Hallituskausi (valtakausi) — määritelmä, esimerkit ja historia
Tutustu hallituskauden määritelmään, historiallisiin esimerkkeihin ja merkitykseen — kuninkaista paaviin, eroihin ja valtakausien muutoksiin.
Hallituskausi (tai valtakausi) on ajanjakso, jonka aikana tietty henkilö tai elin käyttää valtaa tai pitää virkaa. Termiä käytetään erityisesti monarkkien yhteydessä, jolloin se tarkoittaa aikaa, jonka monarkki (esim. kuningas, kuningatar, keisari jne.) hallitsee maata. Sitä voidaan kuitenkin soveltaa myös uskonnollisiin ja muuhun elämäntilanteeseen liittyviin johtotehtäviin, kuten paavin, dalai-laman tai patriarkan valtakausiin. Termiä käytetään joskus myös kuvaannollisesti viran tai mestaruuden pitämisestä: esimerkiksi urheilussa voidaan puhua joukkueen tai yksilön "valtakaudesta".
Määritelmä ja erot
Hallituskausi korostaa hallintoa ja johtamista, kun taas valtakausi liitetään usein vallan henkilökohtaiseen ulottuvuuteen (esim. kuninkaan valtakausi). Modernissa poliittisessa keskustelussa sanaa "hallituskausi" käytetään myös hallituksen tai ministeriryhmän toimikaudesta, mikä on eri asia kuin perinteinen monarkian valtakausi.
Miten valtakausi alkaa ja päättyy
- Alkaminen: valtakausi voi alkaa perinnön, vaalin, kruunajaisen, virkaanastumisen tai nimeämisen seurauksena.
- Päättyminen: valtakausi päättyy tavallisesti kuolemaan, eroamiseen, kruunun luovuttamiseen (abdikaatio) tai syrjäyttämiseen (esim. vallankaappaus tai oikeudellinen erotus).
- Joissain uskonnoissa tai yhteisöissä valtakausi päättyy myös eläkkeelle siirtymiseen tai siihen, että seuraaja nimitetään.
Esimerkkejä
Perinteisiä esimerkkejä ovat monarkkien pitkät valtakaudet, paavin virka-aika tai dalai-laman ja patriarkan elinikäiset tehtävät, jos heitä ei virallisesti vaihdeta. Myös poliittisten hallitusten toimikaudet (esim. neljä vuotta kestävät vaalikaudet monissa maissa) kutsutaan usein hallituskausiksi.
Historia ja kronologia
Historian lähteissä valtakaudet ovat olleet tärkeä ajanlaskun ja kronologian apu. Esimerkiksi anglosaksisessa Englannissa monet kuninkaalliset asiakirjat päivitettiin kuninkaan kuninkuusvuoden mukaan, eli dokumenteissa mainittiin, minä hallitsijan valtakauden vuotena jokin tapahtuma sattui. Tämä käytäntö jatkui noin 10. vuosisadalle asti. Muissa kulttuureissa on käytetty vastaavia regaalisia ajanlaskuja tai kronologisia luetteloita, jotka auttavat ajoittamaan tapahtumia hallitsijoiden mukaan.
Nykykäyttö ja merkitys
Nykyään monarkkien valtakaudet ovat usein pitkään jatkuvia ja enemmän seremoniallisia erityisesti perustuslaillisissa monarkioissa, joissa todellinen poliittinen valta voi olla rajattu. Toisaalta uskonnollisissa tehtävissä, kuten paavin virassa, valtakausi voi merkitä elinikäistä palvelua. Poliittisessa terminologiassa "hallituskausi" viittaa yleensä hallituksen toimikauteen, joka määritellään vaaleilla tai perustuslailla.
Huomioitavaa
- Termit voivat vaihdella maiden ja kielten mukaan: sama ilmiö voidaan nimetä eri tavoin riippuen historiallisesta ja kulttuurisesta kontekstista.
- Valtakauden pituus ei aina vastaa vallan todellista vaikutusvaltaa; tietyn henkilön nimissä kulkeva "valtakausi" voi olla vain muodollinen, jos todellista päätösvaltaa käyttävät toiset instituutiot.
Yhteenvetona: hallituskausi tai valtakausi kuvaa ajanjaksoa, jonka aikana joku pitää virkaa tai valtaa. Käyttötapa voi vaihdella kuninkaallisesta ja uskonnollisesta perinteestä nykypäivän poliittisiin hallituskausiin ja kulttuurisiin "valtakausiin".
Nykyiset pisimpään hallinneet hallitsijat
Pisimpään hallitsevia nykyisiä monarkkeja ovat:
- Elizabeth II, Yhdistynyt kuningaskunta, 62+ vuotta .
- Sikiru Kayode Adetona, Nigeria, 55+ vuotias.
- Hassanal Bolkiah, Brunei, 47+ vuotta.
- Goodwill Zwelithini kaBhekuzulu, zulukansa, 46+ vuotta.
- Qaboos bin Said al Said, Oman, 44+ vuotta.
- Tanskan Margrethe II, 42+ vuotta.
- Sultan bin Muhammad Al-Qasimi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, 42+ vuotta.
- Ruotsin Carl XVI Gustaf 41+ vuotta.
Kaikkien aikojen pisimpään hallinneisiin monarkkeihin kuuluvat:
- Sobhuza II, Swazimaa, hallitsi 82 vuotta ja 253 päivää.
- Bernard VII, Lipin herra, hallitsi 81 vuotta ja 234 päivää.
- Bhagvat Singh, Intian Gondalin hallitsija, hallitsi 74 vuotta ja 87 päivää.
- Ranskan Ludvig XIV hallitsi 72 vuotta ja 110 päivää.
Lyhyimmät hallitsijat historiassa
Historian lyhimpiä hallituskausia ovat:
- Louis Antoine, Angoulêmen herttua "Ranskan Ludvig XIX", hallitsi 20 minuuttia.
- Nepalin Dipendra hallitsi 56 tuntia (koomassa).
- Dục Đức hallitsi Vietnamin keisarina kolme päivää.
- Lady Jane Grey hallitsi Englannin kuningattarena 9 päivää.
- Englannin kuningas Edward V oli Englannin kuningas 2 kuukautta ja 16 päivää.
- Dafydd ap Gruffydd oli Walesin prinssi (viimeinen itsenäinen hallitsija) 6 kuukautta ja 11 päivää.
Etsiä