se on osa Lähi-idän hedelmällistä puolikuuta. Siellä ihmiset elivät ensimmäistä kertaa yhdessä sivilisaationa, jossa oli maanviljelyä, kaupunkeja ja kirjoitusta.




 

Aikakaudet ja tärkeät hallitsijat

Babylonian historia ulottuu useaan eri vaiheeseen. Tunnetuin varhaisista ajanjaksoista on niin kutsuttu vanhababylonialainen kausi (noin 1894–1595 eaa.), jolloin Amoritten johtaja Hammurabi yhdisti Mesopotamian osia ja loi tunnetun lainsääntönsä, Hammurabin lain. Myöhemmin alueella nousi voimakas uusbabylonialainen (neo-babylonialainen) valtakunta (noin 7.–6. vuosisataa eaa.), jonka kuuluisin hallitsija oli Nebukadnessar II. Babylonian historia ulottuu kuitenkin vanhoihin sumerilais- ja akkadilaisiin perinteisiin, jotka vaikuttivat kulttuuriin ja hallintoon.

Yhteiskunta ja talous

  • Maanviljely ja kastelujärjestelmät: Eufratin ja Tigriksen jokien ympärillä viljely oli mahdollista kekseliäiden kastelukanavien avulla. Vilja, pellava ja öljykasvit olivat keskeisiä tuotteita.
  • Työ ja ammattiryhmät: Yhteiskuntaan kuuluivat kuningas ja hoviväki, papit, virkamiehet, käsityöläiset, kauppiaat, maanviljelijät ja orjat. Erityisen tärkeitä olivat kirjurit, jotka hallitsivat savitauluille kirjoitettua kiilakirjoitusta.
  • Kauppa: Babylon kävi kauppaa laajasti Mesopotamian ulkopuolelle, mm. Anatoliaan, Syyriaan, Elamiin ja Intian suuntaan. Kaupankäynnissä vaihdettiin metalleja, puuta, tekstiilejä ja mausteita.

Uskonto ja kulttuuri

Babylonialainen uskonto oli monijumalainen. Babylonin kansallinen jumala oli Marduk, jonka asema vahvistui erityisesti uusbabylonialaisella kaudella. Temppelit ja zigguratit (kerrostetut temppelikukkulat) olivat uskonnollisen elämän keskuspaikkoja. Myös mytologiat ja eepokset, kuten Gilgamesh-eepos, syntyivät Mesopotamiassa ja vaikuttivat alueen kulttuuriperintöön.

Tiede, laki ja kirjoitus

  • Kirjoitus: Kiilakirjoitus oli hallinnon, kaupan, uskonnon ja kirjallisuuden väline. Savitaulut ovat säilyttäneet paljon tietoa taloudesta, oikeudesta ja mytologiasta.
  • Lainsäädäntö: Hammurabin laki on yksi varhaisimmista säilyneistä oikeuskoodeista; se sisälsi säännöksiä omaisuudesta, perhe-elämästä, velasta ja rikoksista sekä niistä seuranneista rangaistuksista.
  • Tiede ja teknologia: Babyloniassa kehittyivät matematiikka, tähtitiede ja ajanlasku. He käyttivät kuudessakymmenjärjestelmää (basen 60) esimerkiksi ajan ja kulmien mittaamiseen, mikä näkyy yhä 360 asteen ja 60 minuutin jakautumissa.

Arkkitehtuuri ja kaupunki

Babylon oli kaupunkisuunnittelultaan vaikuttava: suuret kaupunginmuurit, koristellut portit (kuten kuuluisaksi tullut Ishtar-portti) ja suuret temppelialueet tekivät siitä näkyvän keskuksen. Myös kertomukset Riipputarhasta (Hanging Gardens) liitetään usein Babyloniin, vaikka sen historiallinen todentaminen on osin epävarmaa.

Perintö

Babylonian vaikutus näkyy monella alueella: oikeusajattelussa, hallinnon käytännöissä, kirjallisuudessa, matematiikassa ja tähtitieteessä. Mesopotamian sivilisaation innovaatiot — kirjoitus, kaupunkielämä, kastelumaatalous ja kehittyneet oikeusjärjestelmät — loivat perustan monille myöhemmille kulttuureille ja muodostavat merkittävän osan ihmiskunnan varhaisesta historiallisesta perinnöstä.

Kaiken kaikkiaan Babylonia oli yksi antiikin tärkeimmistä keskuksista, jonka perintö ulottuu selkeästi nykyajan tieteeseen, kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön.