Kypärämunakoiso
Kypärämesiangervo, Lichenostomus melanops cassidix, on uhanalainen lintulaji. Yellingbon luonnonsuojelualueella Victorian osavaltiossa Australiassa on vain pieni jäännepopulaatio. . Kypäräpapukaijasta tuli Victorian osavaltion virallinen lintutunnus vuonna 1971.
Kuuluisa ornitologi John Gould kuvasi linnun ensimmäisenä erillisenä lajina, jonka hän nimesi Ptilotis cassidixiksi vuonna 1867. Se on nyt yksi kolmesta keltatupsukorennon Lichenostomus melanopsin alalajista. Muut alalajit eivät ole uhanalaisia.
Missä lintu asuu
Tätä lintua tavataan vain viiden kilometrin pituisella metsäalueella kahden puron varrella Yellingbon luonnonsuojelualueella, 50 kilometriä Melbournesta itään. Bunyip State Parkiin perustettiin suojelualue vankeudessa kasvatettujen lintujen vapauttamista varten. Vuonna 2003 luonnossa oli 103 yksilöä, joista 20 paria lisääntyi, ja lisäksi Healesvillen suojelualueella oli 34 lintua vankeudessa. Vuonna 2009 Victorian osavaltion metsäpalot polttivat Bunyip State Parkin lintuyhdyskunnan 200 metrin päähän. Vankeudessa pidetyt linnut jouduttiin siirtämään Melbournen eläintarhaan, kun tulipalot lähestyivät myös Healesvillen suojelualuetta. Kuitenkin 28. huhtikuuta 2009 13 vankeudessa kasvatettua lintua vapautettiin takaisin luontoon. Luonnonvaraisten lintujen määrän uskotaan nyt olevan 113.
Ennen vankeudessa kasvatusohjelman aloittamista luonnossa oli jäljellä vain noin 50-60 lintua. Lintuja on kasvatettu Healesvillessä ja Sydneyn Taronga Parkin eläintarhassa.
Kuvaus
Helmeted honeyeater on noin 20 cm pitkä. Niiden väri voi vaihdella mustasta oliivinvihreään. Niiden päässä on keltainen laikku.
Mitä ne syövät
Kypärämunaajat syövät mannaa, joka on kuin eukalyptuspuiden mehua. Ne syövät myös eukalyptuskukkien nektaria sekä pieniä hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Kypärämunahaukan pelastaminen
Tämän linnun pelastamiseksi sukupuuttoon kuolemiselta tehdään useita asioita. Yksi niistä on vankeudessa tapahtuva kasvatusohjelma, jossa lintuja kasvatetaan Healesvillessä ja Toronga Parkissa. Kun ne ovat tarpeeksi vanhoja, 6-8 kuukauden ikäisiä, ne päästetään luontoon, jossa ne toivottavasti alkavat lisääntyä. Metsäalueille istutetaan oikeanlaisia puita ja kasveja, jotta linnut saavat ruokaa ja suojaa. Tätä tehdään sekä yksityismailla että valtion puistoissa. Pieniä pensaslaikkuja pyritään myös yhdistämään käytävillä, jotta linnut eivät jäisi loukkuun yhdelle pienelle alueelle.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kypäräpäinen hunajakoira?
V: Kypäräpäinen hunajasyöjä on uhanalainen lintulaji.
Kysymys: Missä kypärämunahaukan pieni populaatio esiintyy?
V: Pieni kypärämunahaukan populaatio sijaitsee Yellingbon luonnonsuojelualueella Victorian osavaltiossa Australiassa.
Kysymys: Milloin kypärämunaajasta tuli Victorian osavaltion virallinen lintutunnus?
V: Kypäräpapukaijasta tuli Victorian osavaltion virallinen lintutunnus vuonna 1971.
Kysymys: Kuka kuvasi kypärämunahaukan ensimmäisenä erillisenä lajina?
V: Kuuluisa ornitologi John Gould kuvasi kypärämunahaukan ensimmäisenä erillisenä lajina ja nimesi sen Ptilotis cassidixiksi vuonna 1867.
Kysymys: Mitä kypärämunakoisoa pidetään nykyään lajina?
V: Kypärämunakoiraa pidetään nykyään yhtenä keltatupsumunakoiraan (Lichenostomus melanops) kuuluvista kolmesta alalajista.
K: Ovatko kaikki Lichenostomus melanopsin alalajit uhanalaisia?
V: Ei, muut Lichenostomus melanopsin alalajit eivät ole uhanalaisia.
K: Miksi kypärämesiangervo on niin erityinen?
V: Kypärämunahaukka on erityinen, koska se on uhanalainen laji ja Australian Victorian osavaltion virallinen lintutunnus.
