Babylonia muinainen Mesopotamian kaupunkivaltio ja sivilisaation syntypaikka
Babylonia oli kaupunkivaltio Mesopotamiassa 2. vuosituhannella eaa. eli yli 3000 vuotta sitten. Sen pääkaupunki oli Babylon, joka tarkoitti Jumalten porttia. He rakensivat valtakunnan entisen Akkadian valtakunnan alueelta.
Mesopotamia on kahden joen, Eufratin ja Tigrisjoen, alue. Siihen aikaan alueeseen kuuluivat myös Assyrian kaupunkivaltiot pohjoisessa ja Elamin kaupunkivaltiot kaakossa. Se on osa Lähi-idän hedelmällistä puolikuuta. Siellä ihmiset elivät ensimmäistä kertaa yhdessä sivilisaationa, jossa oli maanviljelyä, kaupunkeja ja kirjoitusta.
Aikakaudet ja tärkeät hallitsijat
Babylonian historia ulottuu useaan eri vaiheeseen. Tunnetuin varhaisista ajanjaksoista on niin kutsuttu vanhababylonialainen kausi (noin 1894–1595 eaa.), jolloin Amoritten johtaja Hammurabi yhdisti Mesopotamian osia ja loi tunnetun lainsääntönsä, Hammurabin lain. Myöhemmin alueella nousi voimakas uusbabylonialainen (neo-babylonialainen) valtakunta (noin 7.–6. vuosisataa eaa.), jonka kuuluisin hallitsija oli Nebukadnessar II. Babylonian historia ulottuu kuitenkin vanhoihin sumerilais- ja akkadilaisiin perinteisiin, jotka vaikuttivat kulttuuriin ja hallintoon.
Yhteiskunta ja talous
- Maanviljely ja kastelujärjestelmät: Eufratin ja Tigriksen jokien ympärillä viljely oli mahdollista kekseliäiden kastelukanavien avulla. Vilja, pellava ja öljykasvit olivat keskeisiä tuotteita.
- Työ ja ammattiryhmät: Yhteiskuntaan kuuluivat kuningas ja hoviväki, papit, virkamiehet, käsityöläiset, kauppiaat, maanviljelijät ja orjat. Erityisen tärkeitä olivat kirjurit, jotka hallitsivat savitauluille kirjoitettua kiilakirjoitusta.
- Kauppa: Babylon kävi kauppaa laajasti Mesopotamian ulkopuolelle, mm. Anatoliaan, Syyriaan, Elamiin ja Intian suuntaan. Kaupankäynnissä vaihdettiin metalleja, puuta, tekstiilejä ja mausteita.
Uskonto ja kulttuuri
Babylonialainen uskonto oli monijumalainen. Babylonin kansallinen jumala oli Marduk, jonka asema vahvistui erityisesti uusbabylonialaisella kaudella. Temppelit ja zigguratit (kerrostetut temppelikukkulat) olivat uskonnollisen elämän keskuspaikkoja. Myös mytologiat ja eepokset, kuten Gilgamesh-eepos, syntyivät Mesopotamiassa ja vaikuttivat alueen kulttuuriperintöön.
Tiede, laki ja kirjoitus
- Kirjoitus: Kiilakirjoitus oli hallinnon, kaupan, uskonnon ja kirjallisuuden väline. Savitaulut ovat säilyttäneet paljon tietoa taloudesta, oikeudesta ja mytologiasta.
- Lainsäädäntö: Hammurabin laki on yksi varhaisimmista säilyneistä oikeuskoodeista; se sisälsi säännöksiä omaisuudesta, perhe-elämästä, velasta ja rikoksista sekä niistä seuranneista rangaistuksista.
- Tiede ja teknologia: Babyloniassa kehittyivät matematiikka, tähtitiede ja ajanlasku. He käyttivät kuudessakymmenjärjestelmää (basen 60) esimerkiksi ajan ja kulmien mittaamiseen, mikä näkyy yhä 360 asteen ja 60 minuutin jakautumissa.
Arkkitehtuuri ja kaupunki
Babylon oli kaupunkisuunnittelultaan vaikuttava: suuret kaupunginmuurit, koristellut portit (kuten kuuluisaksi tullut Ishtar-portti) ja suuret temppelialueet tekivät siitä näkyvän keskuksen. Myös kertomukset Riipputarhasta (Hanging Gardens) liitetään usein Babyloniin, vaikka sen historiallinen todentaminen on osin epävarmaa.
Perintö
Babylonian vaikutus näkyy monella alueella: oikeusajattelussa, hallinnon käytännöissä, kirjallisuudessa, matematiikassa ja tähtitieteessä. Mesopotamian sivilisaation innovaatiot — kirjoitus, kaupunkielämä, kastelumaatalous ja kehittyneet oikeusjärjestelmät — loivat perustan monille myöhemmille kulttuureille ja muodostavat merkittävän osan ihmiskunnan varhaisesta historiallisesta perinnöstä.
Kaiken kaikkiaan Babylonia oli yksi antiikin tärkeimmistä keskuksista, jonka perintö ulottuu selkeästi nykyajan tieteeseen, kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön.
Hammurabin Babylonia, 1792-1750 eKr. (keskimmäinen aikakausi).
Vanha Babylonia
Babylonialaisilla oli kirjoitettu kieli, jota he käyttivät kaupankäyntiin ja viestintään. He saivat sen sumerilaisilta, jotka keksivät sen. Babylonialaiset käyttivät samaa kiilakirjoitusjärjestelmää, jossa painettiin kolmionmuotoisia muotoja pehmeään saveen. He kirjoittivat kahdella eri kielellä: Sumerin kielellä uskonnollisiin tarkoituksiin ja akkadin kielellä virallisiin tarkoituksiin.
Lait
Hammurabi oli Babylonian kuningas, joka kävi sotia. Hän teki Babyloniasta imperiumin asettamalla Assyrian vasallikuninkaan (nukkekuninkaan) alaisuuteen. Hän laati varhaisimman kirjallisen lakikokoelman, Hammurabin lakikokoelman. Siinä on 280 tuomiota. Se on nykyään nähtävillä Louvressa Pariisissa. Aikaisemmat sumerilaiset rangaistukset eivät olleet olleet ankaria, mutta Babylonian laki oli varsin ankara. Varkaudesta, murhasta ja muista rikoksista annettiin kuolemanrangaistus.
Rakennukset
Babylonin taloissa oli avoimet katot, jotta perhe saattoi nukkua siellä kuumina öinä. Olohuoneet, ruokasalit ja keittiöt olivat tietenkin alakerrassa. Lamput paloivat oliiviöljyllä, ja jokaisessa talossa oli kappeli hautaus- ja jumalanpalvelusseremonioita varten. Koska Mesopotamiassa oli vain savea, jota voitiin käyttää rakentamiseen, talojen vahvat puiset tuet tuotiin Libanonista. Lopulta ihmiset alkoivat leipoa tiiliä ja parantaa rakennustensa lujuutta.
Hammurabi (seisoo), kuvattuna saamassa kuninkaalliset merkkinsä Shamashilta (tai mahdollisesti Mardukilta). Hammurabi pitää käsiään suunsa edessä rukouksen merkkinä (reliefi Hammurabin lakikoodeksin steleen yläosassa).
Sylinterin sinetti, n. 18.-17. vuosisata eaa. Babylonia
Babylonin ryöstö
Myöhemmin hettiläinen kuningas Musilis I ryösti Babylonin, mikä johti pronssikauden niin sanottuun "pimeään keskiaikaan", josta on vain vähän kirjallisia todisteita. Arkeologit kiistelevät Babylonin ryöstön ajankohdasta, ja he ovat ehdottaneet peräti neljää kronologiaa. Babylonin ryöstön mahdollisia päivämääriä ovat:
- erittäin lyhyt aikajärjestys: 1499 eKr.
- lyhyt aikajärjestys: 1531 eKr.
- keskimmäinen kronologia: 1595 eKr.
- pitkä kronologia: 1651 eKr.
Vaikeutena on sovittaa yhteen Mesopotamian päivämäärät ja muinaisen Egyptin päivämäärät.
Myöhemmät dynastiat
Hettiläisten tuhon jälkeen Babyloniaa hallitsivat kassiitit 576 vuoden ajan. Seuraavaksi sitä hallitsi Elam, ja sitten se sai takaisin itsenäisyytensä noin kolmeksi vuosisadaksi. Sitten neoassyrialaiset valloittivat ne. Vuosisataa myöhemmin heistä tuli jälleen vapaita ja muodostivat uusbabylonialaisen tai kaldealaisen valtakunnan. Tämä jatkuva valloitus ja takaisinvalloitus johtuu osittain maantieteestä. Luonnollisia rajoja ei ole kuin jokien varrella, ja kaupunkeihin on helppo päästä pohjoisesta tai etelästä.
Kuningas Nebukadnessar II hallitsi 43 vuotta. Hän valloitti Foinikian vuonna 585 eaa.
Sennaheribin prisma (705-681 eaa.), joka sisältää tietoja hänen sotaretkistään, jotka päättyivät Babylonin tuhoon. Esillä Chicagon yliopiston Oriental Institute of the University of Chicago.
Kyrus Suuri
Babylonian valtakunnan lopetti lopulta Persian Kyyros Suuri.
Vuonna 549 eaa. Kyrus teki lopun meedialaisten valtakunnasta. Kolme vuotta myöhemmin Kyruksesta oli tullut Akhaemenidien valtakunnan (Persian) kuningas, ja hän oli mukana sotaretkellä Pohjois-Mesopotamiassa.
Vuonna 539 eaa. Kyrus hyökkäsi Babyloniaan. Opiksessa käytiin kesäkuussa taistelu, jossa babylonialaiset hävisivät, ja heti sen jälkeen Sippara antautui hyökkääjälle. Kaksi päivää Sipparan valtauksen jälkeen "Kyroksen sotilaat tunkeutuivat Babyloniaan taistelematta". Kyrus saapui vasta 3. maaliskuuta (lokakuussa), ja Gobryas toimi hänen sijaisenaan hänen poissa ollessaan. Gobryas nimitettiin nyt Babylonin maakunnan kuvernööriksi.
Kyyros väitti nyt olevansa muinaisten Babylonian kuninkaiden laillinen seuraaja ja heidän jumalansa Bel-Mardukin kostaja. Kyroksen hyökkäystä Babyloniaan auttoi epäilemättä se, että maan keskelle oli sijoitettu juutalaisten kaltaisia ulkomaisia pakkosiirtolaisia.
Yksi Kyroksen ensimmäisistä toimista oli se, että hän antoi näiden maanpakolaisten palata omiin koteihinsa, mukanaan jumalansa kuvat ja pyhät astiat. Lupa tähän sisältyi julistukseen, jolla valloittaja pyrki perustelemaan vaatimuksensa Babylonian valtaistuimelle. Tunne siitä, että kenelläkään ei ollut oikeutta hallita Länsi-Aasiaa ennen kuin Bel ja hänen pappinsa olivat vihineet hänet virkaan, oli edelleen vahva, ja sen mukaisesti Kyrus otti tästä lähtien käyttöönsä keisarillisen arvonimen "Babylonian kuningas".
Ruoka
Babylonialaiset söivät sumerien tavoin vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja kalaa. He söivät myös leipää ja nauttivat paahtamalla ja syömällä ärsyttäviä mutta rapeita heinäsirkkoja, jotka tuhosivat heidän arvokkaat satonsa.
Taide ja tiede
Babylonialaiset rakastivat taidetta. Kuninkaiden mukana haudattiin kauniita, kullankimaltein koristeltuja astioita. Tuohon aikaan kirjat käsittelivät tulvia, joiden ajateltiin johtuvan synnistä, tai Aabrahamin matkaa. Myös tiede kehittyi hyvin: he keksivät ensimmäisen kalenterin, 60-minuuttisen tunnin ja etukäteiskertotaulukon.
Elämä oli rikasta, täyttä ja yleensä rauhallista. Ihmiset ajattelivat harvoin sotaa tai sitä, miten kaupunkia voitaisiin suojella. Tämän seurauksena assyrialaiset ja kassiitit valloittivat Babylonin vuonna 730 eaa. Tämä suuri sivilisaatio päättyi sitten.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Neobabylonialainen valtakunta
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Babylonia?
V: Babylonia oli kaupunkivaltio Mesopotamiassa 2. vuosituhannella eaa. eli yli 3000 vuotta sitten. Sen pääkaupunki oli Babylon, joka tarkoitti Jumalten porttia.
K: Missä Mesopotamia sijaitsee?
V: Mesopotamia sijaitsee Lähi-idässä ja on osa hedelmällistä puolikuuta. Se muodostuu kahdesta Eufrat- ja Tigrisjoesta, ja siihen kuuluvat Assyrian kaupunkivaltiot pohjoisessa ja Elamin kaupunkivaltiot kaakossa.
Kysymys: Mistä Babylonia rakensi valtakunnan?
V: Babylonia rakensi valtakunnan entisen Akkadian valtakunnan maista.
K: Mikä tekee Mesopotamiasta erityisen?
V: Mesopotamia on erityinen, koska siellä ihmiset elivät ensimmäisen kerran yhdessä sivilisaationa, jossa oli maanviljelystä, kaupunkeja ja kirjoitusta.
K: Milloin Babylonia oli olemassa?
V: Babylonia oli olemassa 2. vuosituhannella eaa. eli yli 3000 vuotta sitten.
K: Mitä Babylon tarkoittaa?
V: Babylon tarkoittaa jumalten porttia.
K: Keitä tällä alueella asui ennen sivilisaation alkua?
V: Ennen sivilisaation alkua tällä alueella asui ihmisiä, mutta heidän henkilöllisyyttään ei tunneta.
